Kotimaa

Suomalaisten mielestä turvapaikkakeskustelua kuristaa ”suvakiksi tai rasistiksi” leimautumisen pelko, kertoo tuore tutkimus

Keskustelu turvapaikanhakijoista koetaan paikoin hankalaksi. Viranomaistiedottamista ja uutisointia ei aina pidetä täysin puolueellisena ja riittävänä, mikä ruokkii huhujen leviämistä sosiaalisessa mediassa.

Suomalainen turvapaikkakeskustelu on vahvasti polarisoitunutta ja siihen osallistumista rajoittaa leimautumisen pelko. Oman mielipiteen esittämistä arastellaan, ja tietopohjainen keskustelu turvapaikkapolitiikasta koetaan vaikeaksi.

Nämä ovat keskeisiä havaintoja mielipidetutkimuksessa, jossa Vaasan yliopisto selvitti sisäministeriön toimeksiannosta suomalaisten asenteita turvapaikka-asioihin vuonna 2016. Vastausten keräämisessä käytettiin verkkokyselyä sekä parinkymmenen hengen keskustelutilaisuuksia.

Tutkijoiden tulkinnan mukaan vastaajat kokevat, että turvapaikkakeskustelua käydään kahdesta ääripäästä: täysin kielteisestä ja kritiikittömän myönteisestä. Kuitenkin aineiston perusteella näihin ääripäihin lukeutuu vain pieni osa väestöstä. Moni esittää huolensa siitä, että ääripäät saavat äänensä korostetusti kuuluviin julkisuudessa, etenkin sosiaalisessa mediassa.

Samalla heiluu myös leimakirves: olet joko suvakki tai rasisti, tutkijat tulkitsevat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Sekä kansalaiskyselyyn vastanneet että kansalaisfoorumeilla olleet kokevat vahvaa leimautumisen pelkoa, oli oma näkemys mitä tahansa. – – Sen julki sanomiseen on todella korkea kynnys”, sanoi tutkija Alisa Puustinen tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristäneessä hallituksessa istuva sisäministeri Paula Risikko (kok) peräänkuulutti kiihkotonta keskusteluilmapiiriä. Hän ei kysyttäessä kuitenkaan halunnut arvioida, onko turvapaikkapolitiikan kiristyminen itsessään lietsonut keskustelun jakautumista.

”Voimme jokainen vaikuttaa yhteiskunnalliseen polarisaation omissa kontakteissamme. – – Päätöksentekijätkin voivat vaikuttaa, eduskunta on tässä paljon vartijana: siellä käytävät keskustelut voivat olla se, jossa kiihkoton ilmapiiri voidaan saada aikaan jos halutaan. Mutta voiko politiikka itsessään aiheuttaa polarisaatiota, sitä on vaikea arvioida”, Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Peräti 68 prosenttia vastaajista kokee julkisen keskustelun typistyneen ääripäiden mittelöksi.

Mielipidettä kysyttiin myös esimerkiksi väitteestä, että Suomessa voi esittää erilaisia mielipiteitä turvapaikanhakijatilanteesta ilman leimautumisen pelkoa. Puolet vastaajista oli eri mieltä (32 prosenttia) ja vahvasti eri mieltä (19 prosenttia) väitteen kanssa. Toisaalta neljännes vastaajista oli väitteestä samaa mieltä (20 prosenttia) tai vahvasti samaa mieltä (7 prosenttia).

Lukuisissa kysymyksissä vastaajien oli kuitenkin vaikea ottaa kantaa. Yleisesti jopa kolmannes vastaajista valitsi vaihtoehdot ”en osaa sanoa ” tai ”ei samaa eikä eri mieltä”.

Juttu jatkuu grafiikoiden jälkeen.



Hankalaksi turvapaikka-asioiden käsittelyn näyttävät tekevän vaikeudet tiedonsaannissa.

Vastaajien oli esimerkiksi hyvin vaikea ottaa kantaa eri viranomaisten, kuten poliisin ja Maahanmuuttoviraston, tiedottamisen selkeyteen tai puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen. Risikko sanoi, että viranomaistiedottamista on tulosten perusteella syytä kehittää – mutta miten, se jäi vielä sanomatta.

”Tämä on herkkä aihe, eikä tämä ole helppo tutkimusaihe, mutta tämä on yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä”, Risikko sanoi. Ministeri innostui tutkimuksessa hyödynnetyistä kansalaisfoorumeista ja pohti, voisiko niitä hyödyntää kansalaiskeskustelussa laajemminkin.

Myöskään tiedotusvälineiden välittämää tietoa ei vastaajien keskuudessa koeta täysin puolueettomaksi, mikä vastaajien mukaan ruokkii spekulointia ja ajaa keskustelua kohti ääripäitä. Avoimissa vastauksissa korostuikin toive, että viranomaiset katkaisisivat nopeasti siivet sosiaalisessa mediassa leviäviltä perättömiltä huhuilta.

Tietoa vastaajat hakivat eniten Yleisradion uutislähetyksistä (65,9 prosenttia) ja sanomalehdistä (51,8 prosenttia). Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta tietoa haki 21,9 prosenttia ja valemedioista, kuten MV-julkaisusta, 5 prosenttia vastaajista.

”Suomalaiset kyllä osaavat etsiä tietoa. – – Mutta median tiedonvälitys koetaan värittyneeksi tällä hetkellä. [Tulosten perusteella] mikäli haluaa muodostaa asiallisen ja tietopohjaisen mielipiteen, tietoa pitää etsiä monista eri lähteistä”, Puustinen sanoo.

Valtaosan mielestä Suomen tulisi edellyttää oleskeluluvan saaneilta selkeää sitoutumista yhteiskunnan sääntöihin (82 prosenttia vastaajista) ja paikallisten kielten opiskelua pitäisi painottaa (87 prosenttia).

Vastaajat olivat paikoin kuitenkin tiukkoja: 83 prosenttia on sitä mieltä, että väärien tietojen antamisen viranomaiselle pitäisi vaikuttaa suoraan turvapaikan saamiseen. 78 prosenttia kyselyyn vastanneista myös katsoo, että viranomaisten tulisi palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.

Tulijat aiheuttavat myös pelkoja, mikä oli eräs tutkimuksen keskeisistä havainnoista. Yli puolet vastaajista uskoi turvapaikanhakijoiden maahantulon aiheuttavan sosiaalisia konflikteja (59 prosenttia), lisäävän rikollisuutta (57 prosenttia) ja kasvattavan terrorismin uhkaa (64 prosenttia).

”Enemmistö kokee turvapaikanhakijoiden maahantulon vähintään jonkinasteisena uhkana Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Tämä on teema, josta suomalaiset keskustelivat kansalaisfoorumeissa runsaasti”, tutkija Puustinen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että uhkakuvat eivät sinällään liity vain turvapaikanhakijoihin itseensä.

”[Sosiaalisiin konflikteihin voi tulla] myös erilaisia mielipiteitä omaavien tavallisten suomalaisten välille. Samoin eri kulttuuritaustoista saapuvien turvapaikanhakijaryhmien välille. – – Suomalaiset näkevät tässä monta eri puolta ja ymmärtävät sen kompleksisuuden.”

Kysely sisälsi useita erillisiä teemoja. Niitä olivat esimerkiksi vastaanottopalvelut, kotoutuminen, turvapaikan myöntäminen ja turvapaikanhakijoiden palvelut.

Vastauksissa korostui kotouttamisen tarve. Tutkijat Puustinen ja dosentti Harri Raisio nostivat tuloksistaan esiin etenkin suomalaisten halun kehittää esikotouttamista.

”Kotoutuminen ei heidän mielestään ala vasta kuntaan siirtymisen jälkeen vaan siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakija saapuu suomeen. – – Tämän koettiin vähentävän tuhrautumista ja tyhjäkäyntiä ja lieveilmiöitä, joista olemme kaikki lehdistä lukeneet”, Puustinen sanoo.

Ministeri Risikko suhtautui ajatukseen esikotouttamisen edistämisestä myötämielisesti. Hän kuitenkin muistutti, että vastanottorahan vastikkeellisuuden vuoksi esikotoutumista on jo nyt, esimerkiksi erilaista työ- ja opiskelutoimintaa.

Voit lukea tutkimusraportin täältä.

 
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimuksen vastaukset kerättiin mielipidekyselyllä sekä viidessä suuressa kaupungissa järjestetyillä ”kansalaisfoorumeilla” eli keskustelutilaisuuksissa joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017.

 Otos valittiin Suomen Onlinetutkimus oy:n 30 000 ihmistä sisältävästä kuluttajapaneelista. Verkkokyselyyn vastasi 1 047 ihmistä, ja otos on vakioitu vastaamaan Suomen täysi-ikäistä väestöä. Kansalaisfoorumeihin osallistui 123 ihmistä.

 Otannan laatua kuitenkin heikentää se, että verkkokyselyyn valikoituu lähtökohtaisestikin lähinnä aktiivisia kansalaisia.

 Kyselytutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten ajatuksia etenkin hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman linjauksista. Joulukuussa 2015 julkistettu ohjelma sisälsi 83 linjausta, jolla Suomi pyrki katkaisemaan turvapaikanhakijoiden ”hallitsemattoman virran” sekä saamaan kustannukset ja kotoutumisen hallintaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turvapaikanhakijat
  • Tutkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    3. 3

      Hallitus peruu kiinteistöveron korotuksen – oppositio iloitsee

    4. 4

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    5. 5

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    6. 6

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    7. 7

      Poliisin operaatio Helsingin Kurvissa: sekoilu ja huumekauppa yritetään kitkeä pois – ”Asukkaat tuntevat päiväsaikaan olonsa turvattomaksi”

    8. 8

      Rikossyytteen saanut Kittilän kunnanjohtaja sairauslomalle, vain yksi valtuutettu jättänyt toistaiseksi eronpyynnön

    9. 9

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    10. 10

      Päälleliimattu startup-pöhinä kukoistaa suuryrityksissä – vängän meiningin jäljittely synnyttää myötähäpeän tunteita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

    4. 4

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    5. 5

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    6. 6

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    9. 9

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    10. 10

      Lasikatto murtui Turussa: Minna Arve valittiin kaupunginjohtajaksi yhden äänen erolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää