Kotimaa

Matti Känkänen on työskennellyt arkkutehtaalla niin kauan, että hänen arkuissaan makaa jo yli satatuhatta suomalaista – Yksi asia on muuttunut: ”Ennen oli kiirettä keväisin, kun kesää odottaneet ihmiset kuolivat”

Suomalaisten elintason kasvu näkyy arkkutehtaalla. Suomalaiset kuolevat nykyään isompikokoisina kuin aiemmin, joten erikoiskokoisia arkkuja valmistetaan lähes päivittäin.

Puuseppä Matti Känkänen nostaa puuarkun hiomapöydälle ja ryhtyy käsittelemään mäntypuista kehikkoa. Ensin hän hioo puun pintaa koneellisesti, minkä jälkeen hän paikkaa puun pienvaurioita kitillä.

”Työn perusluonne ei ole muuttunut, vaan arkun valmistus on edelleen pitkälti käsityötä”, Känkänen kertoo ja näyttää lähes sata vuotta vanhaa höylää, joka on edelleen käytössä.

Känkänen on työskennellyt SHT-Tukussa puuseppänä lähes 45 vuotta. Suomen suurin arkkuvalmistaja syntyi vuonna 1969, kun Suomen Hautaustoimistojen tukkuliike ja Hautaustoimistojen Teollisuus yhdistyivät. SHT-Tukun tehdas Punkalaitumella valmistaa noin puolet Suomessa käytettävistä ruumisarkuista.

”Olen ollut tekemässä vähintään sataatuhatta arkkua”, Känkänen laskeskelee.


Hautausala perustuu paljolti perinteisiin, joten osa yleisimmistä arkkumalleista on jopa parisataa vuotta vanhoja. Känkänen kertoo, että kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut poikkeuksellisesti muutoksia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Esimerkiksi arkkujen sävytysvaihtoehdot ovat lisääntyneet hurjasti eikä asiakkaan tarvitse tyytyä enää valkoiseen. Olen aina itse pitänyt eniten puunvärisestä lakatusta arkusta, mutta harmaan sävy on myös mieleinen”, Känkänen miettii.

Hän hioo arkun alaosan valmiiksi noin vartissa ja siirtää sen pintakäsittelyjonoon.


Arkkujen valmistuksessa ei ole Känkäsen mukaan nykyään erityisiä ruuhkakausia. Toisin oli vuosikymmeniä sitten.

”Silloin tehtaalla oli kiirettä aina keväisin, kun kesää odottaneet ihmiset menehtyivät. Nyt suomalaiset kuolevat tasaisemmin, ehkä parantuneen terveydenhuollon ansiosta”, Känkänen puntaroi.

Suomalaisten elintason kasvu näkyy arkkutehtaalla. Suomalaiset kuolevat nykyään isompikokoisina kuin aiemmin, joten erikoiskokoisia arkkuja valmistetaan lähes päivittäin. Suurimmat mittatilausarkut ovat olleet 50 senttiä leveämpiä kuin normaalit arkut.

Vainajien paino näkyy myös krematorioissa. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Karjalainen kertoo, että krematoriot ovat joutuneet suurentamaan polttouunien suuaukkoja.

”Tiedän tapauksia, joissa vainaja on jouduttu kuljettamaan toiselle paikkakunnalle krematorioon, jossa on riittävän suuri suuaukko.”

Suomessa kuolee vuosittain runsaat 50 000 ihmistä. SHT-Tukun lisäksi arkkuja valmistaa kourallinen pienempiä yrityksiä. Esimerkiksi toinen Punkalaitumella sijaitseva arkkujen valmistaja Mettänen valmistaa vuosittain noin 400 arkkua.

SHT-Tukku käy pääasiassa kilpailua ulkomaisia tuottajia vastaan. Muutamat suomalaisyritykset tuovat arkkuja ulkomailta, esimerkiksi Virosta, ja verhoilevat ne kotimaassa.

Suomalaisen tuotteen on vaikea kilpailla hinnalla, sillä tuontiarkkujen hinnat ovat halvimmillaan 300–400 euroa. Suomalainen arkku on vähintään parisataa euroa kalliimpi.

Vielä muutama vuosi sitten markkinoilla oli halpoja pahvista tai kartongista valmistettuja arkkuja. Matti Karjalaisen mukaan ne ovat poistuneet markkinoilta lähes kokonaan.

”Syy on yksinkertainen: seurakunnat eivät ota pahviarkkuja enää vastaan.”

Halvoissa arkuissa oli kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin vainajaa joudutaan säilyttämään kylmiössä jopa kolmen viikon ajan, joten pahviset arkut ehtivät vettyä. Toiseksi pahvisessa arkussa on liian vähän palavaa materiaalia krematorioon.

Matti Känkäsen työpisteeltä arkut siirtyvät pintakäsittelyyn. Sen aikana arkku saa sopivan kuultosävyn.


Muissa Pohjoismaissa käytetään pääosin puupintaisia arkkuja, mutta Suomessa perinne on toinen. Täällä valtaosa, noin 70 prosenttia arkuista, viimeistellään verhoomossa.

Verhoilija Minna Leppäniemi kiristää arkun päälle valkoista rypytettyä kangasta. Hän liikkuu nopeasti arkun ympärillä ja kiristää rypytyksen nitojalla.

Leppäniemi on viimeistellyt verhoiltuja arkkuja yli 30 vuotta. Suurin muutos on tapahtunut värimaailmassa.

”Nykyään arkun voi verhoilla vaikka minkä väriseksi, kuten Elviksen Cadillacin pinkiksi tai täysin mustaksi. Asiakas voi myös toimittaa oman kankaansa arkkua varten”, Leppäniemi kertoo.

Rypytetty valkokankainen malli on ollut pitkään Suomen suosituin malli. Puupintaisten mallien suosio on lähtenyt kasvuun vasta viime vuosien aikana. Puupintaiset arkut ovat yleisiä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Edullisimpien verhoiltujen arkkujen hinnat ovat nousseet hieman, sillä niissä ei voi enää käyttää keinokuituja, kuten polyesteriä. Keinokuidut kiellettiin, koska ne aiheuttivat leimahtaessaan turvallisuusriskin krematorioiden työntekijöille. Keinokuidut eivät ole hyväksi myöskään ympäristölle.

Kirkkohallituksen laatimat arkkujen laatukriteerit tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Kriteereissä korostetaan hautauksen ympäristöystävällisyyttä.

”Pääsimme monen vuoden jälkeen kaikkien toimijoiden kanssa yhteisymmärrykseen. Nyt Suomessa myytävät arkut kestävät ekologisen tarkastelun”, Karjalainen iloitsee.

SHT-Tukun toimitusjohtaja Pekka Kivimaa pitää kriteerejä merkkipaaluna.

”Kriteerien myötä voimme nyt sanoa, että Suomessa valmistetaan maailman ympäristöystävällisimpiä arkkuja. Esimerkiksi Ruotsissa voi käyttää arkun pedin täytteenä keinokuituista polyesterivanua”, Kivimaa sanoo.

Verhoilun jälkeen arkku siirretään lähettämöön, josta lähtee päivittäin lähes sata arkkua eri puolille Suomea. SHT-Tukulla on välivarastoja viidellä paikkakunnalla, sillä hautaustoimistoilla on yleensä varastossaan vain suosituimmat mallit.

Kotimaisuuden lisäksi SHT-Tukku kilpailee monipuolisuudella. Kivimaa kertoo, että yritys pyrkii tuomaan markkinoille jatkuvasti uusia arkkumalleja. Tänä vuonna yritys aloitti yhteistyön Finlaysonin kanssa. Arkun voi tilata esimerkiksi Finlaysonin Alma-kankaalla verhoiltuna.

Kokeilunhalu on perinteisellä alalla haastavaa. Viime vuosina SHT-Tukku on tuonut markkinoille designarkkuja, joiden suunnittelijoita ovat olleet esimerkiksi Risto-Matti Ratia ja Ritva-Liisa Pohjalainen. Tänä vuonna yritys toi markkinoille Suomi 100 -arkun.

”Siitä on kasvanut oikea myyntimenestys, vaikka julkisuudessa sille hieman naureskeltiin”, Kivimaa kertoo.

Vielä 2000-luvun alussa uudistuksia tuli harvoin. Kivimaa kertoo tarinan siitä, miten yritys oli hankkinut uuden jyrsimen, jolla voitiin tehdä arkun kanteen ristikuvio ja ristin ympärille syväys siunaushiekkaa varten. Uuden tuotteen lanseerausta kuitenkin arkailtiin.

”Silloinen piispa Ilkka Kantola kävi tekemässä tehtaalla piispantarkastusta, ja häneltä kysyttiin asiaa. Piispa oli innostunut ajatuksesta, sillä hautausalalla oli hänen mielestään liian vähän uusia ideoita”, Kivimaa kertoo.

Nykyään noin kymmenen prosenttia vainajista haudataan erikoisvalmisteisessa arkussa. Arkku voi olla esimerkiksi vainajan kotitilan puista valmistettu, tai arkun kannessa saattaa olla vainajasta muistuttava kuviointi.

”Erään muusikon arkussa oli hienovarainen nuottiavain, joka näkyi tyylikkäästi puulakan alta”, Kivimaa kertoo.

Yksilöllisyyden lisääntymisestä huolimatta hautaus on monelle suomalaiselle vielä vaikea aihe, sillä hautausjärjestelyt joutuu tekemään ehkä vain muutaman kerran elämässään.

Omat hautaustoiveet kannattaa siksi kirjoittaa muistiin hyvissä ajoin. Esimerkiksi Suomen hautaustoiminnan keskusliiton sivulta voi ladata tarkoitukseen sopivan lomakkeen.

Hautaustoimistot pyrkivät nykyään tarjoamaan paketteja, joihin kuuluu arkun lisäksi hautauksen käytännön toimia. Käytännön asioiden pohtiminen on surun hetkellä vaikeaa. Omaisille voi tulla eteen esimerkiksi ongelma, että vainajalla ei ole sopivaa pukua hautausta varten.

”Vainaja on voinut olla vuosikaudet laitoshoidossa, joten hänellä ei ole enää sopivia vaatteita. Vainajalle sopiva, helposti päälle puettava puku löytyy hautaustoimiston valikoimasta”, Kivimaa sanoo.

”Asiasta puhuminen on tärkeää, sillä perinnetieto ei kulje riittävästi omaisille. Ihmisen on hyvä miettiä lähdön hetkeä ja kertoa toiveistaan, etteivät omaiset jää riitelemään ratkaisuista.”

Fakta

Viime vuonna kuoli yli 53 000 ihmistä


 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 53 923 ihmistä. Kuolleiden määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 kuolleita oli 48 065.

 Suomalaiset kuolevat huomattavasti vanhempina kuin aiemmin. Viime vuonna mediaanikuolinikä oli miehillä 77,2 ja naisilla 85,4 vuotta. Vastaavat mediaanikuoliniät olivat vuonna 1980 miehillä 68,2 ja naisilla 75,4 vuotta.

 Suomessa on lähes 30 krematoriota. Niissä on tuhkattu jo yli puoli miljoonaa vainajaa. Viime vuonna vainajia tuhkattiin yli 27 000.

 Tuhkaus on yleisintä Etelä-Suomessa. Helsingissä kuoli viime vuonna lähes 5 000 ihmistä, joista yli 84 prosenttia tuhkattiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hautaus
  • Seurakunnat
  • tuhkaus
  • Toni Lehtinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    2. 2

      Valepoliiseja, asekauppaa ja kuolema – HS tutki, miten suomalainen liikemies ja entinen ministeri Suvi Lindén päätyivät Ugandaan ja mitä sen jälkeen tapahtui

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajamme käytös on pitänyt sisällään nimittelyä, haukkumista, aiheettomia syytöksiä ja raivokohtauksia – Hallitus ei katso tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen

    4. 4

      Elintaso on Virossa nyt kuin Suomessa 1990-luvulla – näin keskiluokka elää Tallinnassa

    5. 5

      MV-lehden nousu ja uho – näin Ilja Janitskin loi ja hylkäsi lehden, jota hän nyt syyttää ”törkypaskaksi”

      Tilaajille
    6. 6

      Wired: Sukellusvenemurhasta epäilty Peter Madsen oli kertonut täsmällisesti murhafantasioistaan seksikumppanilleen ennen tekoa

    7. 7

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    8. 8

      On hyvin kummallista, että ylioppilaskokeet on tähän asti kirjoitettu kynällä paperille

    9. 9

      ”Mun unelmana on käydä Malediiveilla ennen kuin ne uppoaa” – HS vietti vuorokauden abien kanssa, jotka juovat ja tupakoivat vähemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi

    10. 10

      Joensuulaisesta keskustanuoresta tuli rockin mystinen kulttilaulaja, jonka huumeet ja hulluus ajoivat kuolemaan – Jouni Mömmö oli liikaa myös Sielun veljille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    2. 2

      (Mies)taiteilijat ovat kohdelleet muita törkeästi yli kahdensadan vuoden ajan, ja saaneet kaiken anteeksi – mikä muuttui vuodessa?

      Tilaajille
    3. 3

      Kansaansa kiduttava hirmuvaltio hukkui hetkeksi kansainväliseen ihailuun ja kehuun: katsokaa Pohjois-Korean prinsessan pisamia ja kaunotarten armeijaa

    4. 4

      Olen typerys, jota uhkaa varattomuus

    5. 5

      Wired: Sukellusvenemurhasta epäilty Peter Madsen oli kertonut täsmällisesti murhafantasioistaan seksikumppanilleen ennen tekoa

    6. 6

      Joensuulaisesta keskustanuoresta tuli rockin mystinen kulttilaulaja, jonka huumeet ja hulluus ajoivat kuolemaan – Jouni Mömmö oli liikaa myös Sielun veljille

    7. 7

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    8. 8

      Pohjois-Korean cheerleaderien ei kannata harkitakaan kisojen aikana loikkaamista, sanoo vuonna 2006 loikannut entinen cheerleader

    9. 9

      Uusi rasismi vaihtoi rodun kulttuuriin

    10. 10

      Vähenevä kiinnostus lastenhankintaan näkyy myös adoptiohakemuksissa – hakijat ovat niin vanhoja, että eivät voi toivoa pientä lasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pystytkö tähän hyppyyn? Jos et, kannattaa huolestua – ”Kolmi­kymppisenä on viimeinen hetki ruveta kuntoilemaan”

      Tilaajille
    2. 2

      Viime keväänä Zakarie Ali oli töissä Sörnäisten Alepassa, kun lippispäinen mies teki kahvihyllyllä yllättävän ehdotuksen – nyt 19-vuotias suomalainen on maailman kysytyimpiä muotinäytösmalleja

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    7. 7

      ”Haluaisin suojella ihmisiä siltä, etteivät he itse mokaisi omia suhteitaan”, sanoo kokenut parisuhdekouluttaja, ja kertoo viisi olennaista rakastamisen taitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Kilohinta neljä miljardia euroa – Suomen arvokkainta vientituotetta tehdään espoolaisen toimistotalon uumenissa

    9. 9

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    10. 10

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    11. Näytä lisää