Kotimaa

Lukion suosio huipentui nykyisiin kolmikymppisiin, sitten alkoi lasku – Tutkija on huolissaan Suomen koulutustasosta

Lähes kaikki nuoret aloittavat toisen asteen opinnot peruskoulun jälkeen. Yhä useampi saa ne myös valmiiksi, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Lukion käy melkein joka toinen suomalainen – mutta sen suosio on hiipunut hiljalleen.

Kun vielä vuosituhannen alussa ylioppilastutkinnon suoritti 52 prosenttia ikäluokasta kahteenkymmeneen ikävuoteen mennessä, vuonna 2015 osuus oli pudonnut 47 prosenttiin.

Nuorista naisista ylioppilaslakin saaneita on hieman yli puolet ja miehistä runsas kolmannes, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Naisten osuus on pienentynyt enemmän kuin miesten.

Tärkeintä on havaita kehityksen käänne, joka tapahtui 1980-luvun alkupuolella syntyneiden eli nykyisten kolmekymppisten kohdalla, sanoo tutkijatohtori Hannu Karhunen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ylioppilastutkinnon suorittavien osuus kasvoi tasaisesti vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen se alkoi hieman pienentyä. Jos luvuissa olisi mukana muutkin kuin Suomessa syntyneet, pudotus olisi jyrkempi, Karhunen sanoo.

Hänen mukaansa kehitys vaikuttaisi jatkuessaan suomalaisten keskimääräiseen koulutustasoon.

”Lukio on edelleen todennäköisin väylä korkeakoulutukseen. Trendin muutos johtaa siihen, että nuorten korkeakoulutettujen osuus ei Suomessa enää nouse. Olemme menettämässä asemiamme OECD-maiden joukossa.”

Ammattikoulutuksen uudistuksessa opiskelijoiden väylää aina yliopistoon asti halutaan tosin parantaa.

Lukion suosion heikkeneminen voi Karhusen mielestä vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin: yliopistotutkinnon suorittaneet tienaavat suomalaistutkimuksen mukaan työuransa aikana puoli miljoonaa euroa enemmän kuin peruskoulusta tai ammattikoulusta valmistuneet.

”Koulutus vaikuttaa myös sopeutumiskykyyn. Korkeammin koulutetut selviävät todennäköisemmin elämän alamäistä, kuten työttömyydestä.”

Lukion suosion väheneminen poikkeaa kansainvälisestä trendistä, jossa yleissivistävän koulutuksen suosio pikemminkin kasvaa, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Välijärven mukaan peruskoulussa hyvin menestyneet nuoret menivät aiemmin automaattisesti lukioon, kun nyt he harkitsevat yhä useammin ammatillista koulutusta.

”He haluavat päästä aiempaa nopeammin kiinni leivän syrjään. Nuoret myös tietävät, ettei ammatillinen koulutus ole mikään umpiperä, joka sulkisi pois jatko-opintoja.”

Asiantuntijoiden mukaan lukion suosion heikkenemisen taustalla on voimakas ammatillisen koulutuksen kehittäminen, joka on lisännyt vetovoimaa 2000-luvulla. Nytkin tekeillä on suuri uudistus, kun taas lukiokoulutusta on kehitetty samaan aikaan vain vähän.

Toisaalta ammattikoulutuksen imagoa haittaavat nyt siihen kohdistuvat leikkaukset. Nuorille kantautuu viestiä, että lähiopetuksen määrä on romahtanut ja leikkaukset haittaavat opetuksen laatua, sanoo erityisasiantuntija Olavi Arra Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:stä.

”Sillä saattaa olla vaikutusta siihen, että vanhemmat ja oppilaat alkavat ajatella, että ehkä lukio on sittenkin parempi vaihtoehto”, hän arvioi.

Lukioon hakeutuvien määrä onkin Arran mukaan hiukan kasvanut viimeisissä tilastoissa.


Lukio ei ollut itsestäänselvyys pientä maaseutulukiota Askolassa Itä-Uudellamaalla käyvälle Josefiina Kalilaiselle.

”Harkitsin ammattikouluakin, mutta läheltä ei löytynyt sopivaa koulutusalaa.”

Nyt hän on valintaansa tyytyväinen.

Kalilainen ei vielä tiedä, minne suunnata lukion jälkeen. Pienessä lukiossa opetusryhmätkin ovat pieniä: esimerkiksi saksantunneilla opiskelijoita on vain seitsemän.

”Täällä saa yksilöllistä opetusta. Se oli yksi kriteeri, kun valitsin lukiota”, hän sanoo.

Noin 5 000 asukkaan Askolassa lukiolaisten määrä on vähitellen kutistunut, kertoo rehtori Esa Honkaniemi. Askolan peruskoulun päättävistä noin kolmasosa lähtee Honkaniemen mukaan lukioon.

”Kädentaidot ovat tällä ikäluokalla arvossaan”, Honkaniemi sanoo.

Lukioon hakeutuvistakin puolet lähtee Helsinkiin tai 17 kilometrin päähän Porvooseen. Toisaalta lukioon tulee oppilaita myös esimerkiksi Porvoosta, jossa lukioiden keskiarvoraja nousee. Askolan lukioon on päässyt keskiarvolla 6,8.

”Joudumme kamppailemaan kovasti opiskelijoista, sillä Porvoo ja Helsinki ovat lähellä.”

Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin 480:stä alle 400:aan. Eniten lukioita on hävinnyt yhdistämisissä suurista ja keskisuurista kaupungeista, mutta niitä on myös lakkautettu pikkukunnista kuntaliitosten seurauksena.

OAJ:n Arran mukaan lukioverkon kattavuuden puolesta on jännitetty jo pitkään, sillä monilla paikkakunnilla nuorten määrä vähenee.

”Kunnilla on kuitenkin ollut sivistystahtoa: ne ovat satsanneet lukioihin omaa rahaansa ja kunnostaneet rakennuksia. Jos se tahto katoaa, tilanne voi radikaalisti muuttua”, Arra sanoo.

Myös Välijärvi kiittelee kuntien tahtoa järjestää koulutusta, vaikka ikäluokat pienenevät. Hänen mukaansa pelkona on, että syrjäseutulukiot kamppailevat tulevina vuosina yhä pahemmissa talousvaikeuksissa.

Kun kunnassa on oma lukio, nuoret saadaan pidettyä koulutusjärjestelmän piirissä. Ammatillista koulutusta ei voi viedä kaikkiin kuntiin ja haja-asutusalueille, Välijärvi sanoo.

Jos lukion vuoksi pitää muuttaa tai matkustaa toiselle paikkakunnalle, se karsii erityisesti poikia, jotka eivät ole menestyneet peruskoulussa kovin hyvin.

”Todennäköisyys jäädä kotiin ja kokonaan ulos koulutuksesta kasvaa merkittävästi. Maaseutulukiot tekevät erittäin arvokasta työtä näiden nuorten pitämiseksi koulussa.”

Askolan noin 120 oppilaan lukio ei kuulu maan pienempien joukkoon, eikä sitä ole aikomus lakkauttaa. Kunnan strategian mukaan oma lukio jatkaa itsenäisenä myös tulevaisuudessa.

Uudellamaalla pienten paikkakuntien lukioiden lakkautukset eivät muutenkaan johda niin pitkiin koulumatkoihin kuin esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Askolan lukiossa valinnaisia kursseja pystytään tarjoamaan Honkaniemen mukaan ihan hyvin – ei kuitenkaan kaikkia kieliä. Ranskaa koulussa opiskelee vain yksi oppilas. Hän suorittaa opinnot verkkokurssilla mutta saa puheopetusta opettajalta.

Honkaniemen mielestä lähilukiot ovat arvokkaita ja niistä valmistuneet voivat menestyä samalla tapaa kuin isosta lukiosta valmistuneet.

”Jos lukioon tulee alemmalla keskiarvolla, koulunkäynti voi myös keskeytyä. Isommissa lukioissa ei hyysätä oppilaita, mutta täällä voimme antaa yksilöllistä opetusta. Kaikki oppilaat tunnetaan ja kaikista huolehditaan.”


Yhä harvempi keskeyttää opinnot

Syrjäytymisriskin kannalta on pääasia, että nuoret saataisiin pysymään toisen asteen koulutuksessa, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Motivaatio myöhemmälle oppimiselle luodaan hänen mukaansa jo varhain peruskoulussa.

”Perusasenteet kehittyvät jo peruskoulun puolella, eikä niihin vaikuttaminen ole myöhemmin ihan helppoa”, hän sanoo.

Lähes kaikki nuoret aloittavat toisen asteen opinnot peruskoulun jälkeen. Yhä useampi saa myös tutkintonsa valmiiksi, selviää tutkijatohtori Hannu Karhusen tuoreesta tutkimuksesta.

Kun vuonna 1998 ammattikoulun aloittaneista pojista 29 prosenttia keskeytti opiskelunsa, vuonna 2009 enää noin 20 prosenttia. Tutkimuksessa keskeyttäjällä tarkoitetaan nuorta, jolla ei ole tutkintoa vielä viiden vuoden kuluttua tutkinnon aloittamisesta.

Tytöt keskeyttävät ammattikouluopintonsa nyt yhtä usein kuin pojat. Lukion keskeyttäminen on melko harvinaista, ja sekin on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla.

Ammattikoulun keskeyttäminen on kuitenkin todennäköisempää alimpien tuloluokkien perheissä verrattuna varakkaimpiin. Karhusen mukaan päällisin puolin näyttää siltä, että kuilu köyhien ja rikkaiden välillä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana.

”Keskeyttämisen todennäköisyyttä selittävät kuitenkin perheen maahanmuuttajatausta ja peruskoulun päättäneen arvosanat. Koulumenestykseen liittyviin ongelmiin pitäisi puuttua jo hyvissä ajoin ennen toisen asteen opintoja.”

Ongelmana on Karhusen mukaan se, ettei toisen asteen tutkinnon suorittaminen välttämättä riitä takaamaan menestystä työmarkkinoilla.

Noin viidennes ammatillisen tutkinnon suorittaneista 25-vuotiaista miehistä on ilman opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkaa. Vastaava osuus ylioppilastutkinnon suorittaneista on alle kymmenen prosenttia.

”Parasta turvaa nuorelle antaa mahdollisimman korkea koulutus sillä alalla, johon tuntee intohimoa”, Karhunen sanoo.

Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat muutkin syyt kuin toisen asteen koulutusvalinnat, huomauttaa toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksestä Amkesta.

Taustalla voi olla esimerkiksi huonompaa peruskoulumenestystä, päihteitä, mielenterveysongelmia – ja taloussuhdanteita. Vuoden 2008 talouskriisin aikaan 10 000 nuorta miestä menetti työpaikkansa, Lempinen sanoo.

”Huonoiten peruskoulussa pärjänneet eivät välttämättä valmistu parhaalla ammattitaidolla, ja heillä voi olla vaikeuksia löytää heihin uskovaa työnantajaa. Lukion käyminen ei olisi todennäköisesti ratkaissut tilannetta heidän kohdallaan.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opiskelu
  • Lukio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    5. 5

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    6. 6

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    9. 9

      Uskontojen tilalle haetaan nyt kokemuksia enkeleistä, energiakivistä ja yksisarvisista – Jaana Kourunen myy asiakkailleen kiviä, joiden parissa hiljennytään ja haetaan voimaa päätöksiin

    10. 10

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää