Kotimaa

Oppilaiden oikein­kirjoitusta ei pian enää arvioida yo-kokeen luku­taidon kokeessa – Äidin­kielen­opettajat järkyttyivät: onko kielellä enää mitään merkitystä?

Taistelun jälkeen äidinkielen ylioppilaskoe säilyy kaksipäiväisenä. Sen hintana kokeista on tehtävä riittävän erilaiset. Aineistoihin saadaan liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Oikeinkirjoitusvirheiden arviointi on jäämässä historiaan äidinkielen toisessa ylioppilaskokeessa.

Suunnitelma on saanut monet opettajat järkyttymään. Onko kielellä enää mitään merkitystä, he kysyvät.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) aikoo uudistaa äidinkielen lukutaidon koetta ensi syksynä niin, että vastausten oikeakielisyyttä ei enää erikseen arvioida eikä virheitä myöskään merkitä koesuoritukseen.

Nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee koko ajan, ja tämän kehityksen edessä YTL aikoo nyt luovuttaa, osa opettajista ajattelee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Myrsky vesilasissa”, arvioi YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.

Hän muistuttaa, että oikeakielisyys säilyy arviointikriteerinä äidinkielen toisessa kokeessa ja siinä se on keskeinen kriteeri. Yhdyssanasääntöjä ja pilkun paikkaa on yhä päntättävä, jos mielii menestyä.

”En hirveästi ymmärrä opettajien huolta. Yleiskielen normien hallintaa kysytään yhä kirjoitustaidon kokeessa. Isot ja pienet alkukirjaimet eivät kuitenkaan kerro lukemisen taidosta, jota lukutaidon kokeessa testataan”, Luukka sanoo.

Äidinkieli oli jo menettämässä kaksi koepäiväänsä opetusministeriön viimekeväisessä esityksessä. Koe on nyt kovan väännön jälkeen säilymässä kaksipäiväisenä. YTL:n asiantuntijoiden mukaan tämä liittyy juuri siihen, että kokeita uskallettiin rohkeasti kehittää eri suuntiin.

”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”

Toinen koe mittaa nyt selvästi lukutaitoa ja toinen kirjoitustaitoa. Näin molemmat puolustavat olemassaoloaan itsenäisinä kokeina.

Monen opettajan mielestä ongelma on juuri tässä: lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa keinotekoisesti toisistaan, ja käytännössä kumpikin koe mittaa molempia taitoja. Muoto on osa merkitystä.

Luukka korostaa, että oikeakielisyyttä ei olla heittämässä roskakoriin. Lukutaidonkin kokeessa yksi arviointikriteeri on esitystapa, johon sisältyy vastauksen ymmärrettävyys ja selkeys.

”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”

Äidinkielen ylioppilaskoe uudistuu samalla kun se tehdään ensimmäisen kerran sähköisesti tietokoneella. Lukutaidon kokeeseen saadaan ääntä ja liikkuvaa kuvaa sisältäviä aineistoja, joiden ajatellaan mittaavan taitoja laajemmin ja nykyaikaisemmin kuin nykyinen kirjoitettuun kieleen keskittyvä koe.

Opettajien nostama meteli kumpuaa osaksi epätietoisuudesta. Lopulliset arviointikriteerit saadaan todennäköisesti nähtäväksi vasta alkuvuodesta sen jälkeen kun YTL on vahvistanut ne yleiskokouksessaan 15. joulukuuta.

Äidinkielen jaoksessa uudistuksen kannatus on ollut vahvaa: vain yksi kymmenestä vastustaa. Opettajakunnassa uudistuksella on sekä vastustajia että kannattajia.

”Kuin huutaisi ikkunasta ulos: kukaan ei kuuntele”, kuvaa Luukka kokemuksiaan äidinkielenopettajien Facebook-ryhmässä, jossa keskustelu on lainehtinut kiivaana.

Helsingin seudun äidinkielen opettajien puheenjohtaja Elisa Kilponen pelkää, että lukiolaiset alkavat optimoida valintojaan. Hänestä muutos on valtava, jos kielikriteeri poistetaan.

”Jos hyviä analysoijia ja tulkitsijoita rangaistaan lukutaidon kokeessa siitä, että he eivät osaa kielenhuollon normeja, se on heille iso vääryys.”

”He jättävät kielenhuollon asiat vähemmälle huomiolle, kun puolet ylioppilaskokeesta sujuu ilman niiden osaamista. Oikeakielisyyden tulisi ilman muuta sisältyä molempiin kokeisiin yhtenä kriteerinä.”

Kilposen mielestä kyse on myös opiskelijan oikeusturvasta. Jos arviointikriteereinä on monitulkintaisia määritelmiä, kuten tekstin selkeys, se jättää sijaa tarkastajan henkilökohtaiselle käsitykselle selkeydestä.

Oikeusturvasta puhuu Luukkakin, nimittäin poikien oikeusturvasta.

”Meillä on paljon opiskelijoita, poikia erityisesti, jotka ovat tosi hyviä analysoimaan ja tulkitsemaan ja osaavat lukea hyvin. Jos heitä rangaistaan lukutaidon kokeessa siitä, että he eivät osaa kielenhuollon normeja, se on heille iso vääryys.”

Luku- ja kirjoitustaidossa erot opiskelijoiden välillä ovat kasvaneet ja keskitason porukkaa on hävinnyt, arvioivat Helsingin Etu-Töölön lukion äidinkielenopettajat.

On paljon lukevia, todella hyviä opiskelijoita, jotka hallitsevat myös oikeinkirjoitussäännöt. Sitten on taidoiltaan heikompia opiskelijoita, joilla on vaikeuksia esimerkiksi virkerakenteiden hahmottamisessa, tekstin sidosteisuudessa ja yhtenäisyydessä, välimerkeissä ja sijamuodoissa – tai ylipäätään ajatusten kielellisessä ilmaisussa.

”Virheiden kirjo teksteissä on kasvanut. Jos ennen opiskelijoilla oli hanka­luuksia esi­merkiksi yhdys­sanojen oikeinkirjoi­tuksessa, nyt niitä voi olla kielen kaikilla osa-alueilla.”

Opiskelijan sanavarasto voi olla suppea, vaikka hänen äidinkielensä olisi suomi.

”Virheiden kirjo teksteissä on kasvanut. Jos ennen opiskelijoilla oli hanka­luuksia esi­merkiksi yhdys­sanojen oikeinkirjoi­tuksessa, nyt niitä voi olla kielen kaikilla osa-alueilla”, sanoo äidinkielenopettaja Hanna Kallunki.

Kieleen vaikuttaa se, että myös nuoret lukevat aiempaa vähemmän kaunokirjallisuutta, sillä kilpailevat viihdykkeet vievät aikaa. Tietokoneella kirjoittaessa tekstin muokkaus onnistuu helposti, mutta heikommin motivoituneet oppilaat eivät sitä opettajien mukaan tee.

Nuoret ovat tottuneet kirjoittamaan ja lukemaan lyhyitä ja sirpaleisia tekstejä. Pitkän tekstin kirjoittaminen on vaativaa, ja osalta puuttuu keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä sen työstämiseen, sanovat äidinkielenopettaja Suvi Reijonen ja Hanna Kallunki.

Heidän kollegansa Päivi Virtanen kertoo, että ylioppilaskokeen uudistamisessa opettajia hämmentää sekin, miten opiskelijoille selittää sen, että toisessa kokeessa oikeinkirjoituksella on väliä ja toisessa ei.

Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja YTL:n sensori eli tarkastaja Jaakko Leino ymmärtää kaksipäiväisen kokeen kehittämistarpeet, mutta kun hän ajattelee asiaa johtamansa suomen kielen lautakunnan näkökulmasta, herää huoli.

”Tuntuu, että oikeakielisyyden normien painoarvo on voimakkaasti pienentynyt sekä äidinkielen opetuksessa että ylioppilaskokeessa, joka tietysti ohjaa, mitä opetetaan.”

Silti Leinon mielestä on tuskin kohtalokasta, jos kielen normien hallintaa mitataan vastedes vain yhdessä kokeessa. Katse pitäisi kääntää perusopetukseen ja nähdä, kuinka paljon kielitiedon opetus on siellä vähentynyt.

Miten suomen yleiskielelle lopulta käy? Kuinka rajua variaatiota siihen tulee? Kuinka kansalaisten keskinäinen ymmärrys säilyy? Näistä asioista Leino kantaa huolta.

”Kokeen muoto ja arvosteluperusteet eivät sinänsä ratkaise. Oikeakielisyyteen ei ole hirveästi kiinnitetty huomiota nykyisessä tekstitaidon kokeessakaan, joten sikäli asiat eivät hirveästi muutu.”

Hyvä luku- ja kirjoitustaito on yhä tärkeämpää, sillä elämme yhä tekstilähtöisemmässä maailmassa, Etu-Töölön lukion äidinkielen opettajat uskovat.

”Ei ole väliä, millaisen paidan ostaa työhaastatteluun, jos ei osaa kirjoittaa työhakemusta, jonka perusteella pääsee työhaastatteluun.”

Kun asioita hoidetaan netissä ja ihmisten välinen kanssakäyminen on usein kirjallista, on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseään niin, että tulee ymmärretyksi.

”Monissa asioissa ensimmäinen kontakti on kirjallinen. Olen sanonut opiskelijoille, että ei ole väliä, millaisen paidan ostaa työhaastatteluun, jos ei osaa kirjoittaa työhakemusta, jonka perusteella pääsee työhaastatteluun”, Laura Kotirinta sanoo.

Äidinkielenopettajat huolestuivat: miten käy opetus­velvollisuuden?

Moni äidinkielenopettaja pitää kielenkorjauksesta luopumista oman oksan sahaamisena. Päätös on heidän mielestään kummallinen tilanteessa, jossa nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee jatkuvasti.

Sosiaalisen median viimeistelemätön kieli hiipii kouluteksteihin. Yhdyssanat horjuvat, isoja alkukirjaimia puuttuu, ja pisteen paikka on vaikea.

Alakouluissa kasvaa jo lapsia, jotka ovat tottuneet viestimään vain ääniviestein.

Omaksi ilokseen lukevien nuorten määrä väheni Suomessa viime vuosikymmenellä enemmän kuin missään muussa Pisa-tutkimuksen maassa.


Professori Minna-Riitta Luukan mielestä juuri tässä tilanteessa on tärkeää miettiä, mikä äidinkielen opiskeluun motivoisi paremmin.

”Jos koulun, nuorten ja työelämän tekstimaailmat eriytyvät kauas, se syö motivaatiota.”

Kirjoitustaidon puolesta kampanjoidaan Luukan mukaan liian vähän. Pisa ohjaa tässäkin, hän uskoo: se testaa vain lukutaitoa, ei kirjoittamista.

Uudessa lukutaidon ylioppilaskokeessa on kaksi osaa: media- ja asiatekstit sekä kaunokirjalliset tekstit. Molempiin vastataan, joten toisin kuin ennen kokelas ei voi välttyä kaunokirjalliselta tehtävältä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien työajasta suuri osa on perinteisesti kulunut tekstien tarkistukseen. Siksi opetusvelvollisuus on pienempi kuin muiden aineiden opettajilla, jotka ovat yhä äänekkäämmin vaatineet tasausta tuntimääriin.

Osa äidinkielenopettajista pelkääkin nyt, että opetusvelvollisuus väistämättä kasvaa, jos kielenkorjauksesta suurelta osin luovutaan.

”Töiden määrä ei kuitenkaan muutu, sillä uuden kokeen tekstit ovat yhä pidempiä”, arvioi Helsingin seudun äidinkielen opettajien puheenjohtaja Elisa Kilponen.

Luukan mielestä huoli on aiheeton.

Ongelmia lukiolaisten teksteissä

Samantapaiset sanat sekoittuvat

Lähellä toisiaan olevat mutta merkitykseltään eroavat sanat voivat mennä sekaisin. Tällaisia sanapareja ovat esimerkiksi kiireinen ja kiireellinen sekä hedelmäinen ja hedelmällinen.

Taivutus saattaa tuottaa ongelmia

Taivutusmuodot voivat osoit­tautua yllättävän vaikeiksi. Ylioppilaskokeiden vastauksissa on nähty muun muassa kaupunki-sanan taivutusta ”kaupunkejen” ja susi-sanan taivutusta ”susen”.

Rivittäminen on hankalaa

Tavutus ja välimerkkien sijoittaminen ovat alkaneet hämärtyä. Käsin kirjoitettaessa sanat voivat jakautua muualta kuin tavurajalta ja rivi saattaa alkaa pisteellä tai kysymysmerkillä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Äidinkieli
  • Oikeinkirjoitus
  • Lukio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 28: Outi Pyhäranta kuvasi pikkulasten äitien ja isien lounashetkiä

    2. 2

      Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin

      Tilaajille
    3. 3

      Maanpakoon muuttanut Pekka Perä avautuu nyt vuosistaan Suomen sylkykuppina – rikostuomiot olivat hänen lapsilleen erityisen raskas isku: ”Se on ollut semmoinen kiusallinen, vaiettu asia”

      Tilaajille
    4. 4

      Suomessa annetaan kriisiapua menetelmällä, joka voi olla haitallinen – uuden tutkimuksen mukaan jopa Tetriksen peluu voi auttaa enemmän

      Tilaajille
    5. 5

      Kristinusko hiipuu Euroopassa, mutta kasvaa voimalla Afrikassa – yksityiskoneilla lentävät nigerialaiset julkkispastorit johtavat megakirkkoja, joiden ympärille kasvaa kokonaisia kaupunkeja

    6. 6

      Seksistä kieltäytymisen kerrotaan johtaneen ”välittömiin seurauksiin” Weinsteinin valtapiirissä – Taru sormusten herrasta -ohjaaja Peter Jackson myöntää pudottaneensa kaksi naisnäyttelijää pois trilogiasta

    7. 7

      Miksi Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja?

    8. 8

      Henkilöauto ajoi Kehä ykköstä väärään suuntaan ja törmäsi rekan keulaan – Tie jouduttiin sulkemaan yli kuudeksi tunniksi

    9. 9

      Sata miljoonaa vuotta vanha punkki löytyi meripihkasta – tarraa yhä kiinni dinosauruksen sulkaan

    10. 10

      Trumpin Venäjä-yhteyksiä tutkivan syyttäjän väitetään saaneen laittomasti kymmeniätuhansia sähköposteja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja?

    3. 3

      Seksistä kieltäytymisen kerrotaan johtaneen ”välittömiin seurauksiin” Weinsteinin valtapiirissä – Taru sormusten herrasta -ohjaaja Peter Jackson myöntää pudottaneensa kaksi naisnäyttelijää pois trilogiasta

    4. 4

      Presidentti Niinistö: Rikostutkinta käynnistetty HS:lle luovutettujen salaisten asiakirjojen vuoksi – KRP:n tutkinnan nimike turvallisuussalaisuuden paljastaminen

    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 28: Outi Pyhäranta kuvasi pikkulasten äitien ja isien lounashetkiä

    6. 6

      Automyyjä ihmetteli hänelle kaupitellun Audin huomattavan halpaa hintaa ja paljasti 23 500 euron petoksen – ilman rahoja jäänyt auton oikea omistaja motitti autohuijarit Helsingissä

    7. 7

      HS:n vastaava päätoimittaja: Salattuja tietoja käytettiin lähteenä laillisesti

    8. 8

      Maanpakoon muuttanut Pekka Perä avautuu nyt vuosistaan Suomen sylkykuppina – rikostuomiot olivat hänen lapsilleen erityisen raskas isku: ”Se on ollut semmoinen kiusallinen, vaiettu asia”

      Tilaajille
    9. 9

      Kiinassa kaasot joutuvat sietämään lääppimistä ja juomaan valtavasti viinaa – palkkakaasojen ammattikunta syntyi, jottei kenenkään tarvitsisi enää kuolla tehtävässä

    10. 10

      Onko parisuhteellasi tulevaisuutta? Yksi pieni tunne saattaa kertoa sen, ja asiantuntijoiden mukaan sitä kannattaa kuunnella

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Onko parisuhteellasi tulevaisuutta? Yksi pieni tunne saattaa kertoa sen, ja asiantuntijoiden mukaan sitä kannattaa kuunnella

      Tilaajille
    5. 5

      Nyt loppui riitely kotitöistä – Jakakaa hommat HS:n kotityökoneella

    6. 6

      Poliisit tuomittiin keskisormea näyttäneen miehen pahoinpitelystä – HS:n saama video näyttää tilanteen poliisivankilassa

    7. 7

      Naiset valitsivat tutkimuksissa voimakkaan miehen miellyttävimmäksi joka kerta – ylipaino ei haitannut, heikkous ja naisellisuus kyllä

    8. 8

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    9. 9

      Miksi Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja?

    10. 10

      Seksistä kieltäytymisen kerrotaan johtaneen ”välittömiin seurauksiin” Weinsteinin valtapiirissä – Taru sormusten herrasta -ohjaaja Peter Jackson myöntää pudottaneensa kaksi naisnäyttelijää pois trilogiasta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Sunnuntain paras tv-elokuva alkaa jo klo 13. 35 – Broken Flowers on viiden tähden täysosuma
    3. Henkilöauto ajoi Kehä ykköstä väärään suuntaan ja törmäsi rekan keulaan – Tie jouduttiin sulkemaan yli kuudeksi tunniksi
    4. Kristinusko hiipuu Euroopassa, mutta kasvaa voimalla Afrikassa – yksityiskoneilla lentävät nigerialaiset julkkispastorit johtavat megakirkkoja, joiden ympärille kasvaa kokonaisia kaupunkeja
    5. Suomen valtio reagoi ilmastonmuutokseen liian hitaasti ja keskustelu vaikutuksesta työpaikkoihin on ”ihan duplopalikkatasolla”, sanoo aiheesta kirjan ohjannut Hanna Nikkanen
    6. Rahvaan historia on kuin lähdevettä juhlavuoden samppanjan jälkeen – nyt löytyi maltillinen mikrohistorioitsija kiivaan Keskisarjan vastapainoksi
    7. Tunti sitten
    8. Kymenlaakso on saanut asukasmäärään suhteutettuna ylivoimaisesti eniten valtion liikennerahoja – Vapaavuori: Kaikki hallitukset alimitoittavat tukensa Uudellemaalle
    9. Maanvyöry hautasi kylän Chilessä – useita kuollut ja toistakymmentä kateissa
    10. Voimakas tuuli lietsoo tuhoisaa maastopaloa Kaliforniassa – tulimeri on kasvanut jo osavaltion historian kolmanneksi suurimmaksi
    11. Tunnetun tukholmalaisen musiikkisalongin suomalaisperustaja laulaa kävellessään töihin: ”Minun on aina ollut helppo saada tänne esiintyjiä. Nytkin heitä on jonoksi saakka.”
    12. On yksi olympialaji, jossa kaikki suomalaiset huiput mahtuvat samaan kuvaan –”Aina tarvitaan suoraa rahallistakin tukea, mutta tärkeää on, että olosuhteet saadaan kuntoon”
    13. Näytä lisää