Saako vauva isän vai äidin sukunimen? Päätös voi hiertää parisuhdetta ja sukulaisia

Perinteet, tasa-arvo, estetiikka ja yksilöllisyys käyvät kisaa, kun oman sukunimensä pitäneet suomalaisvanhemmat päättävät lapsensa sukunimestä, selviää HS:n verkkokyselystä.

Suomalaisille on yhä tärkeää nimetä lapsensa isän mukaan, mutta toiset hahmottavat nimivalintaa myös tasa-arvokysymyksenä. Näin voi päätellä avioliittojen sukunimitilastoista ja HS:n nimikyselyn vastauksista.

Vuonna 2014 noin 70 prosenttia aviopareista otti yhteiseksi sukunimekseen miehen nimen. Tällöin sen saavat myös perheeseen syntyvät lapset.

Trendinä kuitenkin on, että yhä useampi pari pitää naimisiin mennessään oman sukunimensä. Lapsen sukunimen valinta koskettaa yhä useampia perheitä, sillä yli 40 prosenttia lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella.

HS kysyi lukijoilta, mikä ratkaisi lapsen sukunimivalinnan heidän perheessään. Kyselyyn tuli huhtikuun alussa noin 370 vastausta.

”Valinta oli lähes automaatio. -- Emme käyneet edes keskustelua lasten sukunimen kohdalla, vaan kirjasimme automaattisesti miehen nimen paperiin”, kertoi eräs HS:n verkkokyselyn vastaaja.

”Vaikka itse en avioituessani vaihtaisi omaa nimeäni miehen nimeen, olen siinä mielessä perinteinen, että lapselle mielestäni kuuluu isän nimi”, kirjoitti toinen.

Vaikka perinteet mainittiin vastauksissa nimivalinnan perusteena usein, monet myös kyseenalaistivat tradition perustelemalla äidin sukunimen valintaa tasa-arvolla.

Vanhempien nimivalintoihin vaikuttavat myös samassa tilanteessa olevien tuttavien tekemät ratkaisut ja oman suvun asenteet.

”Miksi suvun pitäisi jatkua vain miehen kautta? Olen ihan yhtä paljon sukuni edustaja kuin veljeni. Isän sukunimen oletusarvoinen antaminen lapselle tuntui silloin ja tuntuu yhä jäänteeltä menneiltä ajoilta”, eräs kirjoitti.

”En miehenä näe minkäänlaista syytä sille, miksi lasten sukunimen pitäisi ensisijaisesti olla miehen sukunimi. Tasa-arvon ajaminen tälläkin tavoin painoi myös vaakakupissa”, toinen sanoi.

Jotkut hahmottivat nimivalintaa tasa-arvokysymyksenä myös miehisestä näkökulmasta.

”Lapset ovat muutenkin yhteiskunnan silmissä lähinnä äidin yksityisomaisuutta, joten isän sukunimen antamisen perinne takaa edes jonkin yhteyden lapsen ja perheessä pyörivän äijän välillä.”

”Vaimokin oli sitä mieltä, että miehellä, joka tunnustaa lapsen, on oikeus antaa tälle nimensä. Miksi sellaista pitää edes kysyä? Vai halutaanko miehiltä viedä tämäkin?”

Tuleva nimilain uudistus voi tuoda lapsen sukunimivalintaan lisää vaihtoehtoja, sillä se saattaa sallia lapsille kaksoisnimet. Ne ovat käytössä jo naapurimaissa, kuten Ruotsissa.

Helsinkiläisen Veera Karhuvaaran perheessä lapsen sukunimivalintaa pohdittiin kirkossa pidettyjen ristiäisten ensiminuuteille asti pari vuotta sitten. Karhuvaara olisi halunnut antaa esikoiselleen oman sukunimensä, koska sillä on vain 30 edustajaa.

Hänen avomiehellään on kuitenkin lapsia edellisestä liitosta, ja tämä halusi kuopukselleen saman sukunimen kuin vanhemmilla sisaruksilla – siis omansa. Miehen näkökulmassa painoi myös suomalaisen kulttuurin sukunimitraditio.

”Lapsen sukunimi oli todella tunteita herättävä aihe, josta oli yllättävän vaikea keskustella. Yritimme jutella aiheesta kolmeen otteeseen, mutta keskustelut päättyivät aina riitaan”, Karhuvaara nauraa.

Hän epäilee, että eriäviin näkemyksiin saattoi vaikuttaa uusperheellisyyden lisäksi sukupolvien kuilu: Karhuvaara on itse syntynyt 1980-luvulla ja puoliso 1970-luvulla.

”Oman ikäisten kaverieni perheissä monet lapset on nimetty äidin mukaan, eikä siitä ole syntynyt tällaista taistelua”, Karhuvaara sanoo.

”Avoparit eivät pitäneet sitä mitenkään ihmeellisenä. Lapset olivat saaneet äidin sukunimen heti synnyttyään, eikä sitä lähdetty muuttamaan. Että tietenkin sukunimivalinta voi olla kumpi tahansa.”

 

”Lapsen isä pillahti itkuun. Se oli ollut hänelle tärkeämpi asia kuin olin koskaan aavistanutkaan.”

Vaikka perinne aviopuolisoiden yhteisestä sukunimestä ei ole kovin vanha, lapset on nimetty isän mukaan kautta aikain, sanoo nimistön erityisasiantuntija Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.

Sukunimi on historiallisesti ilmaissut paitsi sukua ja perinnettä, myös omaisuuden periytymistä ja hallintaa.

Länsi-Suomessa, jossa ei ollut vielä ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa käytössä sukunimiä, ihmisiä kutsuttiin kotitalon mukaan. Heille saatettiin merkitä myös patro- ja matronyymi ”Laurintytär” tai ”Liisanpoika”. Matronyymi ilmaisi, että kyseessä oli avioton lapsi.

Yhteisellä sukunimellä alettiin 1800-luvulla korostaa perheen yhtenäisyyttä ja ydinperheen ihannetta.

”Kun puhuttiin siitä, että kaikilla pitäisi olla sukunimi, yhtenä perusteena oli se, että pelkän matronyymin kirjaaminen paljastaa lapsen syntyperän aviottomuuden”, Paikkala kertoo.

Myös HS:n lukijoiden näkemyksessä isän sukunimen suosiminen liittyy isäyhteyden korostamiseen. Äitiys on harvoin epäselvää, joten isän tunnistaa vähintään lapsen sukunimestä.

Jotkut vastaajat kertoivat pohtineensa jo lapsen syntymähetkellä eron mahdollisuutta: jos ero tulee, lapsen yhteys isään säilyy myös nimen kautta. Vastauksissa viitattiin usein raskauteen ja synnytykseen.

”Minä kannoin ja synnytin, isän nimi on osoitus siitä, kuka on lapsen isä”, eräs vastaaja tiivisti.

”Jotenkin nolonkin konservatiivisesti ajattelin, että nimi sitoo lasta ja isää yhteen, vaikka muunlaisesta ei ollut mitään huolta”, vastasi toinen.

Jotkut vastaajat kokivat toisaalta päinvastoin, että koska äiti hoitaa raskauden ja synnytyksen, lapselle kuuluu äidin nimi.

Sukunimen antamisen perusteissa näkyy samoja trendejä kuin 2000-luvun etunimivalinnoissa, sanoo nimistön tutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta.

Lapsen nimeksi ei haluta antaa mitään kaikkien tunnistamaa mattivirtasta, kuten viime vuosituhannella kansakunnan rakennusvaiheissa.

”Perinteisestä tavasta antaa lapselle isän nimi luovutaan siksi, että lapselle saadaan kaunis, harvinainen, trendikkääksi koettu nimi”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Sukunimivalinnoissa painaa siis estetiikka ja myös se, miten hyvin valittu etunimi sopii sukunimen kanssa yhteen.

Sukunimet ovat suomalaisille rakkaita, mikä näkyy esimerkiksi sukututkimuksen harrastamisessa, Kotuksen Paikkala sanoo. Suomalainen sukunimistö on hänen mukaansa ilmaisuvoimainen ja omintakeinen.

Jopa tavallisen väestön historiaa voi jäljittää sukunimen perusteella satoja vuosia taaksepäin.

HS:n kyselyssä sukunimirakkaus näkyi esimerkiksi siinä, että harvinaisten sukunimien edustajat tiesivät tarkoin, kuinka monta heidän sukunimensä kantajaa oli elossa.

Näin kävi myös helsinkiläisten Saara Humalajärven ja Heikka Rissasen perheessä, jossa lapsen sukunimivalinta tehtiin tasa-arvonäkökulman lisäksi nimen harvinaisuuden perusteella. Humalajärvi-nimisiä on 16, Rissasia 6 553.


Saara Humalajärvi ei ole koskaan ajattelut vaihtavansa sukunimeä. Avopari on kuitenkin pohtinut, että jos he menevät tulevaisuudessa naimisiin, mahdollisuutena on ottaa yhteiseksi sukunimeksi vaimon nimi.

”Kun tulin raskaaksi, kävimme lyhyen keskustelun, jossa kerroin, että haluaisin, että lapsesta tulee Humalajärvi. Tuleva isä oli sitä mieltä, että ennemmin Humalajärvi kuin Rissanen”, Humalajärvi kertoo.

Yksi ratkaisevimmista tekijöistä lapsen sukunimipäätöksessä näyttää HS:n kyselyn perusteella olevan se, kumpi vanhemmista laittaa sukuniminäkemyksilleen enemmän painoarvoa.

Kaikille valinta ei ole merkityksellinen, ja merkityksellisyys voi myös muuttua. Monet ovat myös asiasta samaa mieltä.

”Olin päättänyt jo raskausaikana, että lapseni saa minun sukunimeni ja me asiasta keskustelimmekin. -- Kuitenkin siinä vaiheessa, kun olin kokenut kaiken, mitä synnytyssalissa ihminen voi, ei lapsen sukunimellä enää ollut merkitystä. Totesin, että olkoot sitten ’isänsä sukuniminen’”, eräs vastaaja kertoi.

”Lapsen isä pillahti itkuun. Se oli ollut hänelle tärkeämpi asia kuin olin koskaan aavistanutkaan”, hän lisäsi.

Jotkut vanhemmat kertoivat jakaneensa nimivalinnassa päätösvaltaa niin, että toinen sai päättää lapsen sukunimestä, toinen etunimestä.

Joskus tahtojen taistelua ratkottiin antamalla toiselle valta päättää esimerkiksi siitä, liitetäänkö lapsi kirkkoon vai ei.

Humalajärven ja Rissasen perheessä lapsen nimivalinta oli helppo, sillä mies suhtautui äidin sukunimen valintaan ”nykyaikaisesti”, Humalajärvi kertoo. Hän korostaa kuitenkin ymmärtävänsä perheiden erilaisia valintoja.

”Mielestäni pitäisi pohtia, miksi teemme jollain tavalla ja mistä tavat tulevat. Olemme yhtä lailla perhe, vaikka emme ole naimisissa. Mies ei ole yhtään vähempää isä, vaikka hänellä olisikin lapsen kanssa eri sukunimi.”

Veera Karhuvaaran perheessä vanhemmat olisivat voineet ratkaista sukunimikiistan valitsemalla pojalleen kaksoisnimen. Soitto nimilautakuntaan kuitenkin varmisti, etteivät ne ole ainakaan vielä Suomessa mahdollisia.

Kun ristiäiset alkoivat, pappi käveli alttarilta lomake kädessään sanomaan vanhemmille, että nyt sukunimestä pitäisi päättää.

”Sanoin sitten harmistuneena, että kaipa se sitten isän nimi on”, Karhuvaara kertoo.

Vielä ristiäisten jälkeen hänestä tuntui, että lapsi oli liitetty osaksi miehen menneisyyttä, johon hänellä ei ollut äitinä osaa eikä arpaa.

”Soitin papille ja itkeskelin puhelimeen, että onko lomake lähtenyt jo maistraattiin”, hän naurahtaa.

Sukunimeä ei kuitenkaan enää päätetty vaihtaa. Vanhemmat sopivat, että lapsen nimi muutetaan molempien vanhempien mukaan kaksoisnimeksi, jos sellainen nimilain uudistuksessa piakkoin sallitaan.

Myös Karhuvaara suunnittelee ottavansa kaksoisnimen, kun pari menee naimisiin.

”Koen, että lapsen kaksoisnimi on tosi hieno uudistus, jos se tulee voimaan”, Karhuvaara sanoo.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Uusi nimilaki saattaa sallia lapsen kaksoisnimet


 Jos vanhemmilla on eri sukunimet, heidän pitää päättää, kumman sukunimen lapsi saa. Jos yhteisymmärrystä ei synny, lapsi saa äidin sukunimen.

 Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset voivat saada isän sukunimen isyyden tunnustamisen jälkeen.

 Esikoisen sukunimi ratkaisee. Myöhemmin syntyneet sisarukset saavat saman sukunimen kuin vanhempien esikoisella.

 Pian uusittava nimilaki saattaa sallia lapsille ja molemmille puolisoille kaksoisnimet.

 Pohdinnassa on myös muun muassa sukunimisuojan lieventäminen ja avoparien mahdollisuus yhteiseen sukunimeen, jos heillä on yhteinen lapsi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Vantaa alkaa maksaa lastensuojelun työntekijöille liki 5 000 euron ”tulospalkkioita” – ja poliitikot rajaisivat yhden työntekijän vastuulle korkeintaan 30 lasta

    3. 3

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    4. 4

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    6. 6

      Näkymättömän laatikon haaste leviää kulovalkean tavoin somessa – temppu näyttää helpolta mutta ei todellakaan ole, selvitimme treenivinkit

    7. 7

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    8. 8

      Vegaanisen joulupöydän saa nyt koottua helpommin kuin koskaan – keräsimme bloggarien parhaat ruokavinkit, mukana vegaaninen munavoi ja sinihomejuusto

    9. 9

      Testasimme langattomia kuulokkeita toimistossa ja lenkkipolulla – Vastamelukuulokkeiden äänenlaatu hämmästytti

    10. 10

      Uutistoimisto: Pentagon joutuu perääntymään Trumpin määräyksestä ja päästämään sukupuolensa korjanneet Yhdysvaltain sotaväkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    4. 4

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    5. 5

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    6. 6

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    7. 7

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    8. 8

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    9. 9

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    10. 10

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettu kiinni, useita loukkaantunut – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää