Kotimaa

Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Opettajan liika itseluottamus ei ole hyvä asia”, sanoo Aalto-yliopiston palkittu professori

Viime aikoina yliopistoissa on näkynyt merkkejä siitä, että parjattu opetus on parantumassa.

Useat merkit viittaavat siihen, että luennot ja muu lähiopetus ovat suomalaisissa yliopistoissa parantuneet viime vuosina.

Ero näkyy käytännössä siten, että luennoista yhä suurempi osa ei ole vain opettajan yksisuuntaista puhetta opiskelijoille vaan vuorovaikutusta, kuten parikeskusteluja ja toisten tekstien kommentointia verkossa.

”Nyt on paljon enemmän ryhmätöitä kuin viisi vuotta sitten”, sanoo Aalto-yliopiston konetekniikan opiskelija Kaisa Kulmavuori, 24. Hän on jo ehtinyt valmistua bioinformaatioteknologiasta, joten kokemusta on.

”Enemmän ja enemmän käytetään opiskelijoiden aktivointimenetelmiä”, sanoo yliopisto­pedagogiikan tutkija Mari Murtonen Turun yliopistosta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Usein parjatulle yliopisto-opetukselle tämä on hyvä uutinen. Periaate yliopistoilla on, että kaikki tutkijat myös opettavat. Opiskelijat valittavat edelleen, että osa ei panosta opetukseen.

”Monet professorit ovat selvästi tutkijoita, eivät niinkään opettajia. Assistentit ovat usein parempia opettajia, sillä heillä on omista opinnoista vähemmän aikaa. Jos proffa on viettänyt tutkijankammiossa 20 vuotta, hän on unohtanut opetustaidot ”, Kulmavuori sanoo.

Yleinen asenne yliopistolla on nyt muutoksessa. Kymmenen vuotta sitten Murtosen vetämille pedagogiikkakursseille saattoivat opettajat tulla salaa, jotta kollegat eivät kummeksuisi. Nyt esimiehet usein kehottavat opettajia ottamaan kursseja.

Opetuksen parantumisesta kielii opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaava kandipalaute, jota on kerätty kandeiksi valmistuneilta vuodesta 2013 alkaen. Pieni siivu yliopiston rahoituksesta tulee sen tulosten perusteella.

Tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta kandipalautetyöryhmän puheenjohtaja, professori Olli Silvén Oulun yliopistosta on niitä analysoinut. Palaute on parantunut, ja syynä on yliopistojen aktivoituminen.

”Muutokset näkyvät jopa tutkinto-ohjelmien tasoilla. Niissä paikoissa, joissa kyselyn tuloksiin on reagoitu, tulokset ovat parantuneet. Jos ei ole reagoitu, ne eivät ole parantuneet.”

Opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa korreloi valmistumisnopeuden kanssa. Valmistumisnopeuteen vaikuttaa Silvénin mukaan olennaisesti se, kuinka järkevästi opetus on järjestetty.

Jopa omaopettajalla eli opiskelijan alkuvuosien ohjaajalla on iso merkitys.

”Eli pitää valita sellaisia omaopettajia, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. Tähänkin on nyt alettu kiinnittää huomiota.”

Silvén yllättyi, kuinka paljon hyvä vuorovaikutus paransi opiskelijoiden mielikuvaa opinnoista. Jos opettaja muisti nimeltä, jos hänellä oli aikaa jutella ja jos opiskelukavereiden kanssa vietettiin opiskeluaikaa, opetus koettiin paremmaksi. Käytännössä kyse on usein juuri opetuksen vuorovaikutteisuudesta.

Tästä voi päätellä, että kun vuorovaikutteisuus opetuksessa on lisääntynyt, opiskelijoiden tyytyväisyys on kasvanut.

”Ennen kandipalautetta minäkin uskoin, että suomalainen opiskelija on jotenkin eristäytyneempi ja ettei häneltä juuri saa palautetta. Nyt ajattelen, että opiskelijamme haluavat ihan samoja asioita kuin muuallakin.”

Mitä kaikkea yliopistoissa on sitten tapahtunut viime vuosina?

Nykyisin kaikissa yliopistoissa on tarjolla pedagogista opetusta sitä haluaville opettajille. Monet opettajat suorastaan janoavat oppia, Mari Murtonen kertoo.

Hänen mukaansa pedagogian opinnot ovat pakollisia silti vain neljässä yliopistossa, Jyväskylässä, Oulussa, Åbo Akademissa ja Tampereen teknillisessä.

Eri yliopistoissa ja tiedekunnissa on tapahtunut opetuksen saralla erilaisia asioita, sillä yli­opistot ovat sangen itsenäisiä.

Annetaan yliopistonlehtori, kasvitieteen tutkija Johannes Enrothin Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta kertoa kokemuksistaan. Vuonna 2009 hän kirjoitti kipakan mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, jossa hän kertoi syitä opetuksen kurjaan tilaan, kuten opetustaidon arvostuksen vähäisyyden virkoja täytettäessä.

Viime vuosien suuri muutos on ollut se, että jos joku hakee vaikkapa biotieteiden laitokselle dosentuuria tai professuuria, hakijan opetustaitoja arvioidaan selkein kriteerein opetustaitotoimikunnassa, Enroth kertoo.

Hän istuu siinä itsekin.

”Aika monta opetusnäytettä on hylätty, lähempänä yksi viidestä kuin kymmenestä on hylätty. Hylkääminen oli 20 vuotta sitten lähes mahdoton ajatus.”

”Jotkut vanhemmat hakijat ovat kuvitelleet, että näytös­luento menee kuten ennen läpihuutojuttuna. Osa hylätyistä on lähtenyt pois ovet paukkuen.”

Hyväksytyillekin annetaan palautetta ja suositellaan pedagogisia opintoja.

Helsingin yliopistoon perustettiin vuonna 2012 Opettajien akatemia, johon opettajat voivat hakea, ja valitut saavat rahoitustakin. ”Se on merkki siitä, että yliopisto arvostaa opettajia.”

Jäseneksi ei pääse helposti. Kahdesti laitoksensa parhaaksi opettajaksi valitun Enrothin hakemus hylättiin, koska pedagogiset opinnot puuttuvat.

”Iso muutos on myös se, että opiskelijoilta pyydetään palautetta joka opintojakson jälkeen ja sitä palautetta myös luetaan.”

Huono uutinen on Enrothin mukaan se, että yliopistojen budjettileikkaukset osuvat kovalla kädellä juuri opetukseen.

Perusdilemma yliopisto-opetuksessa on ennallaan. Vaikka opetustaitoa arvioidaan tarkemmin, se on yhä toissijainen.

”Edelleenkin yliopiston virkoja täytettäessä vain tieteellinen pätevyys painaa, ei opetus”, Mari Murtonen sanoo.

”Budjettileikkausten vuoksi tutkimuksen ulkopuolinen rahoitus on noussut yhä tärkeämmäksi, mikä lisää paineita valita professuureihin nimenomaan tutkimuksessa ansioituneita henkilöitä, jotka tuovat rahaa mukanaan. Ristiriitaista tämä on edelleen”, Enroth kertoo.

Ja tutkijat ovat identiteetiltään syvästi tutkijoita.

”Kaikki tutkijat haluaisivat tehdä vain tutkimusta. Opettamisvelvollisuuteen liittyy eritasoista nihkeyttä. Osa tulee luennolle hampaat irvessä, osa innostuu opettaessaan.”

”Itsellänikin opetuksen valmistelu on tervanjuontia, mutta tykkään opetustilanteista. Olin juuri pitämässä luentoa elämän synnystä. Siitä tuli oikein innostava tilanne.”

Olli Silvén seuraa myös ulkomaisten opiskelijoiden kokemuksia kartoittavaa kansainvälistä ISB-barometriä.

”Suomessa on omat ongelmansa. Kirjastoja, laboratorioita ja sen sellaisia pidetään hyvinä. Opetuksen laadussa on puutteita opettajien englannintaidoista lähtien.”

Silvénin mukaan tuloksissa voi näkyä se, että 2010-luvulla kansainvälisten opiskelijoiden opetus on laajentunut ja moni opettaja on siksi kokematon.

Huipputason opettaja on nöyrä

Suomesta löytyy myös kansainvälisesti palkittuja yliopisto-opettajia. Aalto-yliopiston konetekniikan professori Kalevi Ekman on jopa kehittänyt oman opiskelukonseptin, Design factoryn. Konsepti on levinnyt maailmalle.

Runsaan 70 opiskelijan ryhmä on juuri aloittanut Ekmanin ohjauksessa vuoden kurssin Design factoryn tiloissa Espoossa. Tänään he muodostavat ryhmiä, joissa pitää jokaisessa olla teknisen, kaupallisen ja design-puolen osaajia. Salissa on kova pulina, kun opiskelijat etsivät mieluista ryhmäänsä.

Myöhemmin he saavat oikeilta yrityksiltä kehitystehtäviä, joita he suunnittelevat ryhmässään vuoden ajan. Kuinka hyödyntää Trenoxin nostureista aukeavaa hyvää näkyvyyttä? Mitä uusiokäyttöä voisi olla Exelin tehtaiden jätteillä?

Prosessin edetessä he tarvitsevat lukuisia taitoja teknisestä osaamisesta viestintään.

Ekmanilla oli opiskeluaikana professori, joka sai hänet innostumaan opinnoista. Innostus jäi puolitiehen: opiskelijat ratkoivat käytännön ongelmia, mutta palautetta ratkaisun toimivuudesta ei tullutkaan.

”Yliopisto-opetus ei suoraan valmenna todellisuuteen. Pitäisi olla mahdollisuus kokeilla asioiden toimivuutta. Tarvitaan tieteiden välistä yhteistyötä, tiimityötä ja kehitystyön oppimista”, Ekman selittää metodiaan.

Ekman on hyvä opettaja. Eli millainen?

”Tykkään urheiluvertauksista. Urheilupuolella itseluottamus ratkaisee voiton. Sen sijaan opettajan liika itseluottamus ei ole hyvä asia. Mietin usein, että mitä hittoa tässä ollaan tekemässä. Epävarmuus pitää nöyränä. Tulee tarpeeksi usein kysyttyä, mitä tekee ja miksi.”

”Tätä ei tehdä itseä varten, vaan autetaan oppilaita oppimaan.”

Ekman pohtii, kuinka hän voisi parhaiten auttaa opiskelijoita, jotka saattavat olla töissä vielä vuonna 2070.

”Tärkeä on oppia oikeat tavat oppia. Että säilyy innostus ja uteliaisuus.”

Tiedon välittäminen ei ole enää yliopiston tärkein rooli. Tietoahan löytyy nyt kaikkialta. Jaettu tieto pitää kuitenkin osata tarjoilla hyvin.

”Esikoulusta kun mennään koulu-uraa eteenpäin, asiat vaikeutuvat. Kun ollaan vaikeimpien asioiden kanssa tekemisissä, ne pitäisi osata selittää ymmärrettävästi.”

Synnytäänkö hyväksi opettajaksi vai opitaanko sellaiseksi?

”Osin se on varmasti luontaista, mutta olen kokenut hyviksi pedagogiset opinnot. Niissä oppii ymmärtämään eri mekanismeja, joilla eri ihmiset oppivat”, Ekman vastaa.

Signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silvén Oulun yliopistosta näkee, että opetuksessa pärjää pitkälle juuri hyvillä metodeilla.

”Vuorovaikutustaidoilla on vähemmän merkitystä kuin sillä, että opetus on järjestetty vuorovaikutteisesti. Paljon on kiinni opetusmetodeista. Ei siis tarvitse olla mikään säihkyvä luennoitsija.”

Silvén luettelee hyviksi tavoiksi esimerkiksi pienet välikokeet, oppimispäiväkirjan ja ohjauksen siihen, mistä tietoa voi hakea.

”Ei kukaan halua epäonnistua. Ei yliopisto, ei opiskelija. Minullekin olisi henkilökohtainen epäonnistuminen, jos en saisi opiskelijoita oppimaan ja kurssista läpi.”

 


    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Opetus
  • Korkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    3. 3

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    9. 9

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    10. 10

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää