Kotimaa

”Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan vuodessa”, ”Suomessa on satatuhatta avointa työpaikkaa” – HS selvitti, pitävätkö poliitikkojen toistelemat väitteet paikkansa

Monet numerohokemat ja lentävät lauseet jäävät elämään poliitikkojen puheessa, mutta onko niillä aina yhteys tosielämään? Perkasimme poliitikkojen fraaseja viime viikoilta.

Kun poliitikko haluaa vakuuttaa kuulijansa, hän turvautuu kauniiden sanojen lisäksi myös faktoihin ja numeroihin. Kuntavaalikampanjassakin toistuivat tuon tuosta tietyt luvut ja summat, joiden alkuperä on vähintäänkin hämärä, vaikka totuuteen toki Suomessa yhä pyritäänkin.

Monet numerohokemat ja lentävät lauseet liittyvät talouden lisäksi esimerkiksi huoliin koulutuksen rapautumisesta ja nuorten syrjäytymisestä.

Oppositiopoliitikot tuppaavat liioittelemaan kurjuutta kuvaavia lukuja ja hallituspoliitikot vähättelemään. Usein tiedot ovat myös vanhentuneita eli vuosien takaa.

Selvitimme, miten hyvin poliitikkojen lempilauseet pitävät paikkansa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Väite: Syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa vuodessa

”Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa vuodessa”, päivitteli Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tv:n vaalitentissä huhtikuun alussa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) oli valppaana ja epäili, ettei kai sentään vuodessa, vaan koko elämänsä aikana.

Pääministeri Sipilä oli lähempänä totuutta kuin entinen valtiovarainministeri Rinne. Tasalukua eli miljoonaa euroa onkin käytetty jo kymmenkunta vuotta syrjäytymisen hintalappuna, mutta siihen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä.

Miljoonan taustalta löytyy kyllä laskelmia, joita on tehnyt esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto. Vuonna 2007 virasto päätteli, että jos nuori syrjäytyy pysyvästi, hänestä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin hän täyttää 60 vuotta.

Samoihin aikoihin valmisteltiin myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa, jota varten niin ikään tehtiin kovasti laskelmia.

”Me jätimme tarkat luvut pois varsinaisesta valtioneuvoston päätöksestä, mutta hiljalleen miljoona euroa alkoi tarttua puheeseen ilman varaumia ja reunaehtoja”, muistelee ohjelman pääsihteerinä toiminut nykyinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

”Väite miljoonan euron kustannuksista ei ole sellaisenaan oikea, sillä syrjäytymisen kustannus riippuu täysin syrjäytymisen määrittelystä”, Kurttila sanoo. Useimmiten syrjäytyminen on esimerkiksi väliaikaista, ei pysyvää.

Väite: Joka kahdeksas poika ei osaa lukea

Kurttila itsekin on ansioitunut tämän hokeman levittäjä, mutta korostaa, että tämä väite pitää paikkansa. Monta kertaa eli jo vuodesta 2014 lähtien Kurttila on tiedottanut, että joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea.

Tosin hän on yleensä lisännyt, etteivät he osaa lukea ”tarpeeksi hyvin” tai ”selvitäkseen jatko-opinnoista”.

Vaalikeskusteluissakin hokema oli vielä kuumaa valuuttaa. Suomen Pisa-tutkimuksen koordinoija, professori Jouni Välijärvi arvioi, että jo muutaman vuoden ajan viljelty lause perustuu vuoden 2009 Pisa-tutkimukseen, jolloin lukutaito viimeksi oli tutkimuksen pääalue.

Sen mukaan suomalaispojista 13 prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia jäi tuolloin tasolle yksi tai sen alapuolelle. Sen jälkeen osuus on jopa jonkin verran kasvanut, mutta silti on liioittelua sanoa, että he eivät osaa lukea lainkaan.


Sdp:n puheen­johtaja Antti Rinne tarkensi vaali­tentissä väitettä sanomalla, etteivät nämä pojat osaa lukea niin hyvin, että pääsisivät toiselle asteelle. Siitä ei ole kyse, sillä lukioon tai ammattikouluun pyrittäessä ei lukutaitoa edes testata.

Välijärven mukaan voi puhua funktionaalisesta eli toiminnallisesta lukutaidottomuudesta: ”Näillä oppilailla on todennäköisesti vaikeuksia selviytyä jatko-opintojen, työelämän ja nykyaikaisen mediaympäristön tyypillisistä lukemistilanteista.”

Väite: Suomessa on 79 000 nuorta miestä työelämän ulkopuolella

Syrjäytymiskeskusteluun tuli lisää kierteitä, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkisti helmikuussa analyysin Kadonneet miehet, jonka mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä. Evan laskelmien mukaan näitä kadonneita työmiehiä oli vuonna 2015 tarkalleen 78 657.

Nämä miehet eivät ole töissä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Vaaliväittelyssä osin aikamiehiksikin luettavista tuli kuitenkin suurpiirteisesti ”nuoria miehiä”, vaikka kyseessä on ikäryhmä 25–54-vuotiaat.

Väite: Varhaiskasvatukseen investoitu euro tuottaa kuusi euroa

Kiistely varhaiskasvatuksesta ja perhevapaista polarisoitui vaalien alla tiukaksi kotiäitiviha-päivähoito -vastakkainasetteluksi, jossa aseeksi otettiin arvojen ja tunteiden lisäksi myös kylmät eurot, tai oikeastaan dollarit.

Tv-tentissä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sai tentaattoreilta kehuja, sillä hän ”tiesi”, että varhaiskasvatukseen investoitu euro tuo kuusi euroa takaisin.

Tarkalleen ottaen suhde on yhden suhde seitsemään ja se perustuu vuonna 2000 taloustieteen Nobelin voittaneen amerikkalaisen James Heckmanin laskelmiin Yhdysvalloissa. Erityisasiantuntija Ritva Semi Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta huomauttaa, että tuoreimpien Heckmanin tutkimusten mukaan erityistä huolenpitoa vaativan lapsen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa jopa 13 euroa.

”Onhan se välineellinen tapa tarkastella varhaiskasvatusta, eikä tuloksia voi suoraan soveltaa Suomeen”, Semi myöntää. Hänestä on kuitenkin hyvä, että varhaiskasvatuksesta puhutaan välillä edes oikein termein.

Semi pitää vaalikeskustelun hulluimpana piirteenä sitä, että siinä menivät suloisesti sekaisin kotihoidontuki, päiväkotiparkit ja varsinainen varhaiskasvatus.


Väite: Opetusryhmät ovat kasvaneet

Kouluasiat ja -termit ovat enimmäkseen tylsiä ja vaikeita. Miten väitellä esimerkiksi eheyttämisestä, eriyttämisestä tai inkluusiosta? Helpompi on puhua luokan koosta eli nuppiluvusta, vaikka kiinteissä luokissa eli neljän seinän sisällä ei enää entiseen malliin kouluissa istuta, vaan välillä ryhmiä jaetaan pienempiin tai opettajia ja avustajia on luokassa useita.

Mutta mikäli opettajien OAJ:ta on uskominen, opetusryhmät ovat paisuneet koko ajan, joten niiden pitäisi olla jo lähellä varttuneen väen muistelemia 40 hengen luokkia. Myös vaaleissa etenkin oppositio puhui ryhmäkoon kasvusta.

Tutkimuksia ryhmän koon vaikutuksesta oppimistuloksiin löytyy läjäpäin ja suuntaan jos toiseen. Enimmäkseen tulos on kuitenkin se, suurissa opitaan paremmin. Silti edelliset hallitukset ovat panneet satoja miljoonia erikseen haettavaan hankerahoitukseen, jota on voinut käyttää vain ryhmien pienentämiseen.

Nykyinen hallitus luopui ryhmäkokorahoista, mutta jakaa yhä jonkin verran tasa-arvorahaa. Sitä saa mitä tilaa, eli ryhmäkokorahoilla ryhmät pienenivät, mutta ovat taas keskimäärin hieman suurentuneet.

Eli lyhyellä tähtäyksellä väite opetusryhmien koon kasvusta pitää paikkansa, mutta samalla on hyvä muistaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen opetusryhmät ovat varsin kohtuullisen kokoisia, jopa pieniä.

Esimerkiksi tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan äidinkielen ryhmissä oli vuonna 2015 Suomessa 19 oppilasta eli kaikkien vähiten eri maista, kun OECD:n keskiarvo oli 26 ja perää piti Turkki 47 oppilaan ryhmillä.

Väite: Suomessa on 100  000 avointa työpaikkaa

Huhtikuun alussa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoivat, että Suomessa on 100  000 avointa työpaikkaa.

Väitteet herättivät paljon kritiikkiä. Arvostelijat ovat oikeassa sikäli, että tilastoista voi saada hyvin erilaisen käsityksen avoinna olevista työpaikoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyskatsauksessa todellakin sanotaan, että kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuussa avoinna 109  900 työpaikkaa. Luku ei kuitenkaan kerro tietyn hetken työpaikkojen määrää, sillä luvussa ovat mukana kaikki helmikuussa avoinna olleet työpaikat. Samaisen tilaston mukaan helmikuun lopussa TE-toimistoissa oli avoinna 63  800 työpaikkaa.

EK:n mukaan Häkämiehen luku oli yhdistelmä TE-toimistojen viimeisen päivän tilanteesta jo pitemmältä ajalta sekä työvoimatoimistojen markkinaosuudesta työnvälityksestä, joka on noin 50 prosenttia.

”Voidaan väittää, että avoimia työpaikkoja on avoinna suurin piirtein 100  000, kun meillä avoimista työpaikoista ilmoitetaan puolet”, sanoi TEM:n neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala HS:ssa 8. helmikuuta.

”Ei voida kuitenkaan sanoa, mikä lopulta on oikea luku, koska lukuja pitää katsoa niiden käyttötarkoituksen mukaan”, hän lisäsi.

TE-palvelujen verkkosivuilta työtön löysi huhtikuun alussa vain noin 17  000 työpaikkailmoitusta.

Tämä tarkoittaa niitä työnantajia, jotka ovat ilmoittaneet avoimista työpaikoista TE-toimistoon. Usein yksi työnantaja hakee useampia työntekijöitä, jotkut jopa kymmentä tai sataa.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna oli keskimäärin avoinna 33  900 työpaikkaa. Ero johtuu ainakin siitä, että Tilastokeskus saa luvut yrityksille suunnatulla otoskyselyllä ja TEM työvoimatoimistoilta.

”On ylipäätään vaikea sanoa, mikä on ihan tarkka totuus avoimista työpaikoista juuri tällä hetkellä, koska luvut vaihtelevat niin paljon eri ajankohtina”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius sanoi HS:lle huhtikuun 8. päivä.

”Mikään tilasto ei anna ihan täydellistä kuvaa tilanteesta”, Wallenius sanoi.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Vastaväite
  • Syrjäytyminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle raivataan luontopolku

    2. 2

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    3. 3

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    4. 4

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    5. 5

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    6. 6

      Näin toimii suomalaistutkijoiden keksimä malaria-ansa –Hyttyskatiska sai muodon Madonnan rintaliiveistä

      Tilaajille
    7. 7

      Matkapuhelinverkko pätkii pää­kaupunki­seudulla useimmin Vantaalla – Laaja selvitys kertoo, miten verkko toimii koti­kaupungissasi

      Tilaajille
    8. 8

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    9. 9

      Puhun rallikiinaa, ja aluksi se hävetti hirveästi – kunnes huomasin, ettei kukaan paheksu aksenttiani paitsi toiset suomalaiset

    10. 10

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    3. 3

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    4. 4

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    5. 5

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    6. 6

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    7. 7

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    8. 8

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston, Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella – Vapaavuori hämmästyi: ”Maamme on heikosti tunnettu”

    9. 9

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    10. 10

      Murhakultin johtaja Charles Manson on kuollut – seuraajat tappoivat useita ihmisiä Kaliforniassa 1960-luvulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    4. 4

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Tuhannet tieteilijät varoittivat ihmiskunnan joukkotuhosta – he esittävät myös tekoja, joita kuka tahansa voi tehdä maailman hyväksi vaikka heti

    11. Näytä lisää