Kotimaa

Tampereen jättiyliopisto herättää taas kritiikkiä – Ylioppilaskunta: Uuden yliopiston säätiöstä tulossa laiton

Tampereen kaksi yliopistoa yhdistävä säätiö on määrä perustaa huhtikuussa. Myös ammattikorkeakoulu liittyy mukaan konserniin, joka aloittaa vuoden 2019 alussa.

Tampereen kolmen korkeakoulun konserni Tampere3 etenee näillä näkymin 20. huhtikuuta, kun uuden säätiön perustajajäsenet kokoontuvat panemaan puumerkkinsä säädekirjaan.

Allekirjoittajia ja peruspääoman rahoittajia ovat valtion lisäksi muiden muassa Suomen Punainen Risti, Teknologiateollisuus, palkansaajajärjestö SAK, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö, jonka osuus on puolet yhteensä noin kahden miljoonan euron peruspääomapotista.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yhdistävä uusi säätiöyliopisto ottaa huomaansa myös Tampereen ammattikorkeakoulun, jonka osakkeista Tampereen kaupunki omistaa nyt valtaosan.

Toimintansa lähes 35 000 opiskelijan ja 5 000 työntekijän korkeakoulu aloittaisi vuoden 2019 alusta. Virallista suomenkielistä nimeä uudella yliopistolla ei vielä ole, mutta se on päätetty, että nimessä esiintyy Tampere. Enganninkielinen nimi on University of Tampere.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Säätiön perustamisen jälkeen maan hallituksen on määrä antaa eduskunnalle myös uuden säätiöyliopiston edellyttämät muutosesitykset esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Lausunnoille ne ovat lähdössä 10. huhtikuuta.

Opiskelijoita edustavat ylioppilaskunnat kritisoivat ankarasti lakiesitysten ja säätiön sääntöjen luonnoksia. Ylioppilaskuntien mukaan niistä löytyy lainvastaisuuksia.

Ylioppilaskuntien mukaan vaarassa ovat yliopiston itsehallinto ja yhteisön oikeus vaikuttaa uuden yliopiston hallituksen valintaan. Ylioppilaskunnat perustelevat kantaansa oikeustieteen professori Kaarlo Tuorilta pyytämällään lausunnolla.

”Rahalla ei pitäisi voida ostaa päätösvaltaa”, huomauttaa Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Mikko Lampo.

Ongelma Lampon mukaan on se, etteivät yliopistojen monijäseniset elimet, kuten konsistori, pääsisi valitsemaan uuden yliopiston hallitusta, vaan sen tekisivät nykyisten yliopistojen hallitukset, jotka koostuvat pääosin yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä.

 

”Rahalla ei pitäisi voida ostaa päätösvaltaa.”

Myös hallituksen valintaa valmistelevassa nimityskomiteassa enemmistövalta olisi säätiön perustajien valitsemilla henkilöillä.

Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston puheenjohtaja Mari Hatavara yhtyy opiskelijoiden huoleen ulkopuolisten rahoittajien liiasta vaikutusvallasta: ”Yliopiston laatu ja vaikuttavuus rakentuu autonomian varaan.”

Tampere3:n johtoryhmän puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo kertoo keskustelleensa useaan otteeseen opiskelijoiden edustajien kanssa luonnoksiin liittyvistä erilaisista näkemyksistä.

”Olen yliopistoautonomian erittäin voimakas kannattaja”, Neilimo vakuuttaa, mutta huomauttaa, että nyt on kyse väliaikaisista siirtymäsäännöistä, joiden pohjalta perustetaan ensin uusi säätiö.

”Prosessi ei ole ihan yksinkertainen, mutta täyttää kyllä kohtuullisen hyvin yliopiston autonomian vaatimukset”, Neilimo sanoo.

Neilimo muistuttaa myös, että viime kädessä perustuslakivaliokunta arvioi uuden säätiöyliopiston autonomian asteen. Paraikaa ollaan Neilimon mukaan valitsemassa nimitystoimikunnan jäseniä, jotka taas valitsevat säätiölle ja sittemmin myös uudelle yliopistolle ensimmäistä hallitusta.

Myös opetusministeriöstä korostetaan, että kyseessä on siirtymävaihe.

”Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan säätiö, johon perustajat antavat peruspääomaa eli varallisuutta uuden säätiöyliopiston käyttöön. Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät säätiön ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta, jotta säätiö voidaan rekisteröidä säätiölain mukaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin. Samanaikaisesti yhdistyvät yliopistot valmistelevat uudelle yliopistolle sen johtosääntöä ja muita yhdistymiseen liittyviä toimia”, selostaa lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi.

Toisessa vaiheessa eduskunnalle annetaan hallituksen esitys yliopistolain muuttamisesta ja muutoksen voimaanpanosta.

”Eduskunnan hyväksyessä voimaanpanolain voivat yhdistyvät yliopistot alkaa muodostaa uutta säätiöyliopistoa ja järjestäytyä, kuten laissa säädetään. Eduskunta siis päättää siitä, mikä on oikea menettely yliopiston muodostamisessa”, Nurmi tähdentää.

Autonomiakiista ei ole ensimmäinen mutka konsernihankkeessa, jota on pidetty myös Pirkanmaan vastaiskuna pääkaupunkiseudun Aalto-yliopistolle.

Talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan opetusta ja tutkimusta tarjoava Tampere3 lähti kolme vuotta sitten liikkeelle kolmesta tamperelaiskorkeakoulusta. Julkisoikeudellinen yliopisto ja jo säätiöpohjainen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi, johon liittyy myös Tampereen ammattikorkeakoulu.

Alkuun opetusministeriössä suhtauduttiin fuusioon epäillen, eikä siitä mahtunut mainintaa hallitusohjelmaan, jossa kyllä muuten toivottiin korkeakoulujen alueellisia osaamiskeskittymiä. Vastaavaa ”rakenteellista kehittämistä” on menossa myös esimerkiksi Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Alkuvuodesta 2016 opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asetti kolme työryhmää valmistelemaan ”kiinnostavaa, eteenpäin katsovaa ja rohkeaa uudistusta”. Säätiö oli määrä perustaa jo joulukuun alussa ja hallituksen esitykset oli määrä antaa eduskunnalle tämän vuoden helmikuussa.

 

Tampere3 tähtää ”kohti kansainvälisen tason huippuliigaa”

Yliopistolakia ja amk-lakia alettiin sorvata niin, että opintoyhteistyö ”yli rajan” eli yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä helpottuisi. Etenkin yliopistojen professorit ja opettajat ovat arvostelleet esitystä jonka mukaan lähes puolet yliopistotutkinnosta voisi ulkoistaa toiselle korkeakoululle.

Marraskuussa Tampereen teknillisen yliopiston hallitus pani fuusion jäihin, mihin oli rehtori Mika Hannulan mukaan kolme syytä.

”Alkuperäinen aikataulu oli liian kireä, hankerahaa ei ollut luvassa tarpeeksi eikä hankkeen johtaminenkaan oikein sujunut. Sitten aikataulua rukattiin vuodella ja hankerahaakin on nyt luvassa lähes 40 miljoonaa euroa. Vuoden alusta meillä on ollut myös uusi strateginen johtoryhmä”, Hannula listaa syitä palata ruotuun.

Hannula muistuttaa, että uuden säätiöyliopiston pääomaan tulee perustajajoukon lupaaman parin miljoonan euron lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston nykyiset pääomat.

”Niiden lisäksi tarvitsemme oman arvioni mukaan lisää uutta pääomaa noin 200 miljoonaa euroa, jotta uudella yliopistolla olisi vastaavat edellytykset strategisiin investointeihin, mitä tällä hetkellä on TTY:llä. Uuden säätiöyliopiston koko säätiöpääomaksi pitäisi näin laskien saada noin puoli miljardia”, Hannula laskee.

Neilimo vakuutti keskiviikkona blogissaan, että Tampere3 tähtää ”kohti kansainvälisen tason huippuliigaa”. Tavoitetason tulee hänen mukaansa olla korkealla.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Kolme korkeakoulua


 Tampereelle on syntymässä vuoden 2019 alussa monitieteinen Tampere3-korkeakoulukonserni.

 Uuden säätiöyliopiston muodostaisivat julkisoikeudellinen Tampereen yliopisto ja jo säätiönä toimiva Tampereen teknillinen yliopisto. Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen.

 Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot pidettäisiin erillään. Tekeillä on lainmuutos, jonka mukaan korkeakoulu voisi ”ulkoistaa” eli hankkia toisesta korkeakoulusta liki puolet tutkinnosta, kun nyt pitää olla mahdollista suorittaa koko tutkinto siinä korkeakoulussa, johon on hyväksytty opiskelemaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Tampere
  • Itsehallinto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Turvallisuus­kysymyksissä kuuluu Venäjältä kummia: ”Tilanne Itämerellä on lauennut ja eniten tilanteeseen on vaikuttanut Suomen ja Ruotsin kanta”, julistaa valtion radiokanava

    5. 5

      Brexit-äänestäjille luvatut säästöt muuttuivat jo suuriksi kuluiksi, koska reaalitalous kärsii

      Tilaajille
    6. 6

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    7. 7

      Kaija Saariahon miljoonalahjoitus takaa Musiikkitalolle urut

    8. 8

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    9. 9

      Pyöräilykypärä pakolliseksi vai ei? Yhdysvaltalaistutkijan mukaan kysymykseen on vain yksi oikea vastaus

      Tilaajille
    10. 10

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    3. 3

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    4. 4

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    5. 5

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    7. 7

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    8. 8

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    9. 9

      Washingtonissa ei nykyään keskustella kuin yhdestä asiasta, kuinka kauan tämä voi jatkua? – Presidentti Trumpille on kuitenkin vaikeaa antaa potkut

    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää