Kotimaa

Osakkeisiin säästäneen opiskelijan tyttöystävältä evättiin toimeentulotuki – miksi avopuolison tulot vaikuttavat, vaikka lain mukaan elatus­velvollisuutta ei ole?

Avopuolison tulot vaikuttavat moniin sosiaalitukiin riippumatta siitä, ostaako kumppani oikeasti ruokaa yhteiseen jääkaappiin. Taustalla ovat lainsäädännön koukerot, joita osa asiantuntijoistakin pitää ristiriitaisina.

”On absurdi ajatus, että minun tulisi käyttää säästämäni rahat tyttöystäväni elättämiseen”, kirjoitti nimimerkki Poikaystävä torstaina HS:n mielipidepalstalla.

Nimimerkin mukaan hänen tyttöystävältään evättiin toimeentulotuki poikaystävän omistamien osakkeiden vuoksi. Opiskelijapari on asunut yhdessä kolmisen kuukautta, ja kirjoituksesta päätellen toisen elättäminen ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu ajankohtaiselta. Kelan tulkinta on kuitenkin täysin laillinen, sillä toimeentulotuki on perhekohtainen etuus.

Syksyllä hieman samantyyppinen pulma on edessä kymmenillätuhansilla opiskelijoilla, kun opintotuen asumislisä korvautuu yleisellä asumistuella. Muutos nostaa monien opiskelijoiden tulotasoa ja selkeyttää tukiviidakkoa, mutta samalla moni työssäkäyvän kumppanin kanssa asuva menettää tämän tulojen vuoksi asumistukensa osittain tai kokonaan.

Joidenkin opiskelijoiden keskuudessa asia on hämmentänyt. Kuinka tämä on mahdollista, kun avopuolisolla ei ole laillista elatusvelvollisuutta?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Helsingin yliopistossa ympäristötieteitä opiskeleva Sara Simola, 25, on tähän asti saanut korkeinta opiskelijan asumislisää eli 201,60 euroa kuukaudessa. Syksyllä tuki on poistumassa.

Simolan työssäkäyvä avopuoliso tienaa vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tarpeeksi paljon, ettei Simola ole oikeutettu yleiseen asumistukeen. Tähän asti kumpikin on maksanut puolet vuokrasta.

”En ymmärrä, miten Suomessa voidaan vuonna 2017 ajatella, että avopuoliso elättää toista tai maksaa toisen asumisen. Me yritämme maksaa kaiken puoliksi”, Simola harmittelee.

Koska myös opintoraha pienenee syksyllä, hän arvelee, että tulevaisuudessa hänen on keskityttävä enemmän keikkatöihinsä ja vähemmän opiskeluun.

”Itse en koe olevani kaikkein huonoimmassa tilanteessa. Veljeni asuu miespuolisen kämppiksen kanssa, ja hänenkin tukensa meinaa nyt lähteä, jos he eivät saa erillistä vuokrasopimusta.”

Moni muukin on sitä mieltä, ettei seurustelukumppanin elättäminen istu nyky-Suomeen. Vaikka asumistuen muutos on opiskelijajärjestöjen mielestä tervetullut, arvostelua on herättänyt juuri asuinkumppanin tulojen vaikutus.

”Monet jäsenistämme ovat olleet hyvin pahoillaan siitä oletuksesta, että heille syntyy automaattisesti elatusvelvollisuus, kun he muuttavat yhteen asumaan. Se ei kerta kaikkiaan sovi [monien opiskelijoiden] ajatusmaailmaan siitä, kuinka parisuhteessa halutaan asiat hoitaa”, kertoo edunvalvonta-asiantuntija Katja Långvik Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY).

Långvikin mielestä elättämisoletus tuo parisuhteisiin riippuvuutta ja valta-asetelmia ja kannustaa opiskelijoita asumaan yksin. Sara Simola ei ole harkinnut muuttavansa erilleen puolisostaan, mutta arvelee sen olevan monille kämppäkaveruksille helpoin ratkaisu; HS kertoi joulukuussa, että uudistuksen myötä myös kämppäkaverin tulot voivat joissakin tapauksissa vaikuttaa opiskelijan asumistukeen.

”Se kuulostaa hassulta, kun Helsingissä on muutenkin asuntopula”, Simola sanoo.

Sosiaalitukien myöntämisperusteista säädetään Suomen laissa. Sieltä ei kuitenkaan löydy varsinaisia perusteita sille, miksi asuinkumppanin tulot vaikuttavat joihinkin tukiin. Toisin kuin aviopuolisoilla, avopareilla ei ole lakiin perustuvaa elatusvelvollisuutta eikä esimerkiksi perintöoikeutta puolison kuollessa.

Henkilö, jonka tukia pienennetään tai evätään avoliiton perusteella, on siis oikeudellisesti erikoisessa asemassa. Sosiaalilainsäädäntö ikään kuin olettaa, että tuensaajan puoliso maksaa suuremman osan vuokrasta tai ostaa enemmän ruokaa yhteiseen jääkaappiin.

 

Sosiaalilainsäädäntö ikään kuin olettaa, että tuensaajan puoliso maksaa suuremman osan vuokrasta tai ostaa enemmän ruokaa yhteiseen jääkaappiin.

”Kyllä perheenjäsenillä on tässä tavallaan elatusvelvollisuus. Sitähän se käytännössä tarkoittaa”, kommentoi Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

Jos puoliso ei kuitenkaan syystä tai toisesta halua tukea kumppaniaan, ei mikään pykälä voi pakottaa häntä siihen.

”Kaksi logiikkaa menee vähän ristiriitaisesti. Ymmärrän, että se voi tuntua ihmisistä vaikealta ymmärtää ja voi tulla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia”, pohtii sosiaalioikeuden apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

”Juristin näkökulmasta tässä on se ongelma, että yleisesti [lainsäädännössä] ajatellaan, että oikeutta vastaa jokin velvollisuus. Avopuolisoilla ei kuitenkaan ole elatusvelvollisuutta. Toisaalta on realismia, että jos asutaan samassa kämpässä, niin yleensä vuokrakin maksetaan yhdessä.”

Tällaisessa tilanteessa voi toki neuvotella kumppanin kanssa reilummasta ratkaisusta – tai muuttaa pois.

”Mutta siinä on kyse perheen sisäisistä, ei niinkään oikeudellisista keskusteluista. Eipä siinä paljon keinoja jää”, Kalliomaa-Puha huomauttaa.

Suomalaisen sosiaaliturvan periaatteena on yleisesti ottaen yksilöllisyys. Tukien tarve harkitaan jokaisen kohdalla erikseen, ei perhekohtaisesti kuten joissakin maissa.

Asumistuen kohdalla tuensaajana on kuitenkin niin sanottu ruokakunta, eli epävirallisesti ilmaistuna samaa jääkaappia käyttävä perheyksikkö. Sen logiikka nojaa siihen, että yhdessä asuvat perheenjäsenet huolehtivat yleensä myös asumisen kuluista yhdessä.

”Asumistuki on poikkeus, jossa haetaan tukea nimenomaan yhden asunnon kulujen korvaamiseen. Siihen yksilökohtainen oikeus ei tahdo istua samalla tavalla”, Neimala kertoo.

Samantyyppinen poikkeus on myös perhekohtaisesti myönnettävä toimeentulotuki. Myös esimerkiksi lasten päivähoitomaksut ja osa kotihoidon tuesta riippuvat molempien vanhempien tuloista.

”Päivähoitomaksuissakin tulee joskus vähän hassuja tilanteita, jos uusperheessä uuden isän tai äidin tuloja otetaan huomioon, vaikkei hänellä ole velvollisuutta elättää toisen lapsia”, Kalliomaa-Puha sanoo. Toisaalta esimerkiksi työtön voi myös saada työmarkkinatukeensa lapsikorotuksen, jos avopuolison aiemmasta liitosta syntyneet lapset asuvat hänen luonaan.

Anne Neimala arvioi, että ainakin asumistuen kohdalla voidaan tulevaisuudessa joutua pohtimaan toisenlaista ratkaisua.

”Varmasti pitää paikkansa, että ajattelutapa on tässä toisenlainen kuin aikaisemmin. Se korostuu ehkä opiskelijoiden kohdalla enemmän kuin vanhempien ihmisten”, hän pohtii.

Ruokakunnan käsite joutuneekin pian suurennuslasin alle. Kun asumistukilakia uudistettiin, eduskunta kehotti sosiaali- ja terveysministeriötä arvioimaan yhteisasunnossa asuvien asemaa ja selvittämään ruokakuntakäsitteen mahdollisen uudistamistarpeen. Taustalla on muun muassa rajanvedon vaikeus avoliiton ja muun yhdessä asumisen välillä.

Mutta miksi laki ylipäätään mahdollistaa tällaiset ristiriidat?

Lakien säätämisen takana ovat viime kädessä poliittiset valinnat. Silloin kyse on myös arvoista: siitä, onko vastuu kansalaisen toimeentulosta perheellä vai yhteiskunnalla ja missä vaiheessa seurustelukumppanista tulee perhettä.

Neimala toteaa, että lakeja muutettaessa lähdetään aina jostain tarpeesta, johon haetaan parasta mahdollista ratkaisua. Kun tavoitteet vaihtelevat, voivat säännöksetkin muotoutua eri laeissa erilaisiksi. Sitä, ovatko lainlaatijan ratkaisut oikeita vai vääriä, hän ei lähde arvioimaan.

Kalliomaa-Puha on kriittisempi. Hänen mukaansa sosiaaliturvaa koskevat lait ovat hajanaisia myös siksi, että niitä on vuosien varrella uudistettu vähän kerrallaan, miettimättä kokonaisuutta huolellisesti läpi.

”Järjestelmä on aika tilkkutäkki”, hän sanoo.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön resursseja ovat viime vuosina vieneet sosiaalihuoltolaki ja sote-uudistus. Kalliomaa-Puha arvioi, että taustalla on myös yksinkertaisesti halu säästää tukien maksussa.

Parantamisen varaa olisi selvästi, hän sanoo. Jos ihmiset kokevat, että heitä kohdellaan tukien maksussa epäreilusti, usko koko järjestelmään voi rapistua.

”Joissakin yksittäisissä tapauksissa tämä on ehdottomasti ongelma, mutta ei minulla ole siihen mitään patenttiratkaisua.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Puolison tulojen vaikutusta on vuosien mittaan purettu


 Puolison tulojen vaikutus työttömän työmarkkinatukeen poistui vuonna 2013.

 Puolison tulojen vaikutus opintotuen asumislisään poistui vuonna 2009. Syksyllä 2017 opiskelijat siirtyvät kuitenkin yleisen asumistuen piiriin, johon puolison tulot vaikuttavat.

 Toisaalta vuonna 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Sen nojalla avopuolisonsa omaisuutta kartuttanut kumppani voi saada eron sattuessa hyvityksen. Laissa kriteerinä pidetään sitä, että pari on elänyt yhteistaloudessa viisi vuotta tai heillä on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

 Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi vuonna 2014 linjannut, että yleistä asumistukijärjestelmää tulisi kehittää yksilöllisempään suuntaan. Sen mukaan ruokakuntakohtaisuus ei kuitenkaan ole suoranaisessa ristiriidassa perustuslain kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sosiaalipolitiikka
  • Sosiaaliturva
  • Asumistuki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suora lähetys: HS seuraa länsimetron avajaispäivää – metrojuna lähti liikkeelle kello 5.09, ja junassa oli heti karnevaalitunnelma

    2. 2

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    3. 3

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    4. 4

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    5. 5

      En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt

    6. 6

      Jari Mönkkönen vitsaili olevansa pyörä­tuolissa alle viisi­kymppisenä, ja lopulta niin kävi: Entinen huippu-urheilija halvaantui ja pystyy nyt liikuttamaan vain päätään –”Jaksan perheeni ja unelmien ansiosta”

    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Chicago voitti vihdoin – Markkanen nousi ratkaisijaksi viime sekunneilla

    9. 9

      Jos asuntolainan koron haluaa suojata, se kannattaa tehdä nyt – pitkät korot ovat vielä matalia ja suojan saa siksi halvalla

    10. 10

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    2. 2

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    3. 3

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    4. 4

      Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

    5. 5

      ”Mökki tärisi niin kovasti, että sen täytyi tulla tähän lähelle” – kolme videota Lappia hämmästyttäneestä meteorista

    6. 6

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    7. 7

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    8. 8

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    9. 9

      Nuorisojengi tehtaili Helsingissä muutamassa kuukaudessa 13 ryöstöä – Uhrin kurkulle painettiin tikari Malmilla, myyjää hakattiin lonkerotölkeillä Mellunkylässä

    10. 10

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    8. 8

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää