Kotimaa

Oppilaiden oikein­kirjoitusta ei pian enää arvioida yo-kokeen luku­taidon kokeessa – Äidin­kielen­opettajat järkyttyivät: onko kielellä enää mitään merkitystä?

Taistelun jälkeen äidinkielen ylioppilaskoe säilyy kaksipäiväisenä. Sen hintana kokeista on tehtävä riittävän erilaiset. Aineistoihin saadaan liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Oikeinkirjoitusvirheiden arviointi on jäämässä historiaan äidinkielen toisessa ylioppilaskokeessa.

Suunnitelma on saanut monet opettajat järkyttymään. Onko kielellä enää mitään merkitystä, he kysyvät.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) aikoo uudistaa äidinkielen lukutaidon koetta ensi syksynä niin, että vastausten oikeakielisyyttä ei enää erikseen arvioida eikä virheitä myöskään merkitä koesuoritukseen.

Nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee koko ajan, ja tämän kehityksen edessä YTL aikoo nyt luovuttaa, osa opettajista ajattelee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Myrsky vesilasissa”, arvioi YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.

Hän muistuttaa, että oikeakielisyys säilyy arviointikriteerinä äidinkielen toisessa kokeessa ja siinä se on keskeinen kriteeri. Yhdyssanasääntöjä ja pilkun paikkaa on yhä päntättävä, jos mielii menestyä.

”En hirveästi ymmärrä opettajien huolta. Yleiskielen normien hallintaa kysytään yhä kirjoitustaidon kokeessa. Isot ja pienet alkukirjaimet eivät kuitenkaan kerro lukemisen taidosta, jota lukutaidon kokeessa testataan”, Luukka sanoo.

Äidinkieli oli jo menettämässä kaksi koepäiväänsä opetusministeriön viimekeväisessä esityksessä. Koe on nyt kovan väännön jälkeen säilymässä kaksipäiväisenä. YTL:n asiantuntijoiden mukaan tämä liittyy juuri siihen, että kokeita uskallettiin rohkeasti kehittää eri suuntiin.

”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”

Toinen koe mittaa nyt selvästi lukutaitoa ja toinen kirjoitustaitoa. Näin molemmat puolustavat olemassaoloaan itsenäisinä kokeina.

Monen opettajan mielestä ongelma on juuri tässä: lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa keinotekoisesti toisistaan, ja käytännössä kumpikin koe mittaa molempia taitoja. Muoto on osa merkitystä.

Luukka korostaa, että oikeakielisyyttä ei olla heittämässä roskakoriin. Lukutaidonkin kokeessa yksi arviointikriteeri on esitystapa, johon sisältyy vastauksen ymmärrettävyys ja selkeys.

”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”

Äidinkielen ylioppilaskoe uudistuu samalla kun se tehdään ensimmäisen kerran sähköisesti tietokoneella. Lukutaidon kokeeseen saadaan ääntä ja liikkuvaa kuvaa sisältäviä aineistoja, joiden ajatellaan mittaavan taitoja laajemmin ja nykyaikaisemmin kuin nykyinen kirjoitettuun kieleen keskittyvä koe.

Opettajien nostama meteli kumpuaa osaksi epätietoisuudesta. Lopulliset arviointikriteerit saadaan todennäköisesti nähtäväksi vasta alkuvuodesta sen jälkeen kun YTL on vahvistanut ne yleiskokouksessaan 15. joulukuuta.

Äidinkielen jaoksessa uudistuksen kannatus on ollut vahvaa: vain yksi kymmenestä vastustaa. Opettajakunnassa uudistuksella on sekä vastustajia että kannattajia.

”Kuin huutaisi ikkunasta ulos: kukaan ei kuuntele”, kuvaa Luukka kokemuksiaan äidinkielenopettajien Facebook-ryhmässä, jossa keskustelu on lainehtinut kiivaana.

Helsingin seudun äidinkielen opettajien puheenjohtaja Elisa Kilponen pelkää, että lukiolaiset alkavat optimoida valintojaan. Hänestä muutos on valtava, jos kielikriteeri poistetaan.

”Jos hyviä analysoijia ja tulkitsijoita rangaistaan lukutaidon kokeessa siitä, että he eivät osaa kielenhuollon normeja, se on heille iso vääryys.”

”He jättävät kielenhuollon asiat vähemmälle huomiolle, kun puolet ylioppilaskokeesta sujuu ilman niiden osaamista. Oikeakielisyyden tulisi ilman muuta sisältyä molempiin kokeisiin yhtenä kriteerinä.”

Kilposen mielestä kyse on myös opiskelijan oikeusturvasta. Jos arviointikriteereinä on monitulkintaisia määritelmiä, kuten tekstin selkeys, se jättää sijaa tarkastajan henkilökohtaiselle käsitykselle selkeydestä.

Oikeusturvasta puhuu Luukkakin, nimittäin poikien oikeusturvasta.

”Meillä on paljon opiskelijoita, poikia erityisesti, jotka ovat tosi hyviä analysoimaan ja tulkitsemaan ja osaavat lukea hyvin. Jos heitä rangaistaan lukutaidon kokeessa siitä, että he eivät osaa kielenhuollon normeja, se on heille iso vääryys.”

Luku- ja kirjoitustaidossa erot opiskelijoiden välillä ovat kasvaneet ja keskitason porukkaa on hävinnyt, arvioivat Helsingin Etu-Töölön lukion äidinkielenopettajat.

On paljon lukevia, todella hyviä opiskelijoita, jotka hallitsevat myös oikeinkirjoitussäännöt. Sitten on taidoiltaan heikompia opiskelijoita, joilla on vaikeuksia esimerkiksi virkerakenteiden hahmottamisessa, tekstin sidosteisuudessa ja yhtenäisyydessä, välimerkeissä ja sijamuodoissa – tai ylipäätään ajatusten kielellisessä ilmaisussa.

”Virheiden kirjo teksteissä on kasvanut. Jos ennen opiskelijoilla oli hanka­luuksia esi­merkiksi yhdys­sanojen oikeinkirjoi­tuksessa, nyt niitä voi olla kielen kaikilla osa-alueilla.”

Opiskelijan sanavarasto voi olla suppea, vaikka hänen äidinkielensä olisi suomi.

”Virheiden kirjo teksteissä on kasvanut. Jos ennen opiskelijoilla oli hanka­luuksia esi­merkiksi yhdys­sanojen oikeinkirjoi­tuksessa, nyt niitä voi olla kielen kaikilla osa-alueilla”, sanoo äidinkielenopettaja Hanna Kallunki.

Kieleen vaikuttaa se, että myös nuoret lukevat aiempaa vähemmän kaunokirjallisuutta, sillä kilpailevat viihdykkeet vievät aikaa. Tietokoneella kirjoittaessa tekstin muokkaus onnistuu helposti, mutta heikommin motivoituneet oppilaat eivät sitä opettajien mukaan tee.

Nuoret ovat tottuneet kirjoittamaan ja lukemaan lyhyitä ja sirpaleisia tekstejä. Pitkän tekstin kirjoittaminen on vaativaa, ja osalta puuttuu keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä sen työstämiseen, sanovat äidinkielenopettaja Suvi Reijonen ja Hanna Kallunki.

Heidän kollegansa Päivi Virtanen kertoo, että ylioppilaskokeen uudistamisessa opettajia hämmentää sekin, miten opiskelijoille selittää sen, että toisessa kokeessa oikeinkirjoituksella on väliä ja toisessa ei.

Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja YTL:n sensori eli tarkastaja Jaakko Leino ymmärtää kaksipäiväisen kokeen kehittämistarpeet, mutta kun hän ajattelee asiaa johtamansa suomen kielen lautakunnan näkökulmasta, herää huoli.

”Tuntuu, että oikeakielisyyden normien painoarvo on voimakkaasti pienentynyt sekä äidinkielen opetuksessa että ylioppilaskokeessa, joka tietysti ohjaa, mitä opetetaan.”

Silti Leinon mielestä on tuskin kohtalokasta, jos kielen normien hallintaa mitataan vastedes vain yhdessä kokeessa. Katse pitäisi kääntää perusopetukseen ja nähdä, kuinka paljon kielitiedon opetus on siellä vähentynyt.

Miten suomen yleiskielelle lopulta käy? Kuinka rajua variaatiota siihen tulee? Kuinka kansalaisten keskinäinen ymmärrys säilyy? Näistä asioista Leino kantaa huolta.

”Kokeen muoto ja arvosteluperusteet eivät sinänsä ratkaise. Oikeakielisyyteen ei ole hirveästi kiinnitetty huomiota nykyisessä tekstitaidon kokeessakaan, joten sikäli asiat eivät hirveästi muutu.”

Hyvä luku- ja kirjoitustaito on yhä tärkeämpää, sillä elämme yhä tekstilähtöisemmässä maailmassa, Etu-Töölön lukion äidinkielen opettajat uskovat.

”Ei ole väliä, millaisen paidan ostaa työhaastatteluun, jos ei osaa kirjoittaa työhakemusta, jonka perusteella pääsee työhaastatteluun.”

Kun asioita hoidetaan netissä ja ihmisten välinen kanssakäyminen on usein kirjallista, on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseään niin, että tulee ymmärretyksi.

”Monissa asioissa ensimmäinen kontakti on kirjallinen. Olen sanonut opiskelijoille, että ei ole väliä, millaisen paidan ostaa työhaastatteluun, jos ei osaa kirjoittaa työhakemusta, jonka perusteella pääsee työhaastatteluun”, Laura Kotirinta sanoo.

Äidinkielenopettajat huolestuivat: miten käy opetus­velvollisuuden?

Moni äidinkielenopettaja pitää kielenkorjauksesta luopumista oman oksan sahaamisena. Päätös on heidän mielestään kummallinen tilanteessa, jossa nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee jatkuvasti.

Sosiaalisen median viimeistelemätön kieli hiipii kouluteksteihin. Yhdyssanat horjuvat, isoja alkukirjaimia puuttuu, ja pisteen paikka on vaikea.

Alakouluissa kasvaa jo lapsia, jotka ovat tottuneet viestimään vain ääniviestein.

Omaksi ilokseen lukevien nuorten määrä väheni Suomessa viime vuosikymmenellä enemmän kuin missään muussa Pisa-tutkimuksen maassa.


Professori Minna-Riitta Luukan mielestä juuri tässä tilanteessa on tärkeää miettiä, mikä äidinkielen opiskeluun motivoisi paremmin.

”Jos koulun, nuorten ja työelämän tekstimaailmat eriytyvät kauas, se syö motivaatiota.”

Kirjoitustaidon puolesta kampanjoidaan Luukan mukaan liian vähän. Pisa ohjaa tässäkin, hän uskoo: se testaa vain lukutaitoa, ei kirjoittamista.

Uudessa lukutaidon ylioppilaskokeessa on kaksi osaa: media- ja asiatekstit sekä kaunokirjalliset tekstit. Molempiin vastataan, joten toisin kuin ennen kokelas ei voi välttyä kaunokirjalliselta tehtävältä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien työajasta suuri osa on perinteisesti kulunut tekstien tarkistukseen. Siksi opetusvelvollisuus on pienempi kuin muiden aineiden opettajilla, jotka ovat yhä äänekkäämmin vaatineet tasausta tuntimääriin.

Osa äidinkielenopettajista pelkääkin nyt, että opetusvelvollisuus väistämättä kasvaa, jos kielenkorjauksesta suurelta osin luovutaan.

”Töiden määrä ei kuitenkaan muutu, sillä uuden kokeen tekstit ovat yhä pidempiä”, arvioi Helsingin seudun äidinkielen opettajien puheenjohtaja Elisa Kilponen.

Luukan mielestä huoli on aiheeton.

Ongelmia lukiolaisten teksteissä

Samantapaiset sanat sekoittuvat

Lähellä toisiaan olevat mutta merkitykseltään eroavat sanat voivat mennä sekaisin. Tällaisia sanapareja ovat esimerkiksi kiireinen ja kiireellinen sekä hedelmäinen ja hedelmällinen.

Taivutus saattaa tuottaa ongelmia

Taivutusmuodot voivat osoit­tautua yllättävän vaikeiksi. Ylioppilaskokeiden vastauksissa on nähty muun muassa kaupunki-sanan taivutusta ”kaupunkejen” ja susi-sanan taivutusta ”susen”.

Rivittäminen on hankalaa

Tavutus ja välimerkkien sijoittaminen ovat alkaneet hämärtyä. Käsin kirjoitettaessa sanat voivat jakautua muualta kuin tavurajalta ja rivi saattaa alkaa pisteellä tai kysymysmerkillä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Äidinkieli
  • Oikeinkirjoitus
  • Lukio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    2. 2

      Espoolaiset saavat syyttää länsimetron sekasotkusta vain itseään: sitä saa, mistä maksaa

    3. 3

      Immenkalvo repeää ekalla kerralla ja 9 muuta virhekäsitystä vaginasta – Luimme norjalaisbloggareiden uutuuskirjan, joka oikoo yleisimpiä alapää­harhaluuloja

    4. 4

      Jalkaväkimiinat korvaavan ase­järjestelmän kehittely on jo testi­vaiheessa – Sauli Niinistön mainitsema ”hyppykaveri” on etälaukaistava ilmassa räjähtävä panos

    5. 5

      Meillä on yhä metsästäjä-keräilijän aivot – Tutkijat kertovat, miten näitä ominaisuuksia voi käyttää nykyajan työelämässä

    6. 6

      Työtaistelu uhkaa sulkea viisi vientisatamaa – AKT ja merimiehet ovat ilmoittaneet jo tukilakoista muutaman kymmenen ihmisen työehtojen takia

    7. 7

      Veiko ja Tarmo trokaavat viinaa Helsingin yössä ja kokevat täyttävänsä markkinarakoa – ”On mahdollista tienata kuukaudessa neljä tonnia”

      Tilaajille
    8. 8

      Töille ei löydy tekijöitä, väittää Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen: ”Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea”

    9. 9

      Pilapuhelu Jaajo Linnonmaalle avasi Juha Perälälle uran kaikkien tuntemaksi aamuääneksi – Ennen radiouraansa Perälä teki töitä sahalla ja opiskeli kaksi päivää ammattikorkeakoulussa

    10. 10

      Kahdeksan lasta kuoli ruokamyrkytykseen Madagaskarilla – olivat syöneet merikilpikonnaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsalaistutkimus: Tšernobylissa tapahtui sittenkin ydinräjähdys – Plasmasuihkut syöksivät radioaktiivista ksenonia kolmen kilometrin korkeuteen

    2. 2

      Töille ei löydy tekijöitä, väittää Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen: ”Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea”

    3. 3

      Immenkalvo repeää ekalla kerralla ja 9 muuta virhekäsitystä vaginasta – Luimme norjalaisbloggareiden uutuuskirjan, joka oikoo yleisimpiä alapää­harhaluuloja

    4. 4

      Espoolaiset saavat syyttää länsimetron sekasotkusta vain itseään: sitä saa, mistä maksaa

    5. 5

      Veiko ja Tarmo trokaavat viinaa Helsingin yössä ja kokevat täyttävänsä markkinarakoa – ”On mahdollista tienata kuukaudessa neljä tonnia”

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapuhelu Jaajo Linnonmaalle avasi Juha Perälälle uran kaikkien tuntemaksi aamuääneksi – Ennen radiouraansa Perälä teki töitä sahalla ja opiskeli kaksi päivää ammattikorkeakoulussa

    7. 7

      Sauli Niinistöllä oli tv-tentissä vain hävittävää – Yleisö näki yhden heikon hetken ja aika monta vahvaa vastausta

    8. 8

      Ilmakehän suihkuvirtauksen muutos tuo äärisäät Eurooppaan – Tutkijoiden mukaan muutos 1960-luvulta on ”ennennäkemätön”

    9. 9

      Poliisi: The Cranberries -yhtyeen laulajan kuolemassa ei mitään epäilyttävää – Dolores O’Riordan oli parhaillaan valmistelemassa Zombie-kappaleen uutta versiota

    10. 10

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kymmeniä suomalaisia on noussut ruotsinlaivaan ja kadonnut – Markus Leväniemen viimeiset liikkeet tallentuivat valvontakameraan, mutta kenen kanssa hätääntynyt nuorukainen puhui ennen katoamistaan?

      Tilaajille
    2. 2

      Vääränlainen kasvatus voi vinouttaa lapsen suhteen syömiseen – Älä tee näitä virheitä oman lapsesi kanssa, varoittaa ravitsemus­asiantuntija

    3. 3

      Muistia voi suojella tietynlaisella elämäntyylillä – suomalaisneurologi kokosi yhteen keinot, joiden vaikutuksen tiede on todennut

    4. 4

      Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Kehäradan yllättävä seuraus: Helsinkiläiset nuoret matkustavat maleksimaan lentokentälle – ”En mä oikein tiedä, mitä me täällä tehdään”

    6. 6

      Tapiota kiusattiin työpaikalla ja homma oli muutenkin ”lähteä lapasesta” – kaksi suomalaista lottomiljonääriä kertoo, miltä äkkirikastuminen tuntuu ja mitä siitä seurasi

      Tilaajille
    7. 7

      Meilahdessa tehdään Suomen vaativimmat leikkaukset, mutta nyt hoitajat eivät enää jaksa – töitä ilman vapaapäiviä jopa kolme viikkoa putkeen

    8. 8

      ”En ole koskaan nähnyt niin vihaisia ihmisiä Länsiväylän varressa” – tekninen vika halvaannutti metro­liikenteen aamulla

    9. 9

      Länsimetron liikenne alkoi nyt toden teolla ja Espoossa kuohuu, kun monen matka-aika pitenee – ”Puhuin suunnittelijoille ja aloin itkeä”

    10. 10

      Yksi kommentti pudotti Liettuan luetuimman kirjailijan hylkiöksi – Kustantaja poisti kaikki hänen teoksensa myynnistä ja tuhosi ne

    11. Näytä lisää