Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä – ”Hän otti kaikki ihmiset huomioon, alhaalta ylös ja ylhäältä alas”

Kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät Helsingin kaduille saattelemaan presidentti Mauno Koiviston haudan lepoon. Muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja piispa Eero Huovinen pitivät vaikuttavat puheet, ja Tellervo Koivisto jätti miehelleen hiljaiset jäähyväiset.

26.5.2017 2:00

Presidentti Mauno Koivisto laskettiin helatorstaina haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.

Kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät Helsingin kaduille seuraamaan surusaattuetta ja muistelemaan rakastettua presidenttiä.

”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”, totesi väenpaljoutta ihastellut Mariia Milberg Helsingin keskustassa.

Koivisto haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Risto Rytin viereen, Hietaniemen kappelin läheiselle alueelle. Arkkua kantoivat Koiviston entiset adjutantit.

Haudan äärellä presidentin leski Tellervo Koivisto laski arkulle yhden punaisen ruusun. Rinnalla seisoi presidentin tytär Assi Koivisto-Allonen. Arkku laskettiin maahan Porilaisten marssin soidessa.

Tellervo Koivisto laski ruusun miehensä haudalle. Vierellä tytär Assi Koivisto-Allonen.

”Perheemme toivomus on, että tästä päivästä jää muisto, joka myös heijastaa niitä maamme historian vaiheita, jotka liittyvät Mauno Koiviston elämään ja jotka samalla kattavat lähes koko Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden taipaleen”, sanoi Koiviston vävy Heikki Allonen avauspuheessaan Säätytalolla presidentin muistotilaisuudessa.

Itse siunaistilaisuus pidettiin Helsingin tuomiokirkossa, missä Tellervo Koivisto jätti miehelleen hiljaiset jäähyväiset. Lähes 70-vuotinen avioliitto kesti kuten luvattiin, kunnes kuolema pariskunnan erotti.

 

Muistopuheet liikuttivat sekä puhujat että yleisön

Siunaustilaisuudessa tuomiokirkossa kuultiin kaksi vaikuttavaa puhetta.

Piispa Eero Huovisen siunauspuheessa pääroolin ottivat Koiviston suuret, vahvat kämmenet. Niiden kautta Huovinen kuvasi Koiviston elämän vaiheita niin politiikassa kuin yksityiselämässäkin: sotilaana, tohtoriksi opiskelleena satamatyöntekijänä, presidenttinä, aviomiehenä ja isänä.

”Satavuotiaan ja itsenäisen Suomen historiaan Mauno Koiviston ehti jättää syviä kädenjälkiä”, Huovinen totesi.

Huovisen puheen voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Muistopuheen pitänyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan korosti Koiviston poikkeuksellista suhdetta kansaan:

”Presidentti Koiviston ainutlaatuisuus ei ollut siinä, että hän tunsi kansan, vaan siinä, että kansa tunsi hänet.”

Niinistö korosti myös Koiviston merkittävää poliittista perintöä. Hänen kaudellaan tehtiin kauaskantoisia päätöksiä ja vahvistettiin parlamentarismia. Niinistön puheen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Koiviston muistotilaisuudessa pääministeri Juha Sipilä totesi muistosanoissaan, että Koiviston elämässä tiivistyy itsenäisen Suomen historia. Hän kertasi Koiviston elämän vaiheet vaatimattomista oloista ja sodan keskeltä koulutuksen ja ahkeruuden avulla tasavallan presidentiksi.

”Ihmisenä Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman. [...] Mauno Koiviston elämä on suuri suomalainen kertomus.”

Kaikki hautajaisten tärkeimmät hetket voit lukea täältä.

 

Kymmenet tuhannet kansalaiset kokoontuivat keskustaan muistelemaan Koivistoa

Koiviston muistotilaisuus pidettiin vain kutsuvieraiden kesken, mutta laajat kansanjoukot seurasivat hautajaismenoja aiemmin päivällä sekä tuomiokirkossa että Helsingin kaduilla. Siunaustilaisuuteen mahtui noin tuhat ihmistä, joista noin puolet pääsi sisälle ilman kutsukorttia. Lopulta vain kourallinen halukkaista jäi kirkon ulkopuolelle.

Osa jonotti kirkkoon jo aamusta. Ensimmäisenä paikalle oli tunnut aamukahdeksalta helsinkiläinen Miro Kinnunen. Hän kertoi tavanneensa Koiviston Pyhäsalmella 1990-luvun alkupuolella. Hän sai presidentiltä punaisen ruusun ja kädenpuristuksen.

”Olin tanssiryhmän ainoa miespuolinen tanssija. Juttelimme kulttuurista. Jatka vaan uraasi, Koivisto sanoi minulle”, Kinnunen muisteli.

Surusaatto kulki Helsingin Tuomiokirkosta Hietaniemeen läpi Helsingin keskustan.

Presidentin arkku tuotiin Hietaniemeen surusaatossa, joka lähti Helsingin tuomiokirkolta ja kulki läpi kaupungin keskustan. Kulkua säesti kaikkien Helsingin kirkkojen kellojen sointi.

Kaikkiaan arviolta jopa 30 000 ihmistä oli kerääntynyt saattueen reitin varrelle.

Matkalla saattue pysähtyi 15 sekunniksi Valtioneuvoston linnan ja Suomen Pankin kohdalle. Presidentinlinnan kohdalla surusaattue vietti minuutin pituisen hiljaisen hetken.

Ihmisiä seuraamassa surusaattoa Kiasman edustalla Mannerheimintiellä.

Inkerinsuomalainen Mariia Milberg oli tullut katsomaan kulkuetta kunnioituksesta presidentti Koivistoa kohtaan.

”Olen iloinen, että olen päässyt Suomeen. Se tapahtui Mauno Koiviston aikana. Hän antoi siihen luvan”, Milberg sanoi Mannerheimintien varrella.

Koivisto antoi keväällä 1990 lausunnon, jonka mukaan inkeriläisiä tuli kohdella Suomessa paluumuuttajina. Runsaan 20 vuoden aikana Suomeen arvioidaan saapuneen noin 32 000 inkerinsuomalaista.

Kouvolasta paikalle oli tullut Aila Lemola, jolla oli työsuhde Koivistoon. Hän työskenteli lentoemäntänä, kun Koivisto matkusti kotimaassa. Hän muistaa Koiviston vaatimattomana, ystävällisenä, myönteisenä ja inhimillisenä hahmona.

”Hän otti kaikki ihmiset huomioon, alhaalta ylös ja ylhäältä alas.”

Lemola kiitteli erityisesti Koiviston inhimillisyyttä, josta hän nosti esimerkiksi juuri päätöksen sallia inkeriläisille muuton Suomeen.

”Hänellä ei ollut mitään luokkajakoa.”

Lue lisää kansalaisten muistoja täältä.

 

Sosiaalisessa mediassa presidenttiä muisteltiin tunteella

Sosiaalinen media täyttyi helatorstaina päivityksistä, joilla kansalaiset muistelivat ja surivat presidentti Koivistoa. Hautajaispäivää kuvailtiin haikeaksi liikutuksen päiväksi.

Ihmiset muistelivat Koivistoa Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa esimerkiksi ”hienona herrasmiehenä”, ”tasavallan metsänhoitajana”, ”vahvakätisenä suomalaismiehenä” ja ”vaatimattoman sivistyneenä suurmiehenä”. Hänessä kuvailtiin olleen lempeää karismaa ja viisautta.

Hautajaisia kuvailtiin tyylikkääksi, hartaaksi ja koskettavaksi tilaisuudeksi – jopa kansakuntaa yhdistäväksi tai eheyttäväksi hetkeksi. Jotkut kertoivat, että ajatuksissa on erityisesti Tellervo Koivisto ja presidenttiparin pitkä yhteinen elämä ja rakkaus.

Sosiaalisessa mediassa viljeltiin hyvin laajasti Koiviston lohdullista lausumaa, jota myös presidentin kuolinilmoituksessa lainattiin:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Tellervo Koivisto ja Assi Koivisto-Allonen hautajaissaattueessa.

HS-työryhmä: Eeva Palojärvi, Elisa Rimaila, Jaakko Lyytinen, Jarno Hartikainen, Karla Kempas, Katja Kuokkanen, Ossi Mansikka, Pekka Torvinen, Suvi Vihavainen.

Kuka?

Mauno Koivisto 1923–2017

Entinen tasavallan presidentti Mauno Henrik Koivisto kuoli Helsingissä 12. toukokuuta 93-vuotiaana.

Koivisto valittiin presidentiksi vuosina 1982 ja 1988. Häntä äänestettiin yli perinteisten puoluerajojen.

Koivisto oli Suomen yhdeksäs presidentti, mutta ensimmäinen, joka tuli vasemmistosta ja jolla oli työläistausta.

Voit lukea Mauno Koiviston muistokirjoituksen täältä: Valtiomies, joka johti Suomen Euroopan unioniin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat