Kotimaa

Helsingin yliopisto laskee valmistumisen rimaa – ”Gradukammosta” halutaan eroon ja opiskelijat nopeammin ulos

Helsingin yliopistossa on edelleen kirjoilla noin 4 500 opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet opintonsa yli 12 vuotta sitten.

Helsingin yliopisto helpottaa opiskelijoidensa valmistumista maisteriksi laskemalla pro gradu -tutkimuksen rimaa.

Pro gradu -lopputyöltä vaaditaan nyt vähemmän työtä, sillä sen opintopistemäärää on vähennetty neljänneksellä. Aiemmin maisterintyön laajuus oli 40 opintopistettä, jatkossa 30.

Muutos on osa kritisoitua, Isoksi pyöräksi kutsuttua yliopistouudistusta. Sen mukaiset uudet tutkintorakenteet tulivat voimaan syksyllä.

Graduvaatimusten höllentämiseen on useita syitä. Yksi on raha. Yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta 13 prosenttia tulee ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja alemmista kuusi prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Olemme tulosvastuullisia ja riippuvaisia [valmistuvista] opiskelijoista saatavasta rahasta. Mutta raha ei voi olla yksisilmäinen motiivi, vaan ensisijainen on se, että saadaan laatuun ja prosessiin liittyvät asiat kohdilleen. Toki nämä kietoutuvat yhteen”, Helsingin yliopiston opintoasioista vastaava kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta sanoo.

Helsingin yliopisto on yksi arvostetuimmista, jos ei arvostetuin yliopisto Suomessa. Sen sisäänpääsyvaatimukset, opetuksen taso ja tutkimuksen laatu ovat tunnetusti korkeat.

Niinistö-Sivurannan mukaan opintopistemäärän laskulla haluttiin myös lieventää niin kutsuttua opiskelijoiden gradukammoa, yhtenäistää tutkintovaatimuksia ja saada lopputyö vastaamaan laajuudeltaan paremmin kansainvälisiä normeja.

”Tavoitteena oli saada kansainvälisessä kontekstissa oikeamman kokoinen gradu. Koska tavoitteena on saada kaikki maisteriopiskelijat valmistumaan kahdessa vuodessa, on myös gradun opintopistemäärän vastattava paremmin puolen vuoden työmäärää. Samalla on haluttu poistaa valmistumisen esteitä, jotta opiskelija pääsee sen viimeisen koitoksen ohi ja hänellä on mahdollisuus suorittaa tutkinto nopeammin. Se, että gradu muodostuu pullonkaulaksi, on tuttu ilmiö.”

Muissa Suomen yliopistoissa pro gradu on pääsääntöisesti 40 opintopistettä. Joitakin poikkeuksia tiedekuntien välillä toki on. Kansainvälisesti 30 opintopisteen laajuinen tutkielma on yleinen.

Maisterintutkintojen yhtenäistämishalu liittyy tiedekuntien välisiin yhteisohjelmiin sekä kansainvälisiin maisteriohjelmiin. Helsingin yliopisto on viime syksystä lähtien tarjonnut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville maksullisia tutkintoja.

Heille on luvattu, että yliopistosta voi valmistua kahdessa vuodessa. Ohjelmissa gradun laajuus on 30 opintopistettä.

”Se, että maksavat opiskelijat pystyvät suorittamaan tutkintonsa kahdessa vuodessa, on meidän etu. Ja tietysti myös heidän”, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Opiskelijat ovat suhtautuneet hänen mukaansa muutokseen myönteisesti. Henkilökunnan käymä keskustelu on niin ikään ollut ”tavallaan positiivista”.

Mutta mitä helpotus käytännössä opiskelijan kannalta tarkoittaa?

Tätä mietitään parhaillaan tiedekunnissa, yksiköissä ja osastoilla. Vähemmän opintopistemäärän on luonnollisesti tarkoitettava vähemmän työtä. Yhtenäisiä arviointikriteerejä -standardeja ja käytäntöjä ei vielä ole.

”Tästä nyt keskustellaan, että vähennetäänkö sivu- tai sanamäärää vai onko vaikkapa haastattelututkimuksessa vähemmän haastateltavia. Yksityiskohtaista kriteeriä rimanlaskulle on vaikea löytää. Itse olen ollut sitä mieltä, että lasketaan sivumääräsuositusta ja otetaan muuttunut opintopistemäärä arvioinnissa huomioon”, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen valtiotieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Joka tapauksessa selvää on, että maisterintutkinto on nyt aiempaa vähemmän tieteellinen. Tutkimuksesta vähennettyjä opintopisteitä on siirretty työelämäopintoihin.

Professori Teivaisen mukaan vaatimustason lasku meni henkilökunnalta läpi vähin äänin.

”Nyt kuuluu narinaa tai naureskelua.”

Hänellä ei ole selkeää kantaa siihen, onko muutos hyvä vai huono. Teivaisesta tuntuu kuitenkin ristiriitaiselta, että samaan aikaan kun Helsingin yliopisto pyrkii profiloitumaan maailmanluokan – ja nimenomaan tutkimukseen keskittyvänä – huippuyliopistona, tekee se ”työelämän relevanssin nimissä” muutoksia, jotka vievät yliopistoa kohti ammatillista koululaitosta.

”En usko, että yliopisto tästä syystä aikoo viestiä, että tervetuloa meille, opiskelu on helpompaa kuin ennen.”

Teivaisen mukaan on silti selvää, että kun lompakon paksuus tulee akateemisen soveltuvuuden rinnalle sisäänpääsyn kriteeriksi – kuten maksullisissa tutkinnoissa on nyt käynyt – heikentää se yleisesti akateemista laatua.

”Se, että gradun kriteeristöä heikennetään, sopii tähän jatkumoon.”

Ensimmäiset vähemmällä vaivalla tehdyt gradut valmistunevat tänä vuonna, sillä ennen viime syksyä aloittaneet maisteriopiskelijat voivat halutessaan siirtyä uusiin tutkintovaatimuksiin. Parhaimmillaan samoissa graduseminaareissa istuu opiskelijoita, joista osa tekee suppeampaa, osa laajempaa lopputyötä.

Helsingin yliopistossa on edelleen kirjoilla noin 4 500 opiskelijaa, joihin yliopistolain mukaiset opiskeluajan rajoitukset eivät päde. Vuonna 2005 voimaan tulleen uudistuksen myötä yliopistosta on valmistuttava viidessä vuodessa. Tällä on haluttu nopeuttaa valmistumista.

”Vanhojen” opiskelijoiden osuus kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista on 17 prosenttia. Yli kolmannes heistä on poissaolevia.

Sellaisia vertailulukuja, joiden perusteella voitaisiin arvioida, ovatko opintojen suoritusajat lyhentyneet lakiuudistuksen myötä, ei Helsingin yliopistosta ole saatavilla. Syynä ovat nykyisenlainen tutkintorakenne sekä opiskelijoiden liikkuminen tutkintotasojen ja yliopistojen välillä.

Tämän vuoksi tilannetta tulisi tarkastella valtakunnallisesti, yliopistolta kerrotaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistouudistus
  • Koulutus
  • Helsingin yliopisto
  • Sivistys
  • Tutkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Kun joku tekee Suomessa jotain hienoa, siitä ollaan silti vaatimattomia” – intialaiset nuoret miehet rynnivät nyt suomalaisille työpaikoille, näin he näkevät suomalaisen työkulttuurin

    2. 2

      Helsingissä hytistään juuri nyt harvinaisen pitkän pakkasjakson keskellä – pääkaupunkiseudulla mitattiin keskiviikkoaamuna kuluvan talven pakkasennätys

    3. 3

      Samuel ei halunnut lasta, ja sitten vauva syntyi – Yli 200 miestä kertoi HS:n kyselyssä, miltä tuntuu tulla isäksi vastoin omaa tahtoa

      Tilaajille
    4. 4

      Emmi Peltonen luisteli vapaaohjelmaan, ja se on valmentajan mielestä lottovoitto – harvinainen epäonnistuminen toi kirosanan luistelijan huulille: ”Se olisi ollut niin pienestä kiinni”

    5. 5

      Äideillä on kiire töihin ja lapsilla päiväkotiin – lapsen pitäisi olla kotona vähintään kolme­vuotiaaksi

    6. 6

      Mitaliennätyksen murskanneet norjalaiset pilkkaavat Suomen kisamenestystä: ”En koskaan katso mitalitaulukon häntäpäätä. Ehkä vielä kankkunen päällä?”

    7. 7

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    8. 8

      Ratavaurio Herttoniemessä hidastaa metroliikennettä, HSL:n mukaan häiriöt jatkuvat aamuyhdeksään saakka

    9. 9

      Ovatko näppisi aina jäässä? Tutkijat havaitsivat vartalotyypin, jonka käsistä lämpö ei karkaa

    10. 10

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    2. 2

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    3. 3

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    4. 4

      Ovatko näppisi aina jäässä? Tutkijat havaitsivat vartalotyypin, jonka käsistä lämpö ei karkaa

    5. 5

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    6. 6

      Video näyttää, miten turistit sutivat ja raahautuivat jääkouruksi muuttuneita portaita pitkin Uspenskin katedraaliin

    7. 7

      Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä

    8. 8

      Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän

      Tilaajille
    9. 9

      Sarjahukuttajasta tehtiin harvinainen vaarallisuusarvio, jossa pengotaan ihmisen koko elämä – ”Tutkijatiimillä on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki tieto”

    10. 10

      Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    7. 7

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    10. 10

      Kilohinta neljä miljardia euroa – Suomen arvokkainta vientituotetta tehdään espoolaisen toimistotalon uumenissa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Ratavaurio Herttoniemessä hidastaa metroliikennettä, HSL:n mukaan häiriöt jatkuvat aamuyhdeksään saakka
    3. Kaikki suomalaismiehet karsiutuivat big airin finaalista – Roope Tonteri arvosteli tuomareiden toimintaa: ”Ei se mennyt niin kuin olisi pitänyt”
    4. Helsingissä hytistään juuri nyt harvinaisen pitkän pakkasjakson keskellä – pääkaupunkiseudulla mitattiin keskiviikkoaamuna kuluvan talven pakkasennätys
    5. Tuhannet ihmiset ovat jumissa ilman ruokaa ja lääkkeitä Syyrian armeijan pommittamassa Itä-Ghoutassa – Ihmisoikeusjärjestö syyttää Venäjää sairaalaan kohdistuneesta iskusta
    6. Alppihiihtotähti Lindsey Vonn teki historiaa ja kertoi kyyneleet silmissä ajatuksistaan ennen olympiauransa päätöslaskua: ”Uskon, että tein hänet silti ylpeäksi”
    7. Emmi Peltonen luisteli vapaaohjelmaan, ja se on valmentajan mielestä lottovoitto – harvinainen epäonnistuminen toi kirosanan luistelijan huulille: ”Se olisi ollut niin pienestä kiinni”
    8. Kahden erityis­lapsen yksin­huoltajaäiti halusi opiskella ammatin, Espoo vastasi epäämällä lastenhoidon – perheissä pelätään nyt kaupungin lopettavan ”liian hövelit” tuet Tilaajille
    9. Teknologian ”pimeästä puolesta” on tiedetty jo 35 vuotta, mutta kukaan ei vieläkään tiedä, mitä sille pitäisi tehdä, sanoo tutkija: teknostressi ja it-riippuvuus haittaavat elämäämme
    10. Tunti sitten
    11. Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset
    12. Mitaliennätyksen murskanneet norjalaiset pilkkaavat Suomen kisamenestystä: ”En koskaan katso mitalitaulukon häntäpäätä. Ehkä vielä kankkunen päällä?”
    13. Näytä lisää