Niilon säästöpuu kasvoi Kaipolassa entisessä Mikkelin maalaiskunnassa. Se oli suuri kuusi, joka sai kasvaa kokoa, sillä sen omistanut Niilo-isäntä säästi puuta kaatamiselta. Kuusta alettiin kutsua Niilon säästöpuuksi.
Niilon kuoltua puu kaadettiin, mutta tarina siitä jäi elämään. Sen kuuli nimistöntutkija Sami Suviranta retkeillessään Kaipolassa vuonna 1989. Hän kirjasi nimen ja tarinan muistiin. Nyt ne on talletettu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon, jossa ne säilyvät jälkipolville muutenkin kuin suullisena perimätietona.