Pienempi tai suurempi lottovoitto – HS kysyi lukijoilta ja tunnetuilta suomalaisilta, millainen on heidän Suomensa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Pienempi tai suurempi lottovoitto – HS kysyi lukijoilta ja tunnetuilta suomalaisilta, millainen on heidän Suomensa

Arto Bryggare (ylhäällä vasemmalla), Päivi Nerg, Aleksi Valavuori, Rosa Liksom, Koko Hubaran (alhaalla vasemmalla), Mika Aaltola, Jutta Gustafsberg ja Thomas Elfgren.

Julkaistu: 6.12.2017 2:00, Päivitetty 6.12.2017 6:34

HS kysyi lukijoiltaan sekä tunnetuilta ja kiinnostavilta ihmisiltä, keitä me suomalaiset olemme, onko tänne syntyminen yhä lottovoitto ja millainen kansa kokoontuu keskiviikkona viettämään maan sadatta itsenäisyyspäivää.

 

”Kai me olemme suomalaisia kaikessa hyvässä ja huonossa? Eikö maa valitse sinut, joten olen ylpeä synnyinmaastani, maasta, johon synnyin. Lottovoittoa en ole koskaan kokenut, joten en voi verrata siihen tunteeseen, mutta olen ylpeä suomalainen. Kaikki vakaat ja jurot suomalaiset juhlivat sankoin joukoin – ja mikä parasta – 100 vuotta tuiskussa ja tuiverruksessa. Ei huono suoritus näinä päivinä. Hyvä Suomi!”

Pekka Terävä, ravintoloitsija

”Mitä enemmän olen maailmaa nähnyt, sitä kiitollisempi olen Suomessa saamastani lapsuudesta, jonka kasvoin rauhan ja luonnon keskellä pystyen luottamaan ihmisiin ympärilläni ja näkemään heidät yksilöinä. Toivon yhteiskuntamme säilyvän sellaisena, joka ylläpitää humaania ja tasa-arvoista tulevaisuutta.”

Eero Pekka, 33, Espoo

”On lottovoitto syntyä Suomeen. Ei välttämättä 7 oikein, mutta kuitenkin 6+1 tai 6 oikein – tai pienempi voitto.”

Ville Välkky, 39, Oulu

”1970 -luvulla kasvaneena, tulevana vuosikymmenen lopun 50-vuotiaana kiteytyy suomalaisuuskokemukset ja kenties suomalaisuuden syvempikin olemus Anssi Kelan biisissä 1972: lapsuus, koulu, armeija, työ... Mitä tulee nyt kasvavasta polvesta ja millaisia suomalaisia he ovat ja tulevat aikuistuttuaan olemaan?”

Marska, 48, Savonlinna

”Ahkera, sitkeä ja hieman varautunut kansamme puolustaa demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Hyvä koulujärjestelmämme on kaiken perusta, ja julkinen terveydenhuolto takaa hoidon taloudellisesta asemasta riippumatta. Hyvä Suomi!

Aki Lindén, Husin toimitusjohtaja

”Suomalaisena lukiolaistyttönä koen saaneeni kaikki eväät unelmieni tulevaisuuden rakentamiseen. Ihmiset ympärilläni unohtavat liian usein kaiken sen hyvän, jota ilman suurin osa maailman ihmisistä elää.”

Ronja, 18, Helsinki

”Ennen, varsinkin sotavuosina, Suomi oli hyvin yhtenäinen. Laman ja maahanmuuton myötä olemme nyt hyvin eriarvoisia. On paljon työttömiä, jotka tulevat hyvin vähällä toimeen – eikä hyvinvoiva kansanosa soisi heille edes sitä. On paljon vanhuksia huonolla hoidolla, on vihapuhetta. Miten tähän on tultu? Sanoisin, että itsekkäistä syistä. Olemme jättäneet kaverin. Kaveriahan ei jätetä.”

Hilkka Aderinwale, 68, Espoo

”Suomi on maa, jossa terveet ja koulutetut lapset voivat juosta vapaina ja valvomatta puhtaassa luonnossa, ja jossa uskaltaa jättää kauppakassinsa ventovieraan vartioimaksi siksi aikaa, kun pyörähtää itse valtion tarkoin valvomassa monopoliliikkeessä ostamassa pullon viiniä sateisen syysillan lohduksi.”

Pauliina, 29, Espoo

”Suomalaiset pitävät pienen turvavälin toisiinsa nähden bussipysäkeillä.”

Iiro Lehti, 21, Turku

”Meillä on loistavat mahdollisuudet olla maailman paras maa millä tahansa mittarilla mitattuna. Nykyään valitamme paljon turhasta ja olemme unohtaneet, mitkä ovat todellisia ongelmia. Olisi tärkeää, että tiukan paikan tullen pystyisimme pitämään yhtä, niin kuin historiassamme on tehty. Suomi on maa, jolla on parhaimmat ajat vielä edessänsä.”

Iida, 20, Kokkola

”Olen muuttanut pohjoiseen etsimään rauhaa, neljän vuodenajan ilmastoa ja työmahdollisuuksia. Pelkään lasteni kaventuneita elinmahdollisuuksia.

Suomessa on liikaa vihapuhetta ja erilaisuuksien ymmärtämättömyyttä sekä eriarvoisuutta.”

Riitta Attila, 58, Kuusamo

”Suomalaiset ovat kirjava kansa.

On karjalaiset, savolaiset, saamelaiset, suomenruotsalaiset ja monet muut. Me karjalaiset olemme puheliaita ja vilkkaita.

Minä tunnen itseni kansainväliseksi ja iloiseksi. Pitkien reissujen jälkeen on aina mukavaa tulla takaisin Suomeen.”

Ann-Marie Anttalainen, 65, Lohja

”Suomi huolehtii omistaan.”

Tamperelainen, 25

Mika Waltarin mukaan ’kansa tietää lopulta kaiken, vaikka sille ei kukaan mitään kertoisi, ja se tietää kaiken ensin hämärästi kuin unessa, mutta kerran selviää sille kaikki kuin leimahduksena, ja silloin tapellaan kadunkulmissa ja talot palavat ja monet asiat muuttuvat entisestään.’

Tahto puolustaa Suomea on ammentanut tästä opetuksesta.

On rakennettu osallistava läntinen demokratia geopoliittisesti haastettuun paikkaan. Se tarjoaa vakaimman alustan elää tasa-arvoisinta, koulutetuinta ja korruptiovapainta elämää.

Maa on niin vakaa, että sentimentaalisuutemme kääntyy nautinnoksi, sillä olemme myös maailman onnellisimpia kansoja..”

Mika Aaltola, Upin ohjelmajohtaja

”Minulle suomalaisuus merkitsee ennen kaikkea vapautta päättää itsenäisesti opinnoistani, ammatistani, asuinpaikastani tai puolisostani.

Tämä on harvinaista jopa Euroopan mittakaavassa."

Emmiina Vesalainen, 28, Mäntsälä

”Me suomalaiset olemme entistä monenlaisemmista kulttuureista tähän 100-v. Suomeen syntyneitä tai saapuneita ihmisiä.

Emme ihan vielä tiedä mitä olemme tänä päivänä , arvojemme sirpaloiduttua ja maailmamme kansainvälistyttyä ja digitalisoiduttua. Mutta paras maa maailmassa löytää itsensä ja paikkansa, se olemme näyttäneet vuosien saatossa. Periksi ei anneta.”

Päivi Nerg, sisäministeriön kansliapäällikkö

”Aina kun olen vieraan ihmisen kanssa hiljaa samassa tilassa ja kun aistin, ettei kumpikaan ole kiusaantunut vaan ennemminkin tyytyväinen tilanteeseen, koen, että tämä on sellainen supisuomalainen hetki. Kaikessa siinä sanomattomuudessa piilee ikään kuin kaikki se, mitä voisi sanoa, mutta minkä se ventovieras jo tietää. Me emme ole hiljainen kansa, meillä on vain hiljaisuuden taito."

Meri Mäkelä, 28, Oulu

”Syntyminen Suomeen on edelleen lottovoitto, kun taas pääsy Suomeen on Eurojackpot-voitto. Jossain kohtaa tapahtui laskuvirhe. Suomalaiset ovat ylpeä, suoraselkäinen, vahva ja osin syystäkin vittuuntunut kansa. Suomi on pimeä ja kylmä, muuten oikeinkin hyvä maa. Onneksi kohta on juhannus, ja pääsee topparotsi päällä kokon äärelle lämmittelemään.”

Aleksi Valavuori, liikemies

”Minä synnyin maahan, jossa ainoa asia, josta voin oikeastaan valittaa, on jokavuotinen pakkanen. Pakkaseen tottuu. Nälkään ja sotaan ei. Kiitos Suomi.”

Aleksi, 24, Oulu

”Paljon virheitä elämässä tehnyt. Tämän yhteiskunnan tuella ja omalla aktiivisuudella takaisin elämän syrjään kiinni pääsemässä. Arvostan kaikkea mitä Suomelta olen saanut. Jossain muualla elämäni olisi ollut kovin paljon surullisempi tarina ja varmaan jo päättynyt.”

Satu, 44, Lahti

”On lottovoitto syntyä Suomeen. Lottokupongin arvo on tänä päivänä vain niin kovin vaihteleva riippuen lapsen kotikunnasta ja kodista. Suomi on monta Suomea. Kuka ei voita lotossa? Ehkä se joka kahdeksas 15-vuotias poika, joka ei osaa lukea. Ehkä se pieni lapsukainen, joka hyvästelee päiväkotikaverinsa, kun äiti jäi työttömäksi ja oikeus päiväkotipaikkaan loppui. Ehkä se sijaishuollossa oleva lapsi, jota sosiaalityöntekijä ei tapaa vuoteen. Kansakunta vaatii yhteisen tajua, lujuutta, kohtuullisuutta. Lottovaltio vai sivistyskansakunta?”

Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

”Suomi on mahdollisuuksien maa. Ulkonevat tekijät alkavat vihdoinkin häipyä, oletko nainen, mies, musta, valkoinen, rikas, köyhä, sillä ei ole merkitystä.”

”Laukaan ihme maailmalle”, 25

”Vain suomalaiset pystyvät tähän, suomalaiset sitä, suomalaiset tätä’. Olen uupunut suomalaisten tapaan pitää itseämme tavallista erikoisempana kansana. Maailmanmatkoillani olen tullut ymmärtäneeksi sen, että ihmisryhmien välillä on vain vähän erilaisuuksia. Lopulta meidät kuitenkin tekee erikoiseksi rakentamamme yhteiskunta ja sen loistavuus muihin verrattuna.”

Akseli Olin, 25, Helsinki

”Olen puoliksi marokkolainen, puoliksi inkeriläinen. Syntynyt Ruotsissa, kasvanut Suomessa. Au-lapsi ja yksinhuoltajan kasvattama. Minulla on korkeakoulututkinto ja hyvä terveys. Jos Suomea pitäisi rintamalle lähteä puolustamaan, en puolustaisi kotia, uskontoa tai isänmaata. Puolustaisin terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa, tasa-arvoa ja ilmaista opetusta.”

Marcus Petäjä, 36, Turku

”Asun Tallinnassa. En halua jäädä tänne. Suomesta olen tullut, Suomeen olen palaava.”

”Suomalainen”, 25

”Me olemme sivistynyt ja maailmalla arvostettu kansakunta. Perusopetus on maailman huippua. Terveydenhuolto on laadukasta. Eriarvoisuus on tiedostettu. Passimme on maailman käyttökelpoisin. Turvallisuus on parempi kuin koskaan, korruptio on olematonta ja valtamedia on demokratian asialla. Ja niin paljon muuta hyvää, josta itsenäinen 100-vuotias Suomi voi olla ylpeä.”

Thomas Elfgren, krp:n rikosylikomisario

”Ei me olla juntteja. Tyhmäksikään ei voi haukkua. Olemme keksineet astiankuivauskaapin ja mämmin. Jäinen järvi? Pyh. Suomalainen on valmis syömään hyönteisiä.”

Leena Vilhonen, 63, Salo

”Aina kun jossain on Suomi mainittu, tunnen ylpeyttä. Pieni kansa koodaa, innovoi ja urheilee. Täällä suunnitellaan ja valmistetaan kaikenlaista, maailmantähdille kelpaavista kengistä aina laivoihin asti. Monen muun maan tuntuessa entistä hullummalta on helppo rakastaa tätä tasapainoista ja kaunista maata.”

Heini Kiuru, 30, Helsinki

”En arvosta nykyistä Suomen demokratiaa enkä päättäjiä maassamme. Lakeja sekä kansalaisten tuloja kiristetään jatkuvasti, ja ruuan hinta nousee.”

”Villi ja vapaa”, 21, Tampere

”Meillä Suomessa on vielä puhdasta vettä ja jonkun verran metsiäkin jäljellä sekä mahdollisuus koulutukseen – ja sivistykseen. Historian tunteminen antaa meille mahdollisuuden nähdä tässä hetkessä useampia vaihtoehtoja, joista valita. Jatkuva uuden oppiminen johdattaa meidät tulevaisuuteen. Suomalaiselle insinööriajattelulle sekoitettuna humanistiseen valistuneisuuteemme ja luovaan hurjuuteemme voi olla kysyntää, kun ilmastonmuutos muuttaa kaiken maapallollamme. Jäyhyys ja rauhallisuus ovat keskeisiä luonteenpiirteitämme. Niille on aina kysyntää kriisien keskellä.”

Rosa Liksom, kirjailija

”Olen kiitollinen siitä, että maksamillani veroilla pidetään kaikista huolta. Suomessa välitetään ja luotetaan. Sellainen on minun Suomeni.”

Julia Kasurinen, 24, Helsinki

”Suomalaiset perusarvot yhdistävät kansaa melko vahvasti: koti, perhe ja osaaminen ovat kolme asiaa, joita mielestäni nykyään kaikki suomalaiset osaavat arvostaa. Maassamme on toki ongelmia, mutta kokonaiskuvassa meillä on täällä kaikki hyvin. Suomi täyttää 100 vuotta, joten käytettäisiinkö sitä yhteistuumin ponnahduslautana entistä paremman huomisen rakentamiseen unohtaen olemattomat kiistat?”

Jani Torsti, 22, Harjavalta

”Me emme luule itsestämme liikoja, olemme hiljaisia mutta kovatahtoisia. Emme seiso toistemme vieressä bussipysäkillä, ettemme ole toisen henkilökohtaisella alueella – mutta jääkiekkovoiton jälkeen lähdemme kadulle juhlimaan. Me olemme ylpeitä toistemme saavutuksista.”

Reetta, 19, Helsinki

”Vaikka välillä tulee manattua pimeyttä, kylmyyttä, jurottavia suomalaisia ja sitä sun tätä, kaikki loppujen lopuksi toimii hyvin: on ihana luonto, perusturvallisuus, yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Ja sauna.”

Sirpa, 54, Porvoo

”Suomalaisuus on minulle luonnon läheisyyttä, avoimuutta, rehellisyyttä ja sisua!”

Sirpa Aaltio-Kossmann, 55

”Luulen, että perinteinen suomalainen jurous on muuttumassa rohkeammaksikin luonteenpiirteeksi. Pitäävielä paikkansa, että täällä ollaan sisäänpäin kääntyviä, mutta olen huomannut, että kansainvälisissä piireissä suomalaiset itse asiassa puhuvat paljon – vaikka englanti ei olisikaan hyvää. Suomessa on rohkeaa kansaa verrattuna moniin.

Paljon puhutaan siitä, että Suomi on maa, jossa helposti lytätään urheilijoita. Itse koen, että suomalaiset ovat urheilukansaa ja täällä osataan nauttia omien menestyksestä.”

Nooralotta Neziri, aitajuoksija

”Asun ulkomailla, joten suomalaisuuteni näkyy kontrastina muista kulttuureista tulevien arvoihin ja käyttäytymistapoihin. Pistän suomalaisuuteni piikkiin muun muassa rehellisyyden. Suomalaiset puhuvat vähän, mutta tarkoittavat jokaista sanaansa.

Aliisa, 28

”Me suomalaiset olemme mahtavaa, sinnikästä porukkaa, mutta olemme usein turhan ankaria itsellemme ja vaadimme täydellisyyttä. Itsenäisyyspäivä onkin hyvä päivä pysähtyä, taputtaa itseään hyväksyvästi selkään ja todeta: Olet upea juuri sellaisena kuin olet!”

Jutta Gustafsberg, hyvinvointiyrittäjä

”Pimeinä marraskuun aamuina, kun herään kellon pärinään, minua ärsyttää, että pitää mennä kouluun, ja se, että on pimeää. Nämä ovat suurimmat murheeni, jotka ovat todellisuudessa aivan naurettavan pieniä.”

Henriikka Härkönen, 18, Kuopio

”Suomalaisuudessa hienoa on luonteenpiirteellemme ominainen rauhallisuus. Ikävintä on se, että olemme jämähtäneet paikallemme: miten juhlimme itsenäisyyttämme? Muistelemalla sotaa. Miten olemme aiemmin sitä juhlineet? Muistelemalla sotaa, sotaa, sotaa... On meillä muutakin: Sibelius, Edelfelt, Järnefelt. Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa. Meillä on saaristomeri, järvet, kaksi kieltä. Meillä on todella paljon.”

Mikko, 39, Vihti

”On Suomi100, maamme puettu koreaksi, sinivalkoiseksi. On aika katsoa linnanjuhlia ja sohvalla maaten kuhnia. Nyt veteraaneja kunnioitamme ja sinivalkoiset valot sytytämme. Taas Finlandia-hymni raikaa, koko ilta on sadun taikaa. Me suomalaiset, asumme alla kirkkaan tähden, revontulien tähden.”

Venla Alatalo, 16, Helsinki

”Keski-ikäiselle satavuotias Suomi on kaikilla elämänlaadun mittareilla huippupaikka. Se on vauras ja nuorekas, vaikka vähän omalaatuinen seniori. Heimo Tauriaisen seuraajia voi katsoa kännykältä, ja Hurriganesin Get On saa soida ilman taukoja. Viisas satavuotias ei enää erottele pelaajiaan ihonvärin perusteella. Sinivalkoinen sydän ei sitä enää kestäisi.”

Marko Kallionpää, 47, Hyvinkää

”Rakas Suomi! Parasta ja kauneinta on juuri kaikki se, mitä muualla on vähemmän: tila, avoin taivas, vapaus kulkea, luonto. Tila kaikkien olla ja elää. Avoin mieli kaikkien ajatella itse ja antaa muiden ajatella eri lailla. Vapaus olla oma itsensä ja antaa muidenkin olla. Suomi voi pysyä kauniina, jos sen kollektiivinen mieli ymmärtää, että ihmisyys ratkaisee. Koulutus, sivistys ja kulttuuri - ilman niitä emme ole tulevaisuudessa muuta kuin pelinappuloita.

Susanna Mälkki, kapellimestari

”Suomi on kyky olla tilassa, jossa ei tarvitse koko ajan sanoa jotain. Suomi on järvimaisema, jossa ei tapahdu mitään.”

Lasse Murtomäki, 56, Espoo

”Suomalainen ei koreile vaatteilla, eikä muutoinkaan ulkoisella olemuksellaan. Pröystäily on edelleen pahe. Suomalainen on jämpti ja haluaa myös muiden toimivan samalla tavalla. Ja kun niin ei tapahdu, sekös meitä kismittää.”

Airam

”Suomalaisuus tulee esiin yön pikkutunteina karaokebaarissa. Humalassa estot alkavat hävitä, ja sitten lauletaan Sankareita. Kaikki kaipaavat rakkautta. Ihmiset ovat lämpimiä ja sydämellisiä pohjimmiltaan, mutta kukaan ei oikein osaa ilmaista itseään sanoilla. Kaikki Helsingin Kruununhaasta Tohmajärvelle laulavat samoja lauluja ja tuntevat samaa suomalaista kaihoa, yhdessä.”

Eveliina Sainio, 35, Helsinki

”Suomi on Ihana! Suomi on arkisen kaunis, herkän hiljainen, väkevän elämänmakuinen, vahva. Sellaisia ovat myös tämän maan ihmiset. Ainakin olleet. Täällä on opittu selviytymään neljän vuodenajan vaihtovirrassa, täällä on syntynyt sisukkuuden sana, meillä on aina tehty talkoita. Suomi on aidosti nöyrä, tasa-arvoon tahtova, utelias, itsekriittinen ja oppivainen. Olemme aina olleet oman onnemme seppiä. Nostalgia voi pysäyttää kehityksen. Siksi on tärkeää seisahtua tarkkailemaan, millaisia olemme nyt, tänään ja huomenna.

Paola Suhonen, vaatesuunnittelija

”Suomessa asuu kansa, joka suoristaa selkänsä ja röyhistää rintansa kun Suomi juostaan, kiekkoillaan tai lauletaan maailmankartalle. Mitähän ne meistä ajattelevat, mietimme ylpeinä, kun tämä yhden maailman vakaimman, vapaimman, tasa-arvoisimman, parhaiten oppivan ja onnellisimman maan kansa ottaa puolisonsa kantoon ja heittää saapasta. Me olemme erikoisia, ja haluammekin olla.”

Tommi, 25, Tampere

”En ole oikeastaan suomalainen. Olen Bryggare (en Nieminen), olen 194 cm (en 180), olin aitajuoksija (en hiihtäjä, lätkänpelaaja tai keihäänheittäjä), en pidä suomalaisista perinneruuista enkä pakkasista, puhun tarvittaessa mielelläni ja pitkään, listaa riittää.

Ja samalla suomalaisuus, kuten se on ymmärretty, on suuri menestystarina. Meidät on koulutettu pärjäämään, olemme itseruoskinnan maailmanmestareita.

Itseluottamusta löytyy vasta 3 alkoholipromillen jälkeen. Mutta maailman voivat pelastaa vain huonon itseluottamuksen omaavat maat ja ihmiset. Pullistelu köyhdyttää ja tekee pehmeäksi. Suomalaiset eivät suvaitse pullistelijoita. Onneksi.”

Arto Bryggare, olympiaurheilija

”Leuka rintaan ja kohti vastoinkäymisiä ja ilmaisia ämpäreitä! Siinä on jotain niin suomalaista ettei paremmin voi kiteyttää.”

Maija Elina, 41, Äänekoski

”S – Sisulla ja sitkeydellä on maa rakennettu vauraaksi.

U – Uhrautumiset sotien aikoina isänmaan puolesta.

O – Onnellinen maa, jossa asuu hiljainen kansa.

M – Mallimaa sananvapaudessa ja demokratiassa.

I – Itsenäinen maa, jota arvostetaan maailmalla.”

Hente, 25, Kuopio

”Suomalaisuus on määritelty yhden stereotyyppisen tarinan kautta: sauna, sisu ja Sibelius. Tarinoita on monta, ei ole yhtä oikeaa suomalaisuutta. Sitä edustavat yhtä hyvin Pihtiputaan mummo kuin Kallion hipsteri. Kilistellään sille!”

Anne Rosenius, 59, Helsinki

”Millanen kansa pysähtyy juhlimaan Suomen itsenäisyyttä 6.12.? Sellanen kansa, joka istuu saunassa alasti kylki kyljessä kuin sillit purkissa, mutta bussin penkillä metrin hajurako on välttämätön.”

Jasmin, 18, Helsinki

”Meillä on tapana tehdään kurjuudesta kunniaa ja karusta kaunista, ne kun eivät tule katoamaan mihinkään. Nämä antavat pohjan ponnistaa, tähän muutoksen myrskyyn, jota elämäksi kutsutaan.”

Korpikansalainen, 28, Rovaniemi

”Suomi on maa, jossa ei puhuta eikä pukahdeta, mutta jos kylällä nähdään mies mäessä, apua tarjotaan jo ennen kysymistä. Maa, jossa ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauaksi kotoa, kun on jo päässyt metsämaan reunaan ja voi istua kalaan, satoi tai paistoi. Maa, jossa alkoholi on huulilla sekä juhlanana että sanana, mutta maistuihan se juhlassa ja ilman jo vaka vanhalle Väinämöisellekin.”

Tommi Sopenperä, 26, Helsinki

”Lantatalikosta maailman kiertäjäksi ja samppanjafaniksi. Tätä voi tapahtua vain Suomessa. Meiltä ei puutu mitään, paitsi toisistamme välittäminen ja hyvän huomenen toivotus hississä!”

Jukka Paananen, 46, Vaasa

”Siinä se on, tiellä. Suomessa kaikki on tiellä. Suo. Metsä. Puut. Naapurit. Vääränväriset ihmiset, oudot puheenparret, menneisyys. Niin kuin kalliot. Sepeliksi vain. Tieksi. Ovat niin tiellä.”

Maijaliisa Mattila, 73, Tampere

”Tänä vuonna perheemme on käyttänyt erityisen paljon julkista terveydenhuoltoa. Lapsi on saanut hyvää hoitoa astmaansa. Itseltäni löydettiin melanooma. Vaikka nämä ovat murhetta aiheuttaneet, on ollut turvallinen tunne siitä, että saamme hoitoa, eikä se riipu rahatilanteestamme. Toivottavasti näin on jatkossakin ja julkiset palvelut toimivat - eikä sote-uudistus pilaa kaikkea. Jatketaan Suomen kehittämistä aina vain paremmaksi!”

Äiti, 36

”Korkein hatunnosto kuuluu niille vanhemmille, jotka antavat pienenkin panoksensa lastensa ja omiensa hyvinvoinnille. Käyvät töissä, harrastavat, kuskaavat, ruokkivat, lohduttavat ja pitävät viimeiseen asti huolen omistaan. He ovat sankareita, mutta ovat autuaan tietämättömiä siitä.”

Heikki Vepsäläinen, 43, Kuopio

”Kuten Suomi on 100 vuotta ollut, on suomalainen työntekijänä itsenäinen. Näin juhlavuotena kuitenkin muistaa, että kaverin pitäminen mukana oli arvo itsenäistymistaistelussa. Yhdessä tekemisen kulttuuria on vielä paljon rakennettavana.”

Elli Joukainen, 21, Tampere

”Kaamoksesta kirkkauteen, jatkuva syntymä, loisto, kuihtuminen. Veden virta ja voima, jonka päällä talvisin kävelemme. Sielussamme taju sattumasta, nälkävuodesta tai armosta. Ymmärrys talkoiden voimasta, hiljaisesta lahjasta.”

Riitta, 58, Tampere

”Välillä käyt kyllä hermoon. Tommonen juntti. Oot vaan hiljaa. Perusilme hieman totinen. Jos joskus jotain teet oikein, niin hetken päästä mokaat taas. Ärsyynnyt, kun tuntematon istuu bussissa sun viereen. Sekoilet kännissä. Et moikkaa naapuria. Katot jotain Kummelia. Kun joku kehuu, änkytät tai meet ihan vaikeeks. Et oikeen osaa olla. Mutta silti. Oot kaunis. Puhdas. Oot ylpee, mutta samaan aikaan nöyrä. Oot viisas. Rauhaisa. Oot erilainen, mutta yhä omanlainen. Oot rehti. Luotettava. Oot vapaa. Periksiantamaton. Voi kun mä niin tykkään susta. Just tollasena.”

Hanna, 23, Helsinki

”On hienoa pystyä tekemään hyvä ja menestyksekäs työura sekä samalla viettää aikaa perheensä kanssa. Kaikkialla maailmassa ei näin ole.”

Niko, 26, Vaasa

”Suomalainen ei ole se, joka kestää parhaiten kylmää ja tuulta. Suomalainen on se, joka kylmässäkin näkee kevään ja menee sitä kohti. Vaikka vettä kengässä.”

Moora, 16, Nurmijärvi

”Suomalaisuus on minulle ristiriitaa. Luonto on monille meistä tärkeää ja se on osa sitä tarinaa, jota kerromme suomalaisuudesta. Kesäilta mökillä järven rannassa. Lähimetsän humina, tunturin laet, suon tuoksu ja aava Itämeri. Toisaalta suhtaudumme luontoon yliolkaisesti, ja siitä todisteena ovat laajat avohakkuut, kuivatut suot ja rehevöityneet järvet. Suomalainen luontosuhde sekä innoittaa että surettaa. Toivoisin, että osaisimme vaalia paremmin tämän maan luontoa.”

Hanna Aho, 32

”Suomalaiset ovat pahoja toisilleen mutta mielisteleviä vieraille!”

Ukko Suomalainen, 54, Espoo

”Suomessa moni asia kulkee toiseen suuntaan kuin muualla. Kun Pohjoismaissa arvostetaan väljiä asuntoja, Suomessa halutaan muuttaa viidentoista ja puolen neliön yksiöön. Sitä pidetään kätevänä ja edullisena. Minusta se on taantumusta ja köyhyyden uusi muoto. Kaksionkin saisi käkevästi siivottua, mutta se on liian kallis.”

Erkki Kupari, 66, Kotka

”Somali- ja aasialaispoika keskustelevat P-junassa.

”Missäs sie nyt asut?”

”Mie löysin solun. Vaan kakssattaa euroa.”

”Mie sain kämpän yksityiseltä. Viissattaa!”

Suomi 100. Karjalaisuus ei riipu geeneistä.”

Jenni Lappalainen, Helsinki

”Piskuisesta tuppukylästä sisun kautta kansainvälisesti menestyneeseen hyvinvointiyhteiskuntaan.”

Silja, 16, Espoo

”Asun Norjassa, ja olen huomannut, kuinka suomalaiset eivät itse ymmärrä omaa ainutlaatuisuuttaan ja rohkeuttaan saada isoja asioita aikaiseksi. Suomi on kuin suorittava perfektionisti, joka katsoo ihaillen muita, mutta näkee itsessään vain virheitä. Ehkä juuri sen takia Suomessa ja suomalaisissa on niin paljon potentiaalia, enemmän kuin suomalaiset itse ymmärtävätkään.”

Saara-Maria Kauppi, 32

”Kysyn millaiselta Suomi näyttää ei-suomalaisen rakkaani silmin. Kehä kolmosen ulkopuolella talot ovat mukavan lämpimiä, ja siksi kaduilla ei ole ketään. Kaikkialla on siistiä. Ruuan saa annostella itse, ja makaronilaatikko on parasta ja salmiakki hyvää. Sanomme koko ajan "no niin". Ennen jääkiekkopeliä miestoverukset vain seisovat paikallaan, sanomatta mitään. Miesten asevelvollisuus on järjetön. Maaseudulla vallitsee machokulttuuri. Sauli Niinistö on tavis.”

EK

”Kehukaamme pohjoista maatamme rehdisti myös sen rajojen ulkopuolella!”

Pikkumyy, 30, Espoo

”Kiitos peruskoulun ja tasa-arvon, suomalaiset ovat aidosti sivistyneitä, vaikkei lauantaiaamuyönä nakkikioskilla siltä aina tunnu.”

Annukka, 23, Vantaa

”Sydän on paikallaan, mutta tunteiden – etenkin rakkauden – ilmaisu perheissä ja ystävien on usein niukkaa. Ollaan sellaisia aika järkeviä ja asiakeskeisiä ihmisiä, jotka osaa järjestää asioita. Hieno, aito, ystävällinen ja käytännöllinen kansa.”

Janne, 35, Espoo

”Karjalan evakon tyttären tyttärenä en voi olla miettimättä, mitä edesmennyt mummini sanoisi siitä, mihin satavuotias Suomi on menossa arvoiltaan. Rajoja laitetaan kiinni, ihmisiä palautetaan keskelle sotia, köyhiä vastuutetaan hädästään ja rikkaiden annetaan rikastua muiden selkänahasta. Tämänkö vuoksi hän menetti kotinsa kahdesti? Herään aamuisin kirjoittamaan, jotta Suomesta tulisi sellainen maa, jota hän olisi toivonut.”

Koko Hubara, kirjailija

”Meillä on todella hieno kieli ja kansa. Kieli, joka on kaunis ja monipuolinen. Kansa, joka on periksiantamaton ja vahva.”

Juuso, 16, Hausjärvi

”80-luvulla syntyneitä suomalaisia yhdistävät samanlaiset muistot lapsuuden televisiosarjoista ja radiohiteistä. En tiedä onko samanlaista yhtenäiskulttuuria enää. Suomalaiset haluavat olla moderneja, edistyksellisiä. Toivon joskus, ettemme olisi niin innokkaita luopumaan yhdestä maailman tasa-arvoisimmista järjestelmistä, jonka ansiosta olemme niin ainutlaatuisia.”

Laura, 32, Helsinki

”16-vuotiaana kuvani Suomesta muuttui. Silloin sain tietää ukkini olleen karjalankielinen. Tutkin asiaa, opiskelin karjalaa ja perehdyin karjalaiseen kulttuuriin, ja ajan kanssa karjalaisuudesta tuli luonteva osa identiteettiäni. Suomi on ihan hyvä maa asua, mutta vähemmistöjään se ei ole onnistunut hyväksymään.”

Tuomo Feodor Salonen, 24, Joensuu

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat