Kotimaa

Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

Koulujen ruokalistaan tehdään myös muutoksia menekin mukaan. Porvoossa on luovuttu kaaliruoista, Turussa muikuista ja Espoossa härkäpapu-perunavuoasta, mutta Oulussa monen karsastama rössypottu pysyy listoilla.

Uusimman kouluterveyskyselyn tulos ei ole veronmaksajalle mieluisaa luettavaa.

Joka kolmas yläkoululainen ei syö joka päivä koululounasta, ja Uudellamaalla näitä valikoivia on jopa yli 40 prosenttia. Kun ruoka kerran julkisena palveluna tuotetaan, miksi sitä ei syödä?

Opetushallituksen kouluruokailuasiantuntija, opetusneuvos Marjaana Manninen vastaa yhden syyn olevan siinä, ettei ruoka miellytä.

”Jos ei ole tarjolla kahta vaihtoehtoa ja lähellä on kauppaa ja kioskia, tulee houkutus hakea välipalaa.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kouluruokaa jää lähes joka päivä kilotolkulla yli jokaisessa kunnassa. Helsingin Sanomat pyysi tiedot Espoosta, jossa eräässä 400 ruokailijan koulussa jäi viikon seurantajaksolla eniten syömättä broilerikeittoa.

”Ylijääneen ruoan myyntiä on laajennettu ja seurakunnan kanssa on selvitetty yhteistyötä ylijääneen ruoan hyödyntämiseksi. Ruokajätemäärää on myös vähennetty useilla prosenteilla viime vuosina”, korostaa suunnittelupäällikkö Johanna Andsten Espoo Catering -yhtiöstä.

Silakkapihvit, kaalilaatikko, seistä tehty uunikala, rössypottu, mustamakkara, lihakeitto... Kysyimme kuntien ruokapalvelusta vastaavilta päälliköiltä, mitä ruokaa koululaiset karsastavat eniten, ja inhokkien listalla pyörivissä ruokalajeissa kuului vanhojen perinteiden jykevää kaikua.

Toisaalta uudempikaan reseptiikka ei aina kelpaa. Esimerkiksi lisäkkeinä tarjottavat kokojyvätuotteet, kuten ohra ja tumma riisi, jäävät usein syömättä.

Miksi hävikkiin menevää ruokaa sinnikkäästi tarjotaan, jos oppilaat eivät sitä syö?


Kyllä ruokalistaan tehdään menekin mukaan muutoksia, vakuuttavat kuntien ruokapalvelun päälliköt. Porvoossa lopetettiin kaaliruoat kokonaan, Turussa ei tarjota enää muikkuja ja Espoossa loppui tänä syksynä härkäpapu-perunavuoan valmistus.

Vantaalla ei tehdä enää pinaattikeittoa, kun sitä ei syöty tarpeeksi.

”Huonosti menevät ruokalajit ovat usein sellaisia, että ne jakavat mielipiteitä, kuten maksalaatikko, hernekeitto ja mustamakkara. Meillä ruokalajeja ei ole juurikaan poistettu listalta, vaan niitä on kehitetty palautteen perusteella, esimerkiksi kasvisruokiin on haettu enemmän makua”, kertoo Tampereen kaupungin tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto.

Oulussa koululaisten inhokkiruoka numero yksi, rössypottu, pysyy listoilla. Perunasta, veripaltusta ja sianlihasta tehty keitto ei kelpaa kaikille, mutta perinteen vuoksi sitä kannetaan pöytään.

”Rössypotun poistamista on esitetty, mutta se on päätetty säilyttää, jotta lapset oppisivat tuntemaan paikallisia perinteitä. Sitä tarjotaan hyvin harvoin ja silloin tarjolla on aina sämpylää tai rieskaa ja jälkiruokaa”, korostaa Oulun Serviisin tuoteasiantuntija Teija Haahtikari.

Opetushallituksen Manninen kannustaa tarjoamaan välillä paikallisia perinneruokiakin ja muistuttaa, että rinnalla voisi olla myös jokin toinen ruokalaji.

”Tärkeää on myös liittää tarjoiluun tarina: miksi meillä tarjotaan tätä ruokaa. Outouttaan se voi olla lapselle hämmentävä.”

Koululaisten suosikkeja ovat pitkään olleet jauheliharuoat sekä monet kappaleruoat, kuten kalapuikot ja uunimakkara. Kokolihasta valmistetut ruoat maistuvat huonommin.

Kouluruoan arvostuksen lisäämiseen on aika ajoin esitetty lääkkeeksi maksullisuutta, mutta ajatus ei ole saanut juurikaan kannatusta.

 

”On huomattu, että viiden minuutin jonottaminen on monelle liikaa.”

Maksujen sijaan Opetushallitus suosittelee oppilaiden ja kotien osallisuuden kasvattamista. Nyt tilanne on hyvin vaihteleva eri kouluissa.

Työvälineitä löytyy jo. On kouluruokatoimikuntia, ruokaraateja, nuorten foorumeita, ruoka-agentteja ja kännykkäsovelluksia, joilla voi antaa palautetta.

”Osallisuus on kasvussa, mutta prosessit ovat hyvin hitaita. Oppilaista voi tuntua, ettei heitä kuunnella”, Manninen kuvaa.

Toiveruokapäivä on hänen mielestään konkreettinen keino näyttää, että oppilaiden mielipiteillä on merkitystä. Toiveruokapäiviä järjestetään vaihdellen – jossain kerran vuodessa ja toisaalla kerran viiden viikon ruokalistakierron aikana.

Toiveruokapäivänä tarjolla on usein tortilloja, nugetteja tai kalapuikkoja. Toiveruoka ei kuitenkaan ole välttämättä yksin oppilaiden päättämä. Esimerkiksi Kuopiossa oppilaat pääsevät äänestämään toiveruokaansa Wilmassa. Äänestyslistalle päässeet ruoat ovat ”ruokapalvelusuunnittelijoiden valitsemia asiakaspalautteiden ja ravitsemustyöryhmien toiveiden perusteella”.


Toiveruoiksi saattaa valikoitua myös alueellisia herkkuja, joita lapset muualla eivät söisi.

”Seuraavana toiveruokapäivänä meillä tarjotaan savolaista perinneruokaa muikkukukkoa ja perunavelliä. Perunavelli on usein ollut äänestyksessä toisella sijalla, ja nyt tarjoamme sen kalakukon kyytipoikana”, kertoo suunnittelija Tiina Soininen Kuopion Servica-ruokapalveluista.

Helsingissä oppilaiden ja opettajien yhteisten ruokaraatien tuloksena listalle otettiin vastikään uutuutena kasvispitsa.

Yksi syy koululounaan liian heikkoon arvostukseen on vanhempien tillilihamuistoissa. Niistä pitää päästä eroon, koska kodin asenne siirtyy lapsiin.

Vanhempia kannattaa kutsua koululle syömään sellaiseen aikaan, että he pääsevät paikalle, Manninen neuvoo.

Opetushallituksen kouluruokailufoorumin visiossa kaikki syövät vuonna 2020. Siihen on vielä matkaa, vaikka viimeisten seitsemän vuoden aikana onkin tapahtunut selkeää parannusta.

Vuonna 2010 kouluterveyskyselyssä 34 prosenttia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ilmoitti, ettei syö koulussa joka päivä, kun uusimmassa kyselyssä osuus oli 30. Uudellamaalla syömättömien osuus väheni 47:stä 41:een.

Ratkaisuja on haettu paitsi osallistamisesta, myös ruuhkien purkamisesta.

”On huomattu, että viiden minuutin jonottaminen on monelle liikaa. Siksi ruokailuja on hyvä porrastaa lisää ja niitä voidaan järjestää myös luokissa. Tähän on menty esimerkiksi Jyväskylän seudulla.”


Ruoan hävikin vähentämiseksi on myös tärkeää, että ruokailu on oikeaan aikaan. Isossa koulussa voi olla houkutus sijoittaa osa oppilaista ruokailemaan jo kymmeneltä, jolloin ei ole vielä nälkä.

”Sopiva aika on suosituksen mukaan klo 11–12 ja vähimmäisaika ruokailuun puoli tuntia”, Manninen korostaa.

Espoolaiskoulun ruokaviikko: Broilerikeitto ei kelvannut, uunimakkara meni kuin kuumille kiville

Espoossa seurattiin viikon ajan noin neljänsadan ruokailijan peruskoulua, jonka keittiöstä lähtee ruokaa myös läheisiin päiväkoteihin.

Hävikkiin menneestä ruoasta lähes kaikki, eli 90 prosenttia, oli tarjoiluastioihin jäänyttä. Sitä ei siis jostain syystä haluttu ottaa lautaselle tai ruokaa oli keittiössä valmistettu liikaa.

Kahdessa prosentissa hävikkiruoasta oli laatuvirhe eli ruoka oli palanutta, kuivunutta, juoksettunutta tai siinä oli makuvirhe.

Kahdeksan prosenttia hävikkiruoasta oli esimerkiksi perunankuoria tai muita ruoan syömäkelvottomiksi tulkittuja osia.

Ruokalistalla oli maanantaina tarjolla jauhelihakastiketta ja keitettyjä perunoita sekä tiistaina toiveruokapäivän lounaana uunimakkaraa ja perunasosetta. Tiistain ruoka meni kuin kuumille kiville, ja siitä jäi vähiten hävikkiä.

Keskiviikkona ruoka ei maistunut yhtä hyvin. Tarjolla oli broileri-kasviskeittoa, ja sitä jäi kattiloihin niin paljon, että päivästä tuli viikon huonoin hävikin suhteen. Valmistetusta keitosta jäi syömättä seitsemän prosenttia.

Torstaina lusikoitiin ohrasuurimopuuroa, ja perjantaina tarjolla oli kalaleikkeitä tai kasvispihvejä keitettyjen perunoiden kera.

Tarjolla oli joka päivä myös kasvisvaihtoehto, kuten quornrouhekastike tai tofu-kasviskeitto.

Hävikkiin menneestä ruoasta ylivoimaisesti suurin osa, 40 prosenttia, oli pääruokana tarjottua ruokalajia. Lisäkettä eli perunaa, riisiä tai pastaa hävikistä oli 18 prosenttia ja salaattia tai raastetta 17 prosenttia.

Kasvispääruokaa oli hävikistä vain parin prosentin verran ja puuroa kuutisen prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kouluruokailu
  • Ravitsemus
  • Nuoret

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    2. 2

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    3. 3

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    4. 4

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    5. 5

      Helsinki käynnisti sisäisen tarkastuksen: miljoonien eurojen asvalttiurakoissa epäillään vuosia jatkunutta ylihinnoittelua – Urakoitsija: ”Siellä on totta kai hullun tuntuisia hintoja”

      Tilaajille
    6. 6

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    7. 7

      Maahanmuuttaja­taustainen 16-vuotias poika käytti nuuskaa, isoveli hakkasi tunnin ajan sähköjohdolla ja rautaputkella – ”Kunniaväkivalta koskee myös poikia”

      Tilaajille
    8. 8

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    9. 9

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    10. 10

      The New Yorker: Presidentti Trump vitsaili varapresidentti Pencen ”haluavan hirttää kaikki homot”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olen säästänyt alaikäisille lapsilleni vuosien ajan pieniä summia rahastoihin – nyt Kela laskee ne perheen tuloiksi

    2. 2

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    3. 3

      Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    6. 6

      Eroperheen lapsella Kaurilla on niin monta aikuista elämässään, ettei hän ole varma, kuinka monta kotia hänellä on – HS:n lukijat kertovat, kuinka kahden kodin perheissä pärjätään

    7. 7

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    8. 8

      Keskustan sisäistä sähköpostia levisi koko eduskunnalle: ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”

    9. 9

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    10. 10

      Miltä tuntuu, kun näkö alkaa yhtäkkiä kadota? Hilma Oksanen, 27, ei näe ihmisten kasvoja eikä voi ajaa autoa – ”Aivan kuin silmälasien keskellä olisi harmaat verhot”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää