Syntyneiden määrä väheni vähenemistään alkuvuonna – Suomen väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta - Kotimaa | HS.fi

Syntyneiden määrä väheni vähenemistään alkuvuonna – Suomen väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta

Syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita, mutta maamme väkiluku kasvoi tammi–toukokuun aikana 3 015 hengellä.

Syntyvyys oli marraskuussa 1990 kasvussa. Helsingin Kätilöopiston sairaalassa synnyttäneet (vas.) Satu Ekman, Johanna Mutanen, Maria Nilsson, Arja Puura ja Hanna Terho.

23.6.2017 14:24

HS uutisoi tammikuussa, että Suomessa syntyi viime vuonna vähemmän ihmisiä kuin kuoli. Näin kävi ensi kerran rauhan aikana.

Tänä vuonna syntyneiden määrä on vähentynyt edelleen. Tammi–toukokuun aikana Suomessa syntyi 20 510 lasta, joka oli 1 613 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2016.

Tilastokeskuksen mukaan syntyneitä oli tänä vuonna tammi–toukokuun aikana 2 669 vähemmän kuin kuolleita. Kuolleiden määrä oli tämän vuoden tammi–toukokuussa 23 179, mikä on 130 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa jo kuuden vuoden ajan. Viime vuonna syntyi 52­645 lasta eli pienin ikäluokka koko itsenäisyyden aikana. Vuonna 2015 lapsia syntyi 2­827 enemmän kuin viime vuonna.

Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,57. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla.

Viime vuosi ei ollut syntyvyydessä kuitenkaan kaikkien aikojen vähäisin. Vuonna 1973 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,50, joka on kaikkien aikojen pienin luku.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tämän vuoden toukokuun lopussa 5 506 312. Vaikka syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita, maamme väkiluku kasvoi tammi–toukokuun aikana 3015 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 5 684 enemmän kuin maastamuuttoja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat