Kotimaa

Susilauma vai aina saman suden jäljet? Susi­seuduilla kerätään nyt ulostetta, joka paljastaa jokaisen suden dna:n

Ulostenäytteiden avulla pyritään saamaan yksiselitteinen kuva Suomen susikannasta.

Säkylä

Lumi kävi jo maassa mutta suli nopeasti pois. Tassunjäljet ehtivät kuitenkin paljastaa seudulla elävän susilauman käyneen turvesuon laidassa Säkylän Köyliössä. Lumi ehti tehdä sudet ”näkyviksi”, vaikka ne asustelevat alueella läpi vuoden.

Jälkien perusteella Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmestari Antti Härkälä osasi tulla paikalle etsimään merkkejä susista. Ja löytyihän niitä. Ulostekasat kertovat susien käyneen paikalla, vaikka muita jälkiä ei enää näy.

Härkälä ottaa ulosteet talteen. Niitä tarvitaan, kun Luke selvittää susien perimää. Ulosteista Dna tekee sudesta yksilön.

”Dna on tuonut tietoa alueen susien liikkeistä ja uusien laumojen muodostumisesta. Looginen tapa suden käyttäytymisestä on tullut vastaan”, Härkälä kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lounais-Suomessa suden dna:ta on kerätty jo vuodesta 2013, ensin Turun yliopiston ja sittemmin Luken tutkimusten kautta. Muualla Suomessa dna-tutkimus on vasta aluillaan.


Dna:n avulla saadaan tietoa susireviirien rajoista ja siitä, eleleekö seudulla susilauma vai onko kyse pariskunnasta.

Köyliön laumassa tiedetään olevan pentuja. Näkö- ja jälkihavaintojakin on runsaasti. Härkälä laski syksyllä kahdeksan suden jäljet turvesuolla, reviirin ydinalueella. Susia sen sijaan hän näkee harvoin.

Pelkkien havaintojen perusteella susien yksilöinti on hankalaa. Samat sudet voidaan laskea moneen kertaan, eikä havainnoista voi suoraan päätellä, onko kyse esimerkiksi kahdesta sudesta, jotka ovat eri paikoissa, vai neljästä erillisestä sudesta.

Kanta-arvion tarkentamiseksi Luke ja Suomen riistakeskus organisoivat tänä talvena laajan ulostekeräyksen.

Kärsämäellä, Etelä-Pohjanmaalla, Rengossa ja Lounais-Suomessa keräys perustuu vapaaehtoisvoimiin. Kerääjiksi on koulutettu petoyhdyshenkilöitä, metsästäjiä ja luontoihmisiä. Vastuuhenkilöt, kuten Härkälä, toimittavat näytteet tutkittaviksi.

Taustalla on myös Suomen metsästäjäliitto, joka tukee ulostekeräystä ja kannustaa metsästäjiä osallistumaan siihen. Tavoite on selkeyttää susiin liittyviä tulkintaeroja yhteistyöllä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajaseudulla on Härkälän mukaan nykyisin kolme vakiintunutta susireviiriä: Köyliön, Pöytyän ja Laitilan laumat.

Härkälän työsarkaa ovat ennen kaikkea Varsinais-Suomi ja Satakunta, jossa hän aloitti suurpetotutkimuksen maastotöissä vuonna 2013. Työ on paikantamista, jälkihavaintojen tarkistamista ja susitiedon keräämistä – sekä puhumista susien liikkeistä ja käyttäytymisestä.

”Eilen kävin susitilaisuudessa Salossa”, Härkälä kertoo.


Ihmiset haluavat tietoa susista. Asutuksen liepeillä elävät pedot ovat herättäneet epävarmuutta Lounais-Suomessa. Vaikka harva on susia nähnyt, pelkät jäljet riittävät.

Susien läsnäolo on vaikuttanut myös ihmisten arkeen: lapsia on paikoin kuljetettu taksilla kouluun, luonnossa liikkuminen on vähentynyt ja laitumia on aidattu.

Ovat sudet talojenkin liepeillä käyneet. Useimmiten talossa on ollut jokin eläin, jonka haju on houkutellut pedon paikalle. Köyliö on rikkonaista aluetta, joten susia näkyy väistämättä.

”Tässä menee niiden kulkureitti. Jos reitillä on talo, sudet kulkevat kyllä vierestä”, Härkälä kertoo. Nyt peltoaukealla on teeriparvi myöhäisellä syyssoitimella.

Enimmäkseen ympäristö on susille otollista maastoa: riistaa riittää ja tilaa kulkea.

Köyliöön sudet tulivat vuonna 2007 lähes sadan vuoden poissaolon jälkeen. Tilanne kiristyi vuonna 2008, kun sudet tappoivat lampaita alueella.

Sittemmin ilmapiiri on rauhoittunut. Asukkaat ovat osittain tottuneet suden läsnäoloon.

”Köyliössä terävimmät särmät ovat hävinneet. Susi kyllä puhuttaa yhä, mutta eniten ääntä tulee sieltä, missä on uusia susireviirejä”, Härkälä sanoo.

Susikeskustelu käy kuumana muun muassa Uudenmaan Snappertunasta, jossa susi on uusi tulokas.

Susien geneettinen seuranta on nyt ensi kertaa laajasti käytössä Suomessa.

Mallia on otettu Ruotsista, Norjasta ja Saksasta, joissa dna-seurantaan perustuva kanta-arvio on ollut käytössä pitkään. Suomessa malli on otettu käyttöön soveltuvin osin. Esimerkiksi vapaaehtoisia näytteidenkerääjiä käytetään kustannussyistä laajemmin hyödyksi kuin muualla.

Laaja dna-analyysi on Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan selvästi tarpeen, jotta susikannasta saadaan nykyistä yksiselitteisempi kuva.

”Suteen liittyy aina myös värittynyttä keskustelua. Dna-analyysit ovat selkeyttäneet tilannetta Varsinais-Suomessa. Toivon, että dna-seuranta saataisiin kaikille susireviireille. Se vähentäisi tulkinnanvaraisuutta susikannan koosta ja kehityksestä”, Kojola sanoo.

Dna-keräyksiin on Kojolan mukaan suhtauduttu kentällä myönteisesti. Perusajatuksena on kehittää susiyksilöiden erottamismenetelmä, jonka avulla saadaan selville myös reviirit sekä niillä olevat laumat ja pariskunnat.

Kanta-arvion tulee Kojolan mukaan perustua suden biologiaan ja susikannan sosiaaliseen rakenteeseen. Pelkät havainnot voivat helposti johtaa virhetulkintoihin.

Köyliössä Antti Härkälä käy tarkistamassa susien liikkeitä viikoittain. Lumettomana aikana tärppipaikat ovat alueita, joilla susia on nähty.

”Saalispaikkojen lähistöllä sudet voivat maata useitakin päiviä. Sieltä näytteitä voi löytyä helposti”, Härkälä sanoo.

Mies tutkii metsäautotien reunat tarkasti: ”Sudet käyttävät toisinaan tätä tietä kulkureittinään.”

Melko tuore ulostekasa löytyykin keskeltä tietä.

Härkälä pukee suojakäsineet ja ottaa ulosteet talteen, pussittaa näytteen ja laittaa sen kylmälaukkuun. Näytteet hän toimittaa Turun yliopistoon analysoitaviksi.

Jos tietoa kertyy tarpeeksi, alueen susille voidaan aikanaan laatia sukupuu.

Jatkuva kiista susikannan koosta

Talven tulo on taas vilkastuttanut susikeskustelua eri puolilla Suomea. Lumijäljet tekevät susipaikkakunnilla elävät pedot ”näkyviksi”ja lisäävät havaintoja. Samalla viriää pohdinta susien määrästä.

Selvyyttä haetaan nyt dna-seurannalla, jota pidetään tarpeellisena lisänä susikannan arviointiin. Geneettisen seurannan avulla voidaan tarkentaa sekä susien yksilömäärää että reviirien rajoja ja laumojen rakennetta

Suomen susikannan koosta on kiistelty vuosia. Tutkijoiden esittämä kanta-arvio on aika ajoin asetettu kyseenalaiseksi, kun susille on vaadittu tappolupia.

Esimerkiksi vuonna 2010 susikeskustelu kiristyi, kun Suomen metsästäjäliitto julkisti oman arvionsa susien määrästä. Se oli kaksinkertainen Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioon verrattuna.

Virallisen arvion mukaan susikanta kääntyi jyrkkään laskuun vuosien 2005–2006 jälkeen. Tuolloin Suomessa oli susia 250–300, mutta määrä romahti vajaassa kymmenessä vuodessa.

Alimmillaan susikanta oli Luken mukaan vuonna 2013, jolloin susia oli 120–130.

Susikannan vahvistuttua maa- ja metsästysministeriö päätti sallia suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2015–2016. Kokeilun tarkoitus oli seurata, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja suden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.

Luken mukaan susikanta pienentyi neljänneksellä. Kun maaliskuussa 2016 susikannan kooksi arvioitiin 200–230 yksilöä, viime keväänä susia oli enää 150–180.

Dna-keräyksellä haetaan nyt mahdollisimman tarkkaa kanta-arviota. Myös metsästäjäliitto on keräyksen takana ja kannustaa jäsenistöään osallistumaan sekä tehostettuun lumijälkihavainnointiin että dna-keräykseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suurpedot
  • Susi
  • Dna
  • Heli Saavalainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    2. 2

      Valepoliiseja, asekauppaa ja kuolema – HS tutki, miten suomalainen liikemies ja entinen ministeri Suvi Lindén päätyivät Ugandaan ja mitä sen jälkeen tapahtui

      Tilaajille
    3. 3

      MV-lehden nousu ja uho – näin Ilja Janitskin loi ja hylkäsi lehden, jota hän nyt syyttää ”törkypaskaksi”

      Tilaajille
    4. 4

      Toimitusjohtajamme käytös on pitänyt sisällään nimittelyä, haukkumista, aiheettomia syytöksiä ja raivokohtauksia – Hallitus ei katso tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen

    5. 5

      ”Mun unelmana on käydä Malediiveilla ennen kuin ne uppoaa” – HS vietti vuorokauden abien kanssa, jotka juovat ja tupakoivat vähemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi

    6. 6

      Elintaso on Virossa nyt kuin Suomessa 1990-luvulla – näin keskiluokka elää Tallinnassa

    7. 7

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    8. 8

      On hyvin kummallista, että ylioppilaskokeet on tähän asti kirjoitettu kynällä paperille

    9. 9

      ”Hänen kaatuessaan kuulin lapsen äänen huutavan: Äiti!” – Suomen vankileireillä jouduttiin näkemään sellaista, mitä kenenkään ei pitäisi nähdä, ja tutkijan mukaan se vaikuttaa meissä edelleen

    10. 10

      Olen typerys, jota uhkaa varattomuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    2. 2

      (Mies)taiteilijat ovat kohdelleet muita törkeästi yli kahdensadan vuoden ajan, ja saaneet kaiken anteeksi – mikä muuttui vuodessa?

      Tilaajille
    3. 3

      Olen typerys, jota uhkaa varattomuus

    4. 4

      Kansaansa kiduttava hirmuvaltio hukkui hetkeksi kansainväliseen ihailuun ja kehuun: katsokaa Pohjois-Korean prinsessan pisamia ja kaunotarten armeijaa

    5. 5

      Wired: Sukellusvenemurhasta epäilty Peter Madsen oli kertonut täsmällisesti murhafantasioistaan seksikumppanilleen ennen tekoa

    6. 6

      Joensuulaisesta keskustanuoresta tuli rockin mystinen kulttilaulaja, jonka huumeet ja hulluus ajoivat kuolemaan – Jouni Mömmö oli liikaa myös Sielun veljille

    7. 7

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    8. 8

      Pohjois-Korean cheerleaderien ei kannata harkitakaan kisojen aikana loikkaamista, sanoo vuonna 2006 loikannut entinen cheerleader

    9. 9

      Uusi rasismi vaihtoi rodun kulttuuriin

    10. 10

      Vähenevä kiinnostus lastenhankintaan näkyy myös adoptiohakemuksissa – hakijat ovat niin vanhoja, että eivät voi toivoa pientä lasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pystytkö tähän hyppyyn? Jos et, kannattaa huolestua – ”Kolmi­kymppisenä on viimeinen hetki ruveta kuntoilemaan”

      Tilaajille
    2. 2

      Viime keväänä Zakarie Ali oli töissä Sörnäisten Alepassa, kun lippispäinen mies teki kahvihyllyllä yllättävän ehdotuksen – nyt 19-vuotias suomalainen on maailman kysytyimpiä muotinäytösmalleja

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    7. 7

      ”Haluaisin suojella ihmisiä siltä, etteivät he itse mokaisi omia suhteitaan”, sanoo kokenut parisuhdekouluttaja, ja kertoo viisi olennaista rakastamisen taitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Kilohinta neljä miljardia euroa – Suomen arvokkainta vientituotetta tehdään espoolaisen toimistotalon uumenissa

    9. 9

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    10. 10

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    11. Näytä lisää