Kotimaa

Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista – Professori: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia

Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

HS:n viime viikolla julkaisema suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävää kuormitusta hahmottava laskuri on herättänyt runsaasti keskustelua ruoantuotannon ympäristövaikutuksista.

Etenkin maataloustuottajat ovat närkästyneet laskurin tuottamasta tiedosta, jonka mukaan ruokavalio, etenkin eläinperäinen ruoka, tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä.

Tosiasia kuitenkin on, että elintarvikkeilla on ympäristövaikutuksia, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, painottaa Itämeri-laskuri -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Laskurin ovat toteuttaneet Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke).
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Elintarvikkeiden osuus suomalaisesta Itämeri-jalanjäljestä on vajaa 60 prosenttia. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren valuma-alueen maista”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että laskurissa ei oteta huomioon Itämeren alueen ulkopuolelta tulevien maiden ruokia. Niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt on kuitenkin mukana.

Laskurin taustalla olevien selvitysten mukaan naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin osa mereen päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä eläinten laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehätti heti tuoreeltaan kiistämään laskurin osoittaman suomalaisen maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen (Maaseudun Tulevaisuus 3.2.). Tiilikainen korostaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat kymmenen prosenttia ja Suomi on tehnyt paljon Itämeren tilan parantamiseksi.

Samalla Tiilikainen nimesi oman hallinnonalansa tutkimuslaitoksen työn ”tutkiskeluksi”.

Tiilikainen kuitenkin kiistää jyrkästi, että hän väheksyisi alan johtavien tutkijoiden työtä.

”En missään tapauksessa väheksy Syken enkä Luken työtä, vaan arvostan tutkimuksia suuresti. Halusinkin, että tutkimuslaitokset varmistavat tulosten oikeellisuuden”, hän sanoo.

”Laskurin taustalla on iso työ. Tulokset ovat ehdottomasti suuntaa antavia ja kertovat ruoan kuormituksesta Itämereen”, Tiilikainen sanoo.

Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Ne ovat Seppälän mukaan tuoreimpia mahdollisia.

”On selvä, että tällainen kokonaisuutta kuvaava laskuri on erottelukyvyltään karkea. Laskuri pystyy kuitenkin hahmottamaan kulutuksen eri osa-alueiden Itämeri-jalanjäljet mielestämme riittävällä tarkkuustasolla, jotta käyttäjä pystyy erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan”, Seppälä sanoo.

Yksilön kannalta laskurin merkitys on Seppälän mukaan se, että laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen merkityksen Itämeri-jalanjälkeen eli siihen, kuinka aiheutamme rehevöittäviä ravinteita Itämereen.

”Ymmärryksen perusteella jokainen voi halutessaan suunnitella itselleen sopivimman keinovalikoiman, jolla voi pienentää Itämeri-jalanjälkeään. Laskuri tuo toivottavasti tunteen, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja sitä kautta tehdä oman osuutensa tärkeäksi koetulla ympäristöalueella”, Seppälä sanoo.

Ministeri Tiilikainen näkee puutteena ruokahävikin vaikean mitattavuuden. ”Hukkaan heitetty ruoka on kaikkein kuormittavinta. Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin olisi erittäin hyvä parannus laskuriin”, Tiilikainen painottaa.

Professori Seppälän mukaan kuluttaja pystyy laskurin avulla jo nyt arvioimaan myös henkilökohtaisen ruokahävikin merkityksen Itämeri-jalanjälkeensä.

”Tämä onnistuu siten, että kuluttaja täyttää ensin laskurin tiedot ostamansa ruokamäärän perusteella ja sen jälkeen toistaa laskemat syömiensä määrien perusteella. Tulosten erotus antaa suurusluokan ruokahävikin merkityksestä kuluttajan näkökulmasta”, Seppälä opastaa.

Seppälä muistuttaa, että ruokahävikkiä tapahtuu myös kaupassa, jakelussa, elintarviketeollisuudessa ja maataloustuotannossa. Näiden vaikutusta laskurilla ei voi arvioida.

Tiilikainen toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät huomiotaan ruokahävikkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni pysähtyisi miettimään, päätyykö ruokakorista ruokaa roskikseen. Se on samalla ruoan arvostusta, joka on erityisen tärkeää”, hän painottaa.

Itämeri-laskuri muistuttaa myös, että kulutus on tärkeä osa-alue mentäessä kohti kestävää kehitystä, Seppälä korostaa.

”Jos kestävä kulutus on tarpeeksi laajaa, palvelujen ja tavaroiden tuottajat joutuvat ottamaan uudenlaisen kysynnän toiminnassaan huomioon eivätkä päättäjätkään voi sivuttaa muutostarvetta. Parhaimmillaan markkinalähtöinen kestävä kulutus vie välttämätöntä muutosta kustannustehokkaasti eteenpäin yhteiskunnassa.”

Laskuri ottaa huomioon erilaisten kulutustottumusten – ruokavalio, asuminen, liikkuminen, harrastukset – vaikutuksen Itämeren ravinnekuormitukseen. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Kalastamalla kuluttaja voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Itämeri-laskuri keskittyy rehevöitymiseen ja tavallisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin. Tiilikainen haluaisi tuoda rehevöitymisen rinnalle kokonaisvaltaisen ympäristönäkökulman.

”Myös luonnon monimuotoisuus ja maatalouden vaikutus siihen ovat erittäin tärkeitä. Näitä näkökulmia on vaikea panna vastakkain”, Tiilikainen sanoo.

”Maataloudessa meidän pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, esimerkiksi ravinteiden kierrätyksellä ja lannan käsittelyllä. Tärkeintä on ravinteiden tehokas käyttö niin, että ne palautuvat peltoon eivätkä pääse vesistöön”, Tiilikainen korostaa.

HS:n Itämeri-laskuriin pääset tästä
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Poikkeuksellinen yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke alkoi toteuttaa laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tutkimuksen tuli Luke. Ministeriöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, JNS 11 000, Luke 6 500 ja HS 2 000 euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Itämeri-laskuri
  • Rehevöityminen
  • Ruokavalio
  • Maatalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    3. 3

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    4. 4

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

      Tilaajille
    5. 5

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    6. 6

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    7. 7

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    8. 8

      Yrittikö kadonneen sukellusveneen miehistö ottaa yhteyttä? – Argentiinassa havaittiin seitsemän epäonnistunutta satelliittipuhelua

    9. 9

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    10. 10

      Leukemiaan sairastunut opiskelija aiheutti hyväntekeväisyys­puuskan – mitä sitten tapahtui?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    4. 4

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    5. 5

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    6. 6

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    9. 9

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää