Kotimaa

Miksi Marimekko, Luhta ja Reima eivät ole oikeasti ”made in Finland”, vaikka suomalaiset haluaisivat ostaa kotimaista? ”Olemme moneen kertaan laskeskelleet”

Nokian Neulomo kulkee vastavirtaan. Se käynnisti viime vuonna vaatteiden valmistuksen Nokialla Nanson vanhassa tehtaassa, ja työllistää nyt 90 työntekijää.

Reiman lastenhaalarit tehdään Kiinassa, Marimekon vaatteet Liettuassa, Virossa tai Portugalissa.

Suomalaiset vaatemerkit ovat kukin vuorollaan siirtäneet vaatteiden valmistustaan ulkomaille halvempien tuotantokustannusten perässä. Viime vuonna Nanso ompeli viimeiset trikoonsa Nokialla ja teki viimeiset Voguen sukkahousunsa Torniossa.

Nyt ne tehdään Tallinnassa ja Italiassa.

2010-luvulla osa tekstiilivalmistajista on jo siirtänyt tuotantoaan Aasiasta lähemmäksi Eurooppaan esimerkiksi Baltiaan ja Turkkiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta voisiko suomalaisbrändien valmistus palata kotimaahan?

”Olemme moneen kertaan laskeskelleet, että jos tuotanto olisi Suomessa, meidän haalarimme maksaisi kolme kertaa sen, mitä se tällä hetkellä maksaa”, sanoo markkinointijohtaja Anu Syrmä lasten ulkovaatevalmistaja Reimasta.

Reima työllistää Suomessa noin 130 ihmistä. Yrityksen suunnittelu, myynti, markkinointi, talous ja johto on Suomessa. Kotimaassa tehdään tällä hetkellä vain joitain pipoja.

Syrmän mukaan ajatus tuotannon palauttamisesta Suomeen on kiehtova, mutta käytännössä tällä hetkellä mahdoton. Suomesta ei löydy Reiman tarvitsemaa tuotantokapasiteettia eikä osaamista.

”Jos sellainen mahdollisuus olisi, ehdottomasti se olisi meille kiinnostava vaihtoehto. Pidämme jatkuvasti silmät ja korvat auki tuotannon näkökulmasta. Meille ei ole mitään periaatteellista päätöstä olla missään, vaan tärkeintä on taata laatu ja kilpailukykyinen hinta maailmanmarkkinoilla”, Syrmä sanoo.


Kotimaista kuitenkin haluttaisiin. Tekstiili ja Muoti ry:n lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista ostaisi enemmän suomalaisia vaatemerkkejä, jos niitä olisi paremmin saatavilla. Yli 40 prosenttia kertoo suosivansa suomalaisbrändejä jo nyt.

Suomalaismerkkien myynti kotimaassa näyttää piristymisen merkkejä monen tahmean vuoden jälkeen. Esimerkiksi Marimekko kertoi tällä viikolla kasvattaneensa tulostaan. Hyvään tulokseen vaikutti myös vähittäismyynnin kasvu Suomessa.

Marimekolla on Suomessa noin 300 työntekijää. Yhtiön omassa kangaspainossa Helsingin Herttoniemessä painetaan kaikki Marimekon metreittäin myytävät sisustuskankaat, keittiötekstiilit sekä osa vaate- ja laukkukankaista.

Tuotanto on kuitenkin ulkomailla: Marimekon tuotteista kaksi kolmasosa valmistetaan Euroopassa, kolmannes Aasiassa. Yhtiö ei näe realistisena vaihtoehtoa, että tuotanto kokonaisuudessaan palaisi Suomeen.

”Marimekolla ei olisi mahdollisuutta löytää vastaavaa osaamista, tuotantokapasiteettia, koneita ja laitteita Suomesta kilpailukykyiseen hintaan”, yhtiön viestinnästä kerrotaan.


Myös Luhdasta ja Nansosta kerrotaan, ettei tuotantoa olla palauttamassa kotimaahan.

Luhta Sportswearilla on Suomessa 800 työntekijää. Luhdan lisäksi sen vaatemerkkejä ovat muun muassa maailmalla hyvin myynyt Icepeak sekä Rukka, Torstai ja Ril’s. Vaatteet tehdään Kiinassa ja lähialueilla. Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen perustelee tätä ”yrityksen kansainvälisellä kilpailukyvyllä”.

”Suomessa vaatetusteollisuudella erikoisella piensarjatuotannolla on tulevaisuudessa hyvätkin mahdollisuudet menestyä, mutta se ei sovellu Luhdan volyymilähtöiseen ajatteluun ainakaan tällä hetkellä.”


Jos isot teettävätkin tuotteensa ulkomailla, niin Suomessa vaatteita valmistaa kuitenkin joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Esimerkiksi lapsiperheissä tunnetut Kivat-villavaatteet tehdään Tampereella, Huskyn pipot Kemissä. Sidoste ja Sukkamestarit tekevät sukkansa Suomessa. Modelia on perinteinen turkulainen naisten vaatevalmistaja, joka ompelee yhä vaatteensa Suomessa. Matex tekee Turussa solmioita. Top-Knit valmistaa neulevaatteita Siikaisissa, ja yli 90-vuotias Tam-Silk tekee alus- ja trikoovaatteita Kangasalla.

Voglialla, Joutsenella ja Globe Hopella on tuotantoa sekä Suomessa että Virossa.

Finnsvala valmistaa teknisiä alusasuja Kärsämäellä. Lohjalainen E. Laiho, ilmajokelainen V. Keskimäki ja varpaisjärveläinen Varpuke tekevät Suomessa työasusteita.

2000-luvulla Suomeen on syntynyt pieniä vaatealan yrityksiä, joista osa valmistaa tuotteensa kotimaassa. Esimerkiksi Myllymuksut tekee lastenvaatteita Juupajoella, Mirka Pukine retrovaatteita Varpaisjärvellä ja Kongaamo värikkäitä takkeja Mäntyharjulla.

Pietarsaarelainen Noolan valmistaa Pohjanmaalla naisten täysvilla- ja pellavavaatteita, joita viedään myös Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

”Tietysti työ on kalliimpaa kuin muualla, mutta olemme halunneet ja haluamme edelleen pitää työn Suomessa”, sanoo 17-vuotiaan yrityksen toimitusjohtaja Tuija Pundars.

”Suurin osa asiakkaistamme arvostaa vaatteen laatua, kestävyyttä ja sitä, että se on tehty Suomessa. He sanovat, että siinä vaiheessa kun siirrätte tuotannon jonnekin muualle, he eivät enää osta Noolanin vaatteita.”

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen uskoo, että monessa yrityksessä mietitään ja lasketaan Suomen tuotannon kannattavuutta.

”Se on kuitenkin iso juttu ja vaatii tietyn kokoisia volyymeja. Se edellyttää myös sitä, että kuluttajien pitää olla valmiita maksamaan enemmän tuotteesta.”

Nokian Neulomo on kulkenut vaatetusalalla vastavirtaan. Kun valtaosa tuotannosta on siirtynyt ulkomaille, Nokian Neulomo on luonut uutta vaatevalmistusta Suomeen.

Se osti viime vuonna Nanson Nokian trikootehtaan koneineen ja käynnisti siellä oman tuotantonsa. Työlle oli kysyntää. Yrityksellä olikin alussa vaikeuksia löytää riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Nyt neulomossa työskentelee 90 ihmistä, joista noin 25 on ompelijoita. Yrityksen omaa Neulomo-mallistoa myydään muun muassa Prismoissa. Neulomo tekee myös alihankintatöitä ja neuloksia muille yrityksille. Esimerkiksi Kuoma-saappaiden pintamateriaali on Nokialla värjättyä.


Oman yrityksensä esimerkistä huolimatta Nokian Neulomon toimitusjohtaja Vesa Moisio ei näe, että vaatteiden valmistus laajassa mittakaavassa palaisi Suomeen.

”Se hintakilpailluin vaatetuotanto on maailmalla”, hän sanoo.

”Suomessa olevan toiminnan on oltava jotain erityistä. Meidän olemassaolomme perustuu siihen, että kuluttajat tiedostavat entistä enemmän vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.”

Moision mukaan Aasiassa tuotantoketjut ovat usein pitkiä, joten toiminnan vastuullisuutta voi olla vaikea valvoa. Hän uskookin, että eettisistä syistä ja alan nopeudesta johtuen suomalaisvaatteiden valmistusta voi jatkossa siirtyä Kaukoidästä Eurooppaan.

Hänen mukaansa Suomen vaateteollisuuden on omaksuttava uusia toimintatapoja. Niistä hyvänä esimerkkinä hän pitää kotimaisia menestyneitä lastenvaatemerkkejä, jotka ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa ja verkkokaupan kasvua. Niiden tuotantoa on Baltiassa, mutta Moision mukaan yhä enemmän myös Suomessa.

Moisio uskoo, että Suomen vaateteollisuus voi menestyä kansainvälisestikin erikoisosaamisen alueilla kuten haastavien materiaalien valmistuksessa.

Esimerkiksi kierrätyskuitujen uudelleenkäytölle on suuri tarve, mutta työ on teknisesti vaativaa. Moision mukaan siihen liittyvää valmistavaa teollisuutta on vasta vähän maailmalla.


Nokian Neulomossa kehitetään nyt kierrätyskuitujen käyttöä. Neulomon ensimmäiset kierrätyspuuvillasta tehdyt tuotteet ovat tulossa markkinoille vuodenvaihteessa.

”Tämä on esimerkki siitä, mihin valmistavan tekstiiliteollisuuden toiminta Suomessa voisi perustua niin, että sillä olisi mahdollisuuksia”, Moisio sanoo.

Suomalaista muotia ommeltiin ensin kotimaassa sitten kaukomailla

1970-luvulla Suomen tekstiiliteollisuus työllisti jopa 65 000 suomalaista. Yritykset tekivät uusia investointeja ja palkkasivat lisää työntekijöitä.

Suomen vaateteollisuuden vaikeudet alkoivat, kun vaatteiden halpatuonti maailmalta kiihtyi 1980- ja 1990-luvuilla. 1990-luvun alun lama ja idänkaupan romahdus ajoivat monet vaatevalmistajat kriisiin. Tekstiiliteollisuuden työnpaikat hupenivat sitä mukaa, kun vaatteiden valmistus siirtyi halvemman tuotannon maihin Eurooppaan ja Aasiaan.

Viime vuonna vaate- ja tekstiiliteollisuus työllisti Suomessa 4 400 henkilöä.

Fakta

Vaateteollisuudessa 2 400 työntekijää


 Tekstiili- ja vaateteollisuus työllisti Suomessa 1970-luvulla enimmillään 65 000 ihmistä.

 Vuonna 2016 vaatteiden ja tekstiilien valmistus työllisti Suomessa 4 400 ihmistä. Siitä vaateteollisuuden 320 yritystä työllisivät 2 400 työntekijää.

 Suomalaisen vaateteollisuuden kotimaan myynti on kivunnut tänä vuonna reilun prosentin plussan puolelle vuosien alamäen jälkeen.

 Suomalaisten vaatteiden vientiliikevaihto on kasvanut 2010-luvulla. Alkuvuodesta vientiliikevaihto kasvoi 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

 Venäjän viennin hyydyttyä vaatteita viedään nyt etenkin Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin. Etenkin ulkovaatteita menee myös Aasiaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vaatteet
  • Vaateteollisuus
  • Suomi
  • Minna Pölkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    2. 2

      Yhdysvallat suojelee teollisuuttaan halvoilta kiinalaistuotteilta

    3. 3

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    5. 5

      Lauri Markkanen näyttää, miten pallo uppoaa vähän tavallista kauempaa – ”Miten hän saa kaiken näyttämään niin helpolta?

    6. 6

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    7. 7

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    8. 8

      Toimittaja­yhdistys: Israel esti suomalais­toimittajan työn – Turvallisuus­viranomaiset vaativat kirjeen­vaihtajaa riisuuntumaan

    9. 9

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    10. 10

      Nordea kielsi työn­tekijöiltään kaupan­käynnin bitcoinilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    4. 4

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    5. 5

      Kahdeksan arkista ja tieteellisesti todistettua keinoa, joilla laihdut ilman pinnistelyä

      Tilaajille
    6. 6

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    7. 7

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    8. 8

      Näin toimii Suomessa ihailtu Tanskan aktiivimalli – ”koulutusta vastaavan työn” käsitettä ei tunneta ja työttömät haastatellaan kuukauden välein

    9. 9

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    10. 10

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    5. 5

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    6. 6

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    7. 7

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    9. 9

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    10. 10

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää