Nuorten osuus pienituloisista on kasvanut selvästi – ”Työelämään pääsemisestä on tullut aiempaa vaikeampaa”

18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi, käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta tulonjakotilastosta. Noin neljännes pienituloisista oli nuoria aikuisia vuonna 2007, mutta heidän osuutensa on kasvanut noin kolmannekseen vuoteen 2016 mennessä, Tilastokeskus kertoo.

Tilastokeskus laskee pienituloisiksi ihmiset, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Kulutusyksikkö tarkoittaa kotitalouteen kuuluvaa ihmistä.

Esimerkiksi vuonna 2016 yhden hengen taloudella pienituloisuusraja oli 14 430 euroa vuodessa eli 1 200 euroa kuukaudessa. Tilastokeskuksen laskelmissa tulot ovat verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.

HS kertoi viime joulukuussa, että tuloerot pysyivät vuonna 2016 Suomessa lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005496601.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikön köyhyystutkijan Anna-Maria Isolanhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-maria+isolan mukaan tulonjakotilaston perusteella ei voi suoraan sanoa, miksi 18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut.

”Spekulatiivisesti voidaan sanoa siihen vaikuttavan, että erityisesti 18–24-vuotiaat käyvät nyt vähemmän palkkatöissä kuin aiemmin. Siihen voi olla syynä, että he opiskelevat aiempaa pidempään tai enemmän”, hän sanoo.

”Hauraassa taloudellisessa tilanteessa olevien nuorten lukumäärä on joka tapauksessa kasvanut.”

Isola peräänkuuluttaa, että ikäryhmän sisäisiä eroavaisuuksia pitäisi tutkia, koska hän uskoo sen sisällä olevan merkittävää taloudellista eriarvoisuutta.

”Kaikkein nuorimpien joukossa vanhemmilta saatavan rahallisen tuen merkitys voi olla aika suuri. Ryhmää olisi tutkittava, jotta näkisimme, millaisia joukkioita sieltä nousee esiin, ketkä uskovat tulevaisuuteen ja ketkä eivät”, Isola arvioi.

Yksi selitys 18–34-vuotiaiden osuuden kasvamiseen pienituloisista voivat olla heidän vaikeutensa työelämässä.

”Työelämään pääsemisestä on tullut aiempaa vaikeampaa ja se myös kestää aiempaa pidempään. Nuoret ovat siksi heikossa asemassa. Tästä kertovat monet tutkimukset”, Isola sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi luokiteltavia ihmisiä oli 623 000 vuonna 2016. He ovat ovat aiempaa useammin opiskelijoita, työttömiä ja muita ei-työllisiä, sillä vuoden 2010 jälkeen työllisten ja eläkeläisten osuus on vähentynyt.

Isola kuitenkin uskoo, että seuraavien vuosien aikana erityisesti osa-aikaista työtä tekevien osuus pienituloisista saattaa kasvaa.

”Meillä on Suomessa poliittisia pyrkimyksiä saada työllisten määrä kasvamaan, mutta kasvaako samalla niiden määrä, jotka eivät kuitenkaan tule toimeen työnteosta huolimatta?” hän kysyy.

Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus kotitalousväestöstä oli 11,5 prosenttia vuonna 2016, Tilastokeskus kertoo. Kotitalousväestö tarkoittaa yksityiskotitalouksissa asuvia ihmisiä.



”Se on liikaa, mutta ratkaisut pienituloisuuden vähentämiseksi eivät ole helppoja, kun elämme globaalissa maailmassa, mutta yritämme tehdä kansallisvaltion sisäistä politiikkaa”, Isola sanoo.

”Pienituloisuutta on syytä tarkastella tulevaisuudessa nykyistä analyyttisemmin. Erityisesti sitä, millaisia muutoksia pienituloisten muodostaman ryhmän sisällä tapahtuu.”