Kotimaa

Glada vappen! Helan går! Suomenruotsalaisilla on omat vappuperinteensä – näin he juhlivat

Suomenruotsalaiset juhlivat vappua Helsingin Kaisaniemessä. Juhannuksena he tanssivat juhannussalon ympäri.

Suomenruotsalaisilla on Lucian päivä, mutta tiesitkö, että vapussakin on omat suomenruotsalaiset piirteensä? Ja että pikkujoulu on perhejuhla, jolloin lapsille annetaan pieniä lahjoja?

Aloitetaan ajankohtaisesta vapusta.

Se on helsinkiläiselle Sofia Friskille, 39, rakkain perinnejuhla. Vappupäivänä kello 9 hän – kuten valtaisa joukko muitakin pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisia – menee perheensä ja ystäviensä kanssa Kaisaniemen puistoon. Siellä laulaa suomenruotsalainen ylioppilaskuoro Akademen.

”Sitten menemme ravintola Kaisaniemeen sillikselle. Syödään ja juodaan ja lauletaan ja tavataan tuttuja.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Sillfrukost on tärkeä perinne. Kalapöydän antimia huuhdotaan snapseilla. Perinne alkoi kieltolain aikana, kun piti juhlia sisätiloissa piilossa, kertoo perinteentutkija Anne Bergman.

Bergman selittää, että suomenkielisten vapunjuhlinta Ullanlinnanmäellä ja ruotsinkielisten juhlinta Kaisaniemessä juontaa juurensa kuoroihin ja kielikiistoihin 1800-luvulle. Erikieliset alkoivat kokoontua omankielistensä kuorojen esiintymispaikkoihin. Vappubilepaikat vakiintuivat vähitellen.

Juhannuksena Frisk menee sukulaisineen ja ystävineen jonkun mökille, rannikolle tai saaristoon. Joskus pihalla on juhannussalko. Kokkoakin poltetaan.

”Kun olimme isäni ja hänen rakkaimpansa luona, lauloimme ja tanssimme juhannussalon ympärillä. Kyllä se juhannussalko juhannukseen kuuluu. Se tuo vahvan perinteen tunnun.”

”Ja sitten syödään taas silliä, kaloja ja snapseja”, Frisk sanoo ja nauraa.

Tutkija Bergman kertoo, että juhannussalkoja ei ole kaikilla ruotsinkielisillä alueilla. Se on enemmän etelärannikon kuin Pohjanmaan perinne.

”Usein juhannussalon pystyttää kylä yhdessä. Juhannus on silloin kotiseutujuhla. Suomenkielisillä juhannus yhdistyy enemmän Suomen lipun päivään ja on kansallisempi juhla”, Bergman sanoo.


Rapujuhlien aika on alkusyksystä, mutta ne eivät suinkaan ole kaikkien suomenruotsalaisten juhlia.

”Se on enemmän akateemisen ja porvarillisen väen perinne, kuten silliskin. Suomenruotsalaisistakin osa pitää rapujuhlia vähän hienostelevina. Itsekin kuulin rapujuhlista ensimmäisen kerran vasta aikuisena”, suomenruotsalainen Bergman kertoo.

Juhlaperinteet riippuvatkin paljon itse kunkin perhe- ja koulutustaustasta.

Sofia Friskin perinteisiin rapujuhlat kuuluvat. Hänen lähipiirillään on tapana viettää niitä mökillä laulujen – ja snapsien – kera. Juomalauluista osa on suomenruotsalaisten omia, osa on ruotsalaisia, mutta myös suomenkieliset juomalaulut raikaavat.

Lucian päivä puolestaan on kaikkien suomenruotsalaisten juhla. Lasten päiväkodeissa ja kouluissa on ohjelmaa, jota vanhemmatkin usein tulevat katsomaan. Lasten Lucia-kulkue tulee juhlasaliin laulaen.

”Se on valontuojan juhla, hieno ja kaunis”, Sofia Frisk sanoo.


”Menemme katsomaan Helsingin Tuomiokirkolle Lucia-kulkuetta. Ja katson Hufvudstadsbladetista, keitä on ehdolla Lucia-neidoksi. En kyllä heitä äänestä, mutta isoäidillä se on ollut tapana.”

Friskin kotona Luciaa ei erityisesti juhlita, mutta monissa perheissä lapset pukeutuvat ja laulavat. Friskin 13-vuotias Oscar-poika muistaa, että lapsena hän lauloi isovanhemmille.

Tutkija Bergman kertoo, että suomenruotsalainen sosiaali- ja terveysalan järjestö Folkhälsan nappasi Ruotsista Lucia-tradition 1930-luvulla ja alkoi edistää sen viettoa.

”Folkhälsan julisti sen suomenruotsalaiseksi juhlaksi. Olen aika varma, että jos näin ei olisi tehty, Lucian päivän vietto olisi levinnyt suomenkielisenkin väestön keskuuteen.”

Bergmanista tilanne on hyvä: Lucian päivä olisi voinut tappaa hienon tiernapoikaperinteen. Suomenruotsalaiselta alueelta se loppui, suomenkielinen on yhä voimissaan.

Pikkujoulu tarkoittaa osalle suomenruotsalaisista muutakin kuin kännisekoilua työkavereiden kanssa.

Pikkujoulu on nimittäin myös ensimmäisen adventin aattona vietettävä perhejuhla. Silloin lapset saavat pieniä lahjoja, kotiin pystytetään ehkä minikuusi ja syödään vähän jouluruokaa.

Tosin kaikki suomenruotsalaiset eivät ole pikkujouluista lapsijuhlana kuulleetkaan.

Friskin kotona pikkujoulua ei vietetä.

”Samaan aikaan on synttärini. Ehkä se siksi on jäänyt.”

Tutkija Bergman arvelee, että joulun vietossa ei ole eroja suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä kuin ehkä ruuassa.

Frisk vahvistaa asian: ”Jouluna syömme melkein pelkästään mätiä, silliä, kylmäsavulohta, lohta. Kinkkua kyllä on, mutta ei laatikoita eikä rosollia.”

Joulutavoista suomenruotsalaiset omaksuivat Ruotsin naistenlehtien kautta glögin ja ovikranssin ennen suomenkielisiä, Bergman kertoo.

1900-luvun puolivälissä pääsiäisnoidiksi pukeutuneet lapset kiertelivät monilla ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla. 1970-luvulla suomenkieliset päiväkodit yhdistivät pääsiäisnoidat ja itäisen virpomisperinteen.

Paljosta on siis suomenkielisten suomenruotsalaisia kiittäminen.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suomenruotsalaiset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    4. 4

      Kansanedustajaa suudeltiin silmään, rintoja kommentoitiin istuntosalissa – seksuaalista häirintää esiintyy myös politiikassa, vaikka eduskunta on entistä sivistyneempi paikka

    5. 5

      Nämä asiat langattoman verkon tietoturva-aukosta pitää nyt tietää: Päivitä tietokoneesi ja modeemisi ohjelmistot heti kun vain mahdollista

    6. 6

      Naisten kohtaamasta vihapuheesta on tullut niin normaalia, että poliisikaan ei tunnista normaalin nettikeskustelun rajaa – Siksi Suomessa tehtiin sarjakuva, joka tarjoaa uhreille selviytymiskeinoja

    7. 7

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    8. 8

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    9. 9

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    10. 10

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    3. 3

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    4. 4

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    5. 5

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    6. 6

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    9. 9

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    10. 10

      Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää