Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä - Kotimaa | HS.fi

Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

Isänmaallinen musiikki ja sotilaalliset perinteet koskettivat suomalaisia.

25.5.2017 17:01

Toive siitä, että presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivästä tulisi koko Suomen päivä, toteutui.

Suomi järjesti kansalaisilleen mieleenpainuvan tapahtuman. Hautajaiset oli voimakkaasti isänmaallinen muistotilaisuus, johon kunniakomppania, kadetit ja veteraanijärjestöjen liput toivat arvokkuutta.

Suomalaisuutta hautajaispäivänä korosti ikoninen musiikki, jossa Suomen kansallissäveltäjällä oli iso osa. Jean Sibeliuksen Surusoitto, Andante festivo ja Sydämeni laulu soivat siunaustilaisuudessa Tuomiokirkossa.

Koskettava oli myös hetki Tuomiokirkossa, kun Jorma Hynninen ja Cantores Minores lauloivat Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon.

Isänmaallisten laulujen uusi klassikko on liikuttanut Suomea presidentti Sauli Niinistöä myöten, kuten itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa vuonna 2015 nähtiin.

Lopuksi silmäkulmia kostutettiin Sibeliuksen Finlandialla.

Kun presidentti Koiviston arkku kannettiin Tuomiokirkosta ulos, Narvan marssi soi. Hidas surumarssi soi samassa tilanteessa myös presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa.

Narvan marssi on saanut nimensä Narvan taistelusta vuonna 1700, jolloin Ruotsin kuningas löi Venäjän tsaarin joukot Suuressa Pohjan sodassa. Surumarssin puolestaan Sibelius sävelsi 1931 Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin.

Surusoitto ja Narvan marssi toistuvat hautajaisperinteessämme. Täällä Euroopan laidalla voimme ylpeinä paukutella henkseleitämme: Olemme vähäpuheinen, vakava kansa, joka pitää kiinni perinteistään.

Talvisodan henki oli hautajaisissa läsnä, vaikka kunnialaukauksia ei ammuttu. Kansalaisten arvostama Puolustusvoimien ylipäällikkö Mauno Koivisto oli Jatkosodan veteraani.

Helsingin katujen varsille kokoontuneet kansalaiset seurasivat hautajaissaattuetta hiljaisen kunnioituksen vallassa. Tunnelma oli koskettava ja vakava.

Suomalainen juhlaperinne on omalaatuisinta maailmassa. Itsenäisyyspäivänä soihtukulkue ponnistelee pimeässä tuiskussa kohti Hietaniemen sankarihautoja. Joulunviettoon hiljennytään kuuntelemalla raskastunnelmaista virttä Jumala ompi linnamme.

Itsenäisyyspäivä ja joulu ovat juhlia, joihin liittyy harras historiallinen ulottuvuus. Muistot on yhdyskohta hautajaisiin. Hautajaiset ei ole juhlapäivä, mutta Mauno Koiviston hautajaispäivä oli arvokas ja presidenttiä kunnioittava muistojuhla.

Koiviston hautajaisissa kevät oli parhaimmillaan. Hietaniemenkadun koivukuja lehti heleän vihreänä. Mustarastas lauloi. Suomalaisille jäi kaunis muisto paitsi presidentti Koivistosta, myös tästä viimeistä päivästä.

Kuten kuuluukin, hautajaiset myös päättyivät perinteisesti. Ylioppilaskunnan laulajien rakkauden ylistys Suomelle, Oi Kallis Suomenmaa on kuultu useiden Suomen presidenttien hautajaisissa:

Oi kallis Suomenmaa

sun koskiesi kuohua ja honkiesi huminaa

suo mun kuunnella kunnes hetki lähtöni lyö.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat