Kotimaa

Ennen synnytykseen kuoli satoja naisia vuodessa ja lapsena oloa pidettiin vaarallisempana kuin sotimista – nyt äitiys on Suomessa turvallisempaa kuin koskaan, mutta monen äidin terveys herättää huolta

Sadat äidit kuolivat synnytykseen ja tuhannet vauvat ensimmäisen elinvuotensa aikana. Nyt äitiys- ja imeväiskuolleisuus on niin vähäistä, että sitä on vaikea enää pienentää.

Suomen sadan vuoden histo­riaan mahtuu naisten elämän mullistanut edistysaskel, jota ei arjessa juuri tule ajatelleeksi: äitiydestä on tullut turvallista.

Edessä oleva synnytys ei enää näytä hetkeltä, johon kaikki voi päättyä, vaan siitä on tullut yksi vaihe naisen ja koko perheen elämässä.

Sata vuotta sitten oli toisin. Moni synnyttäjä kuoli.

”Tavallisin syy oli lapsivuodekuume”, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan ylilääkäri, professori Seija Grénman. Hän käsitteli äidin ja vastasyntyneen tilannetta sata vuotta sitten ja nyt luennossa, jonka piti Suomen gynekologiyhdistyksen väistyvänä puheenjohtajana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Myös verenvuodot olivat yleisiä.”

Lääkkeitä molempiin tuli vasta 1930-luvulla: sulfa ja penisilliini bakteereihin, kohtua supistavat lääkkeet verenvuodon vähentämiseen.

Keisarileikkaukset yleistyivät antibioottien ja anestesiologian kehittyessä.

Ensimmäinen keisarileikkaus, josta äiti ja lapsi selvisivät hengissä, oli tehty Suomessa jo vuonna 1888.

Toimenpide on nyt rutiinia. Nykyisin 16,4 prosenttia synnytyksistä on keisarileikkauksia. Viime vuonna niitä tehtiin 8 654.


Olemme tulleet toiseen ääripäähän. Äitiyskuolleisuus ja imeväisten eli alle yksivuotiaiden kuolleisuus ovat niin harvinaisia, että niitä on vaikea enää vähentää.

”Huikea kehitys”, Grénman sanoo.

”Olimme äitiys- ja lapsikuolleisuudessa sata vuotta sitten monessa suhteessa samalla tasolla kuin Afrikan maat nyt.”

Nyt olemme maailman huipputasoa.

Muutos on tehty järjestelmällisesti kehittämällä terveydenhuoltoa ja lainsäädäntöä. Edelläkävijät ovat hakeneet oppia, jota muut ovat levittäneet koko maahan.

Kehitys alkoi Maitopisaroista. Vauvojen auttamistyö alkoi Maitopisara-asemista, joilla annettiin lapsille maitosekoituksia ja äidinmaitoa. Ensimmäinen asema avautui Helsingin Kallioon vuonna 1904.

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pienten lasten neuvonta-asema aloitti Helsingissä vuonna 1922. Maitopisara ja MLL laajensivat toimintaa äitiysneuvoloihin 1920-luvulla.

Neuvoloista tuli kunnallisia vuonna 1944. Sen jälkeen äitiys- ja imeväiskuolleisuus alkoi vähentyä nopeasti. Lapsilisä otettiin käyttöön vuonna 1948, äitiyspakkaus kaikille vuonna 1949 ja äitiysraha vuonna 1964.

Asioihin on myös tartuttu nopeasti.

”Minuun teki erityisen vaikutuksen tieto kiertävistä neuvoloista sotien aikana”, Seija Grénman kertoo.

”Niillä voitiin vähentää suurta lapsikuolleisuutta evakoiden keskuudessa. Silloin sanottiin, että on vaarallisempaa olla lapsi kuin sotilas.”

Kehitys mahdollistaa myös äitiyden isommalle joukolle kuin sata vuotta sitten. Lapsia voivat hankkia monet naiset, joilla on vakava sairaus tai useita sairauksia.

”Sairaus ei ole enää lähtökohtaisesti este raskaudelle”, Grénman sanoo.

Esimerkiksi maksansiirron läpikäynyt voi nykyään saada lapsia. Siirtoon joudutaan maksan äkillisen pettämisen takia.

Edes raskauden aikana todettu syöpä ei ole este äitiydelle. Syöpä voidaan hoitaa niin, että tulos on hyvä lapsen ja äidin kannalta, Grénman kertoo. Erityistapaukset vaativat tosin tarkkaa suunnittelua ja erikoisalojen yhteistyötä.

Iso muutos on myös se, että lapsi on nykyään valinta. Sata vuotta sitten lapsia tuli kun oli tullakseen, koska ehkäisyä ei ollut.

Lapselle on iso etu syntyä toivottuna. Toisaalta se tarkoittaa, että väestö kasvaa hitaammin. Suomeen syntyi tammi–syyskuussa 2 269 vauvaa vähemmän kuin viime vuonna. Lasten määrään vaikuttaa myös synnyttäjien keski-iän nousu. Kun lapsia saadaan vanhempana, heitä ehtii tulla vähemmän.

Useampi kuin joka viides synnyttäjä oli viime vuonna täyttänyt 35 vuotta. 35 vuotta on myös ikä, jonka jälkeen naisen hedelmällisyys alkaa heikentyä.

”Elinikä on pidentynyt, mutta ikä, jolloin lapsen voi saada, ei ole muuttunut”, Grénman muistuttaa.

Mahdollisuus saada lapsi on lähes mennyt jo noin kymmenen vuotta ennen vaihdevuosia, vaikka kuukautiset jatkuisivat säännöllisinä. Vaihdevuodet koittavat keskimäärin 52–53-vuotiaana, joten 42–43 vuoden ikä alkaa olla lapsensaannin takaraja.

Synnytysiän nousu näkyy myös siinä, että vastasyntyneillä on aiempaa vähemmän sisaruksia. Lähes puolet perheistä on jo yksilapsisia.

Vaikka äitiys on nykyään turvallisempaa kuin koskaan, näkö­piirissä on yhä useita seikkoja, jotka uhkaavat hyvää kehitystä. Yksi niistä on lihominen.

Jo useampi kuin joka kolmas synnyttäjä on ylipainoinen, osoittaa THL:n tuore tilasto. Heidän painoindeksinsä on vähintään 25. Joka seitsemäs synnyttäjä on lihava eli painoindeksiltään vähintään 30.

Ylipaino vähentää mahdollisuuksia tulla raskaaksi ja on yksi lapsettomuuden syy. Ylipaino voi myös hankaloittaa raskautta ja synnytystä.

Lihavuuden lisääntyessä yleistyy myös raskausdiabetes, joka voi olla riski sekä äidille että lapselle. Raskausdiabetes todetaan jo lähes joka viidennellä synnyttäjällä.

Raskausdiabetes saa sikiön kasvamaan tavallista isommaksi. Raskaus voidaan joutua päättämään etuajassa, jotta lapsi mahtuu syntymään. Lapsi taas saa alttiuden ylipainolle.

Äidille raskausdiabetes on viesti, että kakkostyypin diabetes voi olla tulossa, jos elämäntavat eivät muutu.

Kymmenen pisteen vauva sai alkunsa lapsettomuushoidoissa

Lähes satavuotiaassa hirsitalossa Siuntiossa nukkuu vauva, joka ei olisi ollut mahdollinen sata vuotta sitten.

Ensimmäisellä työnimellä Elsaksi ja ultraäänitutkimuksen jälkeen Olafiksi kutsuttu vauva syntyi lapsettomuushoitojen jälkeen.

Hoidoista huolimatta Olaf on pieni ihme, sillä todennäköisyydet olivat perhetapahtumaa vastaan. ”Olen 43-vuotias, ja moni asiantuntija kertoi, että mahdollisuuteni tulla raskaaksi olivat todella vähäiset”, Terhi Skriko kertoo.

”Olin jo vähän tappiomieli­alalla. Ystävät ja tuttavat kannustivat, mutta olisin kaivannut ammattilaisilta enemmän toivon luomista”, hän miettii.

”Ymmärrän, ettei anneta turhaa toivoa, koska voi tulla isompia pettymyksiä. Ihminen on kuitenkin kokonaisvaltainen, ja positiivisella ajattelulla pääsee pitemmälle kuin lannistamisella.”

Perhe toivoi vauvaa vuosia. Lapsettomuushoidot alkoivat kaksi vuotta sitten.

Kaksi alkionsiirtoa ei johtanut raskauteen. Jäljellä oli yksi mahdollisuus, koska Kela maksaa korvauksia vain kolmesta yrityksestä.

”Päätin yrittää niin kauan kuin on vähänkin toivoa. En olisi antanut itselleni anteeksi, jos olisin jättänyt yrittämisen kesken.”

Kolmas kerta tuotti alkioita, joita pakastettiin. Alkutalvella alkio otettiin pakasteesta ja siirrettiin Skrikoon.

”Olin melko varautunut siihen, ettei nytkään voisi käydä hyvin”, hän sanoo – mutta osti silti useita raskaustestejä.

Ensimmäisen hän teki etu­ajassa, jo ennen kuin raskauden olisi pitänyt alkaa. Se näytti heikkoa viivaa.

Skriko uusi testin vielä kahtena päivänä. Lisää heikkoja viivoja.

”Pyysin puolisoakin sanomaan, että hän näkee viivan.”

Verikoe vahvisti, että testit olivat oikeassa: raskaus oli alkanut.

Sitä seurattiin tehostetusti.

Raskaus päättyi kuusi viikkoa sitten kymmenen pisteen lapsen syntymään. Ristiäiset ovat tällä viikolla.

Fakta

Äiti vuonna 1917


  Keskivertoäiti meni naimisiin 25-vuotiaana ja sai ensimmäisen lapsensa noin 26-vuotiaana.

 1917 syntyi 81 000 lasta. Raskauden aikaista terveyden seurantaa ei ollut.

  Lähes kaikki syntyivät kotona. Sairaaloissa synnyttivät vain ne, joilla ei ollut kotia. Kivunlievitystä ei ollut.

 Joskus synnytys kesti päiväkausia. Silloin ei ollut tehtävissä juuri mitään, vaan äiti saattoi kuolla, joskus myös lapsi.

  Äitiyskuolleisuus oli yleistä, satoja naisia vuosittain.

  Keskivertoäiti sai 3–4 lasta. Tuhansia alle yksivuotiaita kuoli vuosittain ripulin ja keuhkokuumeen kaltaisiin tauteihin.

  Pienillä keskosilla ei ollut mahdollisuutta selvitä.

 Valtaosa kansasta asui maalla eikä saanut äitiyslomaa tai -avustusta. Tehdastyöläisille tuli neljän viikon palkaton loma synnytyksen vuoksi 1917.

  Äidin eliniänodote oli alle 50 vuotta, yhtä pitkä kuin Afrikassa nyt.

Äiti vuonna 2017

  Keskivertoäiti saa ensimmäisen lapsen 28-vuotiaana ja menee naimisiin 31-vuo­tiaana. Ennen ensimmäisen lapsen saamista hän on käyttänyt ehkäisyä noin 10 vuoden ajan.

  Vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta. Äidin ja lapsen terveyttä seurataan raskauden aikana neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla.

  Kotisynnytyksiä on alle 50 vuodessa. Valtaosa synnyttää sairaalassa ja saa kivunlievitystä. Sikiön vointia seurataan koko synnytyksen ajan.

  Äitiyskuolleisuus on maailman vähäisintä, 0–5 vuosittain.

  Keskivertoäiti saa 1–2 lasta. Lapsikuolleisuus on maailman vähäisintä.

 Pienten keskosten selviytyminen on maailman huippua.

  Äiti saa 105 päivää äitiysvapaata ja isä 54 päivää isyysvapaata sekä lisäksi 158 päivää vanhempainvapaata, jonka vanhemmat voivat jakaa. Isä on vahvasti mukana jo vastasyntyneen elämässä.

  Äidin eliniänodote on yli 84 vuotta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Äitiys
  • Suomi 100 vuotta
  • Vanhemmuus
  • Lapset
  • Syntyvyys
  • Terveys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Kun joku tekee Suomessa jotain hienoa, siitä ollaan silti vaatimattomia” – intialaiset nuoret miehet rynnivät nyt suomalaisille työpaikoille, näin he näkevät suomalaisen työkulttuurin

    2. 2

      Samuel ei halunnut lasta, ja sitten vauva syntyi – Yli 200 miestä kertoi HS:n kyselyssä, miltä tuntuu tulla isäksi vastoin omaa tahtoa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    4. 4

      Äideillä on kiire töihin ja lapsilla päiväkotiin – lapsen pitäisi olla kotona vähintään kolme­vuotiaaksi

    5. 5

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    6. 6

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    7. 7

      Toista­kymmentä tulivuorta purkautuu joka viikko maa­pallolla – eniten tutkijat pelkäävät super­tulivuoria, jotka voisivat peittää kokonaisen mantereen tuhkaan

    8. 8

      Työoloistaan valittaneiden metron­kuljettajien työpäivä on ollut vuosikaudet helpompi kuin sopimus määrää

    9. 9

      Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään

    10. 10

      Sarjahukuttajasta tehtiin harvinainen vaarallisuusarvio, jossa pengotaan ihmisen koko elämä – ”Tutkijatiimillä on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki tieto”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    2. 2

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    3. 3

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    4. 4

      Ovatko näppisi aina jäässä? Tutkijat havaitsivat vartalotyypin, jonka käsistä lämpö ei karkaa

    5. 5

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    6. 6

      Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä

    7. 7

      Video näyttää, miten turistit sutivat ja raahautuivat jääkouruksi muuttuneita portaita pitkin Uspenskin katedraaliin

    8. 8

      Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän

      Tilaajille
    9. 9

      Sarjahukuttajasta tehtiin harvinainen vaarallisuusarvio, jossa pengotaan ihmisen koko elämä – ”Tutkijatiimillä on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki tieto”

    10. 10

      Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    7. 7

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    10. 10

      Kilohinta neljä miljardia euroa – Suomen arvokkainta vientituotetta tehdään espoolaisen toimistotalon uumenissa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Arvioitua useampi suomalainen tupakoi päivittäin tai käyttää runsaasti alkoholia, kertoo tuore väitös­tutkimus: ”Alkoholin suur­kuluttajia voi olla jopa puolet enemmän kuin on luultu”
    3. Emmi Peltonen luisteli vapaaohjelmaan, ja se on valmentajan mielestä lottovoitto – epätavallinen epäonnistuminen toi kirosanan luistelijan huulille: ”Se olisi ollut niin pienestä kiinni”
    4. Kaikki suomalaismiehet karsiutuivat big airin finaalista – Rinnekangas laski käsi kipsissä: ”Parempi se on kuin entinen”
    5. Tiedustelu­palvelun näytön paikka on terrorismin torjunta Tilaajille
    6. Toista­kymmentä tulivuorta purkautuu joka viikko maa­pallolla – eniten tutkijat pelkäävät super­tulivuoria, jotka voisivat peittää kokonaisen mantereen tuhkaan
    7. Äideillä on kiire töihin ja lapsilla päiväkotiin – lapsen pitäisi olla kotona vähintään kolme­vuotiaaksi
    8. Kahden erityis­lapsen yksin­huoltajaäiti halusi opiskella ammatin, Espoo vastasi epäämällä lastenhoidon – perheissä pelätään nyt kaupungin lopettavan ”liian hövelit” tuet Tilaajille
    9. Ensihoitajien turvallisuus­tilanne on karmea – uhkaamista ja väkivaltaa esiintyy yhä enemmän
    10. ”Onko suomalaisilla vielä pieni kankkunen päällä?” – Norjalaiset ilakoivat kaikkien aikojen mitalisaalistaan: Suomeen verrattuna se on kymmenkertainen
    11. Heräsikö EU:n päästökauppa kuolleista? Päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut viime kesästä ja nostaa sähkön hintaa
    12. Näytä lisää