Kotimaa

Tampere on ollut vuosikausia himoituin kaupunki, mutta nyt sitä uhmaa ikuinen pikkuveli – Tutkija: ”Turun maine on parantunut”

Tutkijoiden mukaan 2000-luvulla varsinkin pehmeät vetovoimatekijät ja maine ovat vaikuttaneet muuttohaluihin.

Jos joutuisit muuttamaan kotipaikkakunnaltasi, mihin haluaisit muuttaa? Vastaat todennäköisimmin Tampereelle. Se on ollut Suomen vetovoimaisin kaupunki muuttohalukkuus­tutkimuksissa jo vuosikaudet.

Seuraava muuttohalukkuustutkimus tehdään vuoden kuluttua, ja silloin Tampereen kärkipaikka on voi olla ensi kerran todella uhattuna.

Uhkaajana on Suomen toiseksi halutuin kaupunki eli Turku. Se on keikkunut pitkään kakkossijalla muuttotoiveissa. Parin viime vuoden ajan kaupungista on kuulunut myönteisiä uutisia:

Turun ja Varsinais-Suomen talous on huimassa kasvussa. Tästä kertoo se, että Varsinais-Suomesta kaavaillaan nyt Suomen ensimmäistä positiivisen rakennemuutoksen aluetta. Meriteollisuus, eritoten Meyerin Turun telakka, tarvitsee seuraavien vuosien aikana jopa 7 000 uutta työntekijää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Turun maine on parantunut ihmisten silmissä suhteellisesti viime vuosien aikana. Kaikki myönteiset uutiset, niin telakkateollisuudesta kuin lääketeollisuudesta nostavat mainetta koko ajan”, muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo.

31-vuotias Lasse Raakavuori on yksi sadoista meriteollisuuden Turkuun vetämistä. Hän muutti Joensuusta Turkuun syksyllä 2015 päästyään Meyerin rekrytointikoulutukseen. Alun perin teolliseksi muotoilijaksi valmistunut mies työskentelee nyt suunnittelutoimisto Elomaticissa, joka toimii telakan alihankkijana.

”Olen aina ollut kiinnostunut liikennevälineistä ja niiden suunnittelusta. Olen syntyjäni raumalainen, joten meri on luonteva osa minua. Tämä mahdollisuus kolahti hyvin kohdalleni”, Raakavuori kertoo.

Uudesta kotikaupungistaan hänellä oli selkeä ennakkokäsitys. Se sama, joka niin monella on Turusta.

”Helsinkiläisiä pidetään sellaisina, jotka kulkevat nokka pystyssä ja turkulaisia sellaisina, jotka pyrkivät matkimaan sitä. Ennakkokäsitys on täällä asuessa kumoutunut täysin”, Raakavuori vakuuttaa.

Muuttoliiketutkija Aro kertoo, että tällaiset ennakkokäsitykset vaikuttavat kaupungin vetovoimaan ja mainekuvaan. Mielikuvissa Tampereella on vieläkin etumatkaa.

”Hämäläisiä pidetään aivan erilaisina kuin länsisuomalaisia, joita on pidetty usein arrogantteina. Tampere on ollut pitkään sulatusuuni, johon on tultu joka puolelta maata”, Aro kertoo.

Turulla on edessään muitakin haasteita, sillä Tampereen vetovoima on ennen kaikkea historiallista ja maantieteellistä. Suomen teollistumisen alkuajoista lähtien Tampere on ollut kunta, johon on muutettu eri puolilta maata. Kaupunki on kerännyt tehokkaasti väestövirtoja niin lähiseudulta kuin kauempaa.

Tampereen tilanne ei ole kuitenkaan aina ollut yhtä auvoinen. Aro muistuttaa, että Pirkanmaa ja Tampere eivät olleet 1980-luvulla juuri Varsinais-Suomea ja Turkua vetovoimaisemmat. Tampereen tilanne parani merkittävästi 2000-luvulla, kun Helsingin-moottoritien viimeinen osuus valmistui.

”Nopea rautatieyhteys ja sen rinnalla kulkeva moottoritie ovat synnyttäneet vahvan vetovoimatekijän”, Aro toteaa.

Turku ei pärjää maantieteellisellä sijainnillaan Tampereelle, mutta Turun ja Helsingin välille kaavaillaan niin sanottua tunnin junaa. Uusi rata kulkisi Lohjan kautta ja nopeuttaisi matkaa noin puolella tunnilla.

Kaupungin vetovoiman näkökulmasta radan rakentaminen voisi olla Turulle ratkaiseva menestystekijä. Toinen vetovoimaan vaikuttava investointi olisi mahdollinen raitiovaunuliikenne, jollainen Tampereelle on jo päätetty rakentaa.

”Tampere on kyennyt tekemään isoja investointeja, jotka ovat nousseet kansallisiksi maamerkiksi. Tulevaisuuspäätökset luovat elinvoimaisesta ympäristöstä mielikuvaa paljon laajemmalle alueelle kuin vain Tampereelle”, Aro painottaa.

Onko kaupungin vetovoimaa mittaavilla muuttohalukkuustutkimuksilla merkitystä?

Muuttohalut ja todellisuus eivät peilaa toisiaan. Jos tämä juttu kertoisi siitä, minne muutetaan Suomen sisällä eniten, vastakkain olisivat Helsinki ja Espoo.


Muuttoliiketutkijoiden mukaan 2000-luvulla varsinkin pehmeät vetovoima- ja mainetekijät ovat vaikuttaneet siihen, minne muutetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi alueen fiilis, henki ja ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset sekä vaikka Aron käyttämä termi ”urbaani pöhinä”.

Mielikuvat kaupungista heijastuvat myös jossain määrin yritysten sijoittumiseen. Tampere ei ole kuitenkaan menestynyt yritysten silmissä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kuntavertailussa Tampere sijoittui toissa vuonna vertailussa sijalle 18, kun kärjessä olivat kaksi Turun kehyskuntaa Kaarina ja Lieto. EK julkaisee tuoreen vertailun tässä kuussa.

Miltä Turku ja Tampere näyttävät väestötilastoja vertailemalla? Tilastojen perusteella kaupungit ovat aika samankaltaisia. Molemmat ovat muuttovoittoisia, ja muuttovoitot ovat kohtuullisen suuria.

Muuttovoitto ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

”Suomessa on pitkä perinne, että muuttoliikettä katsotaan pinnallisesti vain määrän näkökulmasta. Näiden kaupunkien tulomuuton profiili on kuitenkin haasteellinen kuntatalouden näkökulmasta”, Aro painottaa.

Suuri osa Turkuun ja Tampereelle muuttavista on nuoria, opiskelijoita, työttömiä ja pienituloisia. Poismuuttaneet ovat taas usein hyvätuloisia ja koulutettuja.

Muuttoliiketutkija Hannu Kytö kertoo, että Turku menetti poikkeuksellisen paljon hyvätuloisia kehyskuntiin 2000-luvun alussa. Kun työssä käyviä perheellisiä muutti esimerkiksi Kaarinaan tai Lietoon, kaupunki menetti kymmenessä vuodessa kunnallisveronalaisia tuloja 200 miljoonaa euroa.

”Tampere pärjäsi tässä vertailussa selvästi paremmin, sillä sen vastaavat menetykset olivat alle 150 miljoonaa euroa”, Kytö kertoo.

Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut Turun eduksi. Vuosina 2010–2014 Turun menetykset olivat vain 3,5 miljoonaa euroa, kun Tampereen olivat lähes 68 miljoonaa euroa.

Turun väestönkasvu on ollut monta vuotta maahanmuuttajien ja muista kunnista muuttaneiden varassa, sillä esimerkiksi viime vuonna Turun luonnollinen väestökasvu oli kokonaista kuusi asukasta. Luonnollinen väestönkasvu tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden välistä erotusta.

Tämä on silti paremmin kuin koko maassa, jossa syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli.

Tampereen väestökasvu oli pitkään tasaisempaa, eli kasvua on tullut tulomuuton, maahanmuuton sekä luonnollisen väestönkasvun seurauksena.

”Turussa on jo sellaisia kuukausia, jolloin luonnollisessa väestönkasvussa mennään miinukselle. Tilanne voi vielä heikentyä nyt kun taloustilanne on paranemassa. Kaupungissa asuvat nuoret perheet toteuttavat muuttohaaveitaan, jotka ovat olleet jäissä huonon työllisyystilanteen aikana”, suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun kaupungilta sanoo.

Lasse Raakavuori liittyy lähivuosina tähän kehyskuntiin suuntaavaan ryhmään. Hänen vaimonsa asuu vielä Joensuussa, mutta tämänkin suuntaa jossain vaiheessa Varsinais-Suomeen.

”Omakotitalon hankkiminen vähän syrjemmässä on alkanut kiinnostaa. Turun keskustassa on paljon puistoja, mutta luonto on liian kaukana. Siihen en ole tottunut, sillä asuin aiemmin Joensuun suburbiassa luhtitalossa, ja nyt asun yksiössä parin kivenheiton päässä Turun kauppatorista”, hän kertoo.

Kahden kaupungin vertailu on herkullinen lähtökohta, pannaanpa vastakkain sitten Turku ja Tampere tai vaikka Espoo ja Vantaa. Aro korostaa, että muutoksia pitää kuitenkin pohtia syvemmin.

”On kaupunkeja, jotka onnistuvat tavallista paremmin olemalla muita ketterämpiä ja notkeampia ottamaan uusia asioita käyttöön.”

Tampereella on tehty viime vuosina isoja päätöksiä rohkeasti, ja kaupunki on osannut markkinoida ja kuorruttaa niitä erinomaisesti.

”Turussa vältetään vieläkin ylisanoja ja mennään mieluummin negaation kautta. Rohkeammin muutokseen”, Aro toteaa.


Iisalmelainen pääsi vihdoin Tampereelle

Viime joulukuussa se viimein tapahtui: Hanna Rantonen, 35, muutti Tampereelle, missä on aina halunnut asua.

Pääkaupunkiseutu vaihtui sisämaahan, Espoon Kilo tamperelaiseen Vuoreksen kaupunginosaan.

”Kun valmistuin Jyväskylän yliopistosta, sanoin kavereilleni, että haluan muuttaa Tampereelle. Mutta tuli tällainen 12 vuoden sivupolku ensin Helsinkiin ja sitten Espooseen”, Rantonen sanoo.

Ekonomi voi valita monista töistä, mutta Rantosen tapauksessa työnantaja, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita kysyi oikein erikseen, haluaako tämä työskennellä Tampereella vai Helsingissä.

Valinta oli selvä. Rantonen osti rivitaloasunnon Vuoreksesta, joka on asuntomessuilta tuttu, uusi alue keskustan ulkopuolella.

”Halusin vaihtelua elämään. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tuntuivat jo nähdyiltä ja tasaisilta. Vastaavaa elämisen tasoa olisi vaikea saavuttaa siellä, nyt on hyvät kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet, asun myös lähellä luontoa, takapihalla on kuusimetsä.”

Rantosen mielikuviin Tampereesta ei kuulunut hitaus ja hämäläisyys vaan rentous ja mukavat ihmiset. Harrastuksissa on ollut helppo tutustua uusiin ihmisiin.

”Täällä ehtii tehdä arkenakin asioita. On lyhyemmät matkat joka paikkaan ja kaverit asuvat lähempänä. Ruuhkat ovat nopeasti ohi.”

Hän on myös huomannut Tampereen uuden vauhdin, joka näkyy rakentamisessa, mutta myös työelämässä.

”Täältä on lähtöisin paljon uusia it-alan top-yrityksiä, joissa on uudenlainen draivi päällä. Tampereella on nyt aika vetovoimaisia työnantajia, vaikka vaihtoehtoja on toki vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.”

Rantonen on kotoisin Iisalmesta, mutta hänelle ”ei tulisi mieleenkään” muuttaa sinne takaisin.

”Moni kaveri kysyi, miksi muutin Tampereelle. Mutta moni on myös miettinyt, pitäisikö itse tehdä sama, varsinkin ne jotka ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle ilman siteitä, töiden perässä.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muuttoliike
  • Turku
  • Tampere

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    2. 2

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

    4. 4

      Maailma teki uskomattoman tempun ja torjui happosateet ja otsonikadon – nyt 15 000 tutkijaa vetoaa ihmiskunnan selviämisen puolesta, mutta suurimpaan ongelmaan ei löydy ratkaisua

    5. 5

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    6. 6

      Hallitusneuvottelujen katkeaminen vei Saksan poliittiseen kriisiin – Angela Merkelin aika voi olla ohi

    7. 7

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    8. 8

      Kädet eivät toimineet, mutta silti Matti ja Outi todettiin työkykyisiksi – Pitkäaikaissairaat pelkäävät, että työttömyysturvan leikkaukset ovat uusi rangaistus etenkin heille

      Tilaajille
    9. 9

      Tuntuuko, että kaikki muuttuu vaarallisemmaksi? Olet oikeassa, ja on terveellistä tunnustaa se

    10. 10

      Sote-uudistus on täynnä suden­kuoppia, sanoo professori Jussi Huttunen – Riskejä ovat verorahojen hassaus, pompottelun lisääntyminen ja maailman parhaan hoidon romuttuminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    5. 5

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    6. 6

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    7. 7

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    8. 8

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    9. 9

      Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

    10. 10

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee
    3. Hallitusneuvottelujen katkeaminen vei Saksan poliittiseen kriisiin – Angela Merkelin aika voi olla ohi
    4. Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden Tilaajille
    5. Sote-uudistus on täynnä suden­kuoppia, sanoo professori Jussi Huttunen – Riskejä ovat verorahojen hassaus, pompottelun lisääntyminen ja maailman parhaan hoidon romuttuminen
    6. Triathlonisti Kaisa Sali jäi aikatavoitteestaan Arizonan Ironman-kisassa mutta otti riemukkaan voiton – ”Täydellinen lopetus kaudelle”
    7. Tuntuuko, että kaikki muuttuu vaarallisemmaksi? Olet oikeassa, ja on terveellistä tunnustaa se
    8. Kädet eivät toimineet, mutta silti Matti ja Outi todettiin työkykyisiksi – Pitkäaikaissairaat pelkäävät, että työttömyysturvan leikkaukset ovat uusi rangaistus etenkin heille Tilaajille
    9. Työmarkkinoilla siirrytään sopimaan palvelualojen palkoista – Ilman kiistoja siitäkään tuskin selvitään Tilaajille
    10. Maailma teki uskomattoman tempun ja torjui happosateet ja otsonikadon – nyt 15 000 tutkijaa vetoaa ihmiskunnan selviämisen puolesta, mutta suurimpaan ongelmaan ei löydy ratkaisua
    11. Käytän imettäessäni viihdykkeenä älypuhelinta, televisiota tai lehtiä – Väitän silti, että lapseni eivät ole kokeneet ongelmia kiintymyssuhteen muodostamisessa
    12. Näytä lisää