Kotimaa

Mihin katosi suomalainen vakoilurengas Moskovassa 1930-luvulla? Heidi Ruotsalainen, 31, hurahti agenttikoulun lottiin

Heidi Ruotsalaisen intohimo on sotahistoria. Hän on tutkinut muun muassa Äänislinnan agenttikoulun naisia.

”Se on hieno tunne, kun tutkimus lähtee rullaamaan”, huokaisee Heidi Ruotsalainen, 31.

”Tiedustelujärjestelmää on vaikea tutkia. Aineistoa on hävitetty paljon, eikä sitä ole alun perinkään tehty niin, että joku ulkopuolinen pyörittelisi sitä käsissään.”

Ruotsalainen valmistelee Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK) sotahistorian alan väitöskirjaa. Hänen tutkimuksensa kohteena on Suomen sotilasasiamiesjärjestelmä vuosina 1918–1939.

”Käytännössä vien sen järjestelmän Suomen itsenäisyyden alusta sodan kynnykselle.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Sotilasasiamies on maansa lähetystössä työskentelevä upseeri, joka pitää yhteyttä asemamaan asevoimiin ja vastaa lähetystön sotilasasioista.

Puolet työviikostaan Ruotsalainen viettää Kansallisarkistossa arkistokansioita tutkien. Toinen puoli kuluu Santahaminassa.

”Aikoinaan lupasin miehelleni, että viikonloput pidän vapaata, mutten välttämättä ole siihen kyennyt.”

Ruotsalainen miettii hetken, kun häneltä kysyy, miksi juuri sotahistoria kiinnostaa niin kovasti.

”Sitä on vaikea selittää. Minua ovat aina kiinnostaneet historia ja sotahistoria hirveän paljon. Jo lapsena olen ollut siitä kiinnostunut.”

Yksi sytyke oli hänen isovanhempiensa naapurissa asustellut entinen kaukopartiomies ja myöhempi Naton agentti Lauri Solehmainen, jonka jäämistön hän sai käsiinsä. Siitä syntyi pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopistoon ja myöhemmin kirja Kylmän sodan agentti (Hai 2013).

”Se varmaan aukaisi sen puolen, ja sitä kautta olen lähtenyt tekemään. Se on aina ollut sellainen minun oma fiksaationi.”

Ruotsalainen kertoo, että hänen ukkinsa oli sodan käynyt mies. Ukilla oli tapana keskustella pienen tytön kanssa sodasta ja siitä, millaista oli olla rintamalla.

”Meillä oli jotenkin sellainen yhteys. Siitä kai minusta näin kummallinen on tullut”, hän nauraa.

”Ehkä muutenkin olin lapsena sellainen, että kiipeilin puissa ja juoksin metsissä.”

Ruotsalainen ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Jälkikäteen hän on harmitellut, ettei mennyt armeijaan, koska sen jälkeen olisi ollut helpompi ymmärtää sotaväen toimintaa.

”Luulen, että olisin viihtynyt.”

MPKK on ottanut siviilejä opiskelijoikseen vuodesta 2012 alkaen. Sotatieteen tohtoriopiskelijoita on nyt 93. Joukossa on sekä siviilejä että sotilaita.

Minkälaista on opiskella ja tutkia Maanpuolustuskorkeakoulussa?

”Se on aika lailla unelmien täyttymys. Aluksi minua vähän mietitytti, millainen yhteisö se on, mutta olen viihtynyt äärimmäisen hyvin. Ja vielä kun voin tehdä vain yhtä työtä, kun olen vuosikaudet tehnyt kahta työtä: opettanut ja kirjoittanut.”

Ruotsalaisen mukaan sotahistoriasta tekee MPKK:ssa väitöskirjaa parikymmentä tutkijaa, jotka tapaavat kerran kuussa seminaarissa. Hän on ainoa siviilinainen sotahistorian puolella.

”Tämä on vähän yksinäisen suden hommaa, kun naisena tällaisia juttuja tutkii. Olen mukana aika harvoilla kursseilla. Oma tutkimukseni työllistää minua tällä hetkellä niin paljon.”

Ruotsalainen tutkii, miten vasta itsenäistyneen Suomen sotilasasiamiesjärjestelmää rakennettiin. Onnistuiko se havaitsemaan nousevia kriisejä esimerkiksi 1930-luvulla?

”En ole vielä niin pitkällä, että osaisin siihen tyhjentävästi lähteiden pohjalta vastata, mutta sanoisin, että kyllä siellä jotain näkee. Se on sellainen perstuntuma.”

Ruotsalainen arvelee, että suomalainen sotilasasiamiesjärjestelmä saattaa olla alun perin venäläisen mallin mukaan rakennettu.

Syynä on se, että järjestelmän loi yleisesikunnan päällikkönä toiminut Oscar Enckell, joka oli tehnyt komean uran Venäjän armeijassa muun muassa tiedustelu- ja sotilasasiamiestehtävissä.

Erityisesti Moskovassa toimineet sotilasasiamiehet ovat kiinnostava tutkimuskohde. Tiedetään esimerkiksi, että heidän hoidossaan oli vuosiin 1936–1938 asti vakoilijaverkosto, jonka toiminta lakkasi tuntemattomasta syystä. Syynä on voinut olla esimerkiksi Neuvostoliiton vastavakoilun toiminnan tehostuminen.

”Olen yrittänyt selvittää, mikä sai verkon hajoamaan silloin kun sitä olisi tarvittu eniten. Sotilasasiamiehet olivat Moskovassa aika tiukan valvonnan alla. Se oli henkisesti rankkaa.”

Ruotsalainen on kirjoittanut yhdessä Matti Kososen kanssa kirjan Agenttikoulun naiset jatkosodan aikana toimineen Äänislinnan vakoojakoulun naisista. Naisten roolia ei ollut aikaisemmin juuri tutkittu.

Äänislinnan tiedustelukoulussa eli Osasto Raskissa koulutettiin agentteja, jotka lähetettiin rintaman toiselle puolelle Neuvostoliittoon.

Agentit oli värvätty suomalaisten ottamien sotavankien joukosta. Koulua johti majuri Reino Raski.


Vakoojakoulussa toimi kymmenkunta naista viesti-, käännös- ja puhtaaksikirjoitustehtävissä. Pääosa heistä oli lottia.

”Tyypillinen lotta oli aika hyvin kieliä osaava, todennäköisesti ylioppilas ja kuului ylempään keskiluokkaan”, Ruotsalainen kuvaa.

Lotille saattoi työssään syntyä laaja käsitys siitä, mitä agenttikoulussa ja muualla tiedustelurintamalla tapahtui, koska he kirjoittivat puhtaaksi kaukopartioiden partiokertomuksia ja muita salaisia asiakirjoja.

”Lotan kiinni saaminen olisi ollut viholliselle tiedollinen jättipotti. Sen vuoksi naisia opetettiin ampumaan usean tyyppisillä aseilla. Tarkoitus oli, että he pystyisivät puolustamaan itseään”, Ruotsalainen sanoo.

”Sitä olen joskus miettinyt, ymmärsivätkö ne parinkymmenen molemmilla puolilla olevat nuoret tytöt edes itse, kuinka suurien riskien keskellä he ovat eläneet.”


Äänislinnan agenttikoulu oli vihollisen tiedustelulle tärkeä kohde. Puna-armeija suunnitteli myös sen tuhoamista. Ruotsalainen muistuttaa, että naisten piti päättää, miten toimia, jos he joutuvat vihollisen käsiin.

”Jokaisen lotan piti tehdä etukäteen ratkaisu, tappaako itsensä vai jääkö elävänä kiinni. Ehkä he olivat niin nuoria, etteivät osanneet pelätä ja ajatella, että tässä voi käydä jotenkin ikävästi.”

Saivatko lotat koskaan tunnustusta työstään?

”Luulen, että siellä osastossa naiset ovat varmasti saaneet tunnustusta ja kiitosta sekä huutiakin välillä, mutta sodan jälkeen miesten rooli on korostunut – ehkä senkin vuoksi, että naiset eivät halunneet puhua.”


Äänislinnan vakoojakoulu oli erikoinen ympäristö, jossa työskenteli hyvin persoonallisia tiedustelu­alojen ammattilaisia.

”Osasto Raskissa koulutettiin asiamiehiä, ja naisilta oli kielletty kaikenlainen tuttavuuden tekeminen millään tasolla heidän kanssaan”, Ruotsalainen sanoo.

”Totta kai siinä syntyi ystävyyttä ja rakkautta ja kaikkea, mitä tuollaisessa voi syntyä.”

Ruotsalainen on koulutukseltaan historian tutkija ja erityisopettaja. Hän on parhaillaan virkavapaalla erityisopettajan työstään Espoon kaupungilla.

”Tämä on kaksipiippuinen juttu. Olen nauttinut opettamisesta ja pidän lapsista paljon. He ovat aivan huikeita. Minäkin olen kasvattanut omat oppilaani ensimmäisestä luokasta lähtien, ja nyt he menevät ensi vuonna kuudennelle luokalle”, hän sanoo.

”Kyllä heistä tulee oma porukka. Erityislasten kohdalla koulupolku ei ole hirveän helppo. Kiva huomata, kun se alkaa sujua.”

Ruotsalainen tunnustaa, että vaikka opettamisessa on hyvät puolensa, veri vetää nyt sotahistorian pariin.

Miksi sotahistorian tutkiminen on kiinnostanut niin vähän naisia?

”Olen ihmetellyt sitä. Minusta se on hyvin mielenkiintoista. En minä ole outo, minä olen ihan normaali – jos savolaisuutta ei oteta lukuun.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuka?

Heidi Ruotsalainen


 Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjaopiskelija.

 Tutkimuksen aiheena on Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän historia.

 Virkavapaalla erityisopettajan työstä Espoon kaupungilla.

 Kirjoittanut kaksi sotilastiedustelun historiaan liittyvää kirjaa: Kylmän sodan agentti (2013) ja Agenttikoulun naiset (2015). Jälkimmäinen on kirjoitettu Matti Kososen kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sotahistoria
  • Vakoilu
  • Jarmo Huhtanen
Luetuimmat
  1. 1

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  2. 2

    Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

  3. 3

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  4. 4

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  5. 5

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  6. 6

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  7. 7

    Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

  8. 8

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  9. 9

    Fysioterapeutin mukaan suurin osa kuntoilijoista treenaa aivan liian kovaa – neuvoo ottamaan mallia Iivo Niskasesta

  10. 10

    HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  4. 4

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  5. 5

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  6. 6

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  7. 7

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  8. 8

    Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää