Lastensuojelun työntekijät uupuvat, kun yhden ihmisen vastuulla voi olla jopa sata lasta – tuore selvitys esittää ratkaisuja työn kuormittavuuteen

Varhaista tukea lapsille ja perheille, täsmätukea työntekijöille, sijaispooleja ja moniammatillista tiimityötä. Lastensuojeluun kaivataan nopeasti vaikuttavia toimia, joiden avulla vaativan ja monialaisen työn kuormittavuutta saataisiin kevennettyä.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojahttps://www.hs.fi/haku/?query=aulikki+kananoja esittää tänään keskiviikkona julkistettavassa väliarviossaan ennen kaikkea perheille suunnatun varhaisen tuen ja ehkäisevän toiminnan laajentamista tuntuvasti lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua.

Varhainen tuki olisi Kananojan mukaan nostettava ensisijaiseksi, kun lastensuojelutyön resursseista päätetään.

Näin voidaan hänen mielestään vahvistaa sekä vanhemmuutta että lasten kasvua ja ehkäistä mahdollisten riskien muuttuminen ongelmiksi. Pidemmän päälle näin voitaisiin myös hillitä kustannuksia.

Sen sijaan Kananoja ei puolla muun muassa työntekijäjärjestöjen esittämiä henkilöstömitoituksia eli sen kirjaamista lakiin, kuinka monta asiakasta yhdellä työntekijällä saisi olla.

”Lasten ja perheiden palveluiden nykyisessä muutostilanteessa sosiaalityöntekijöiden lakisääteiset asiakasmitoitukset eivät ole tarkoituksenmukaisia”, Kananoja toteaa raportissaan.

Kananoja kuitenkin esittää työntekijöiden asiakasmäärän systemaattista seuraamista ja ”kriittisten rajojen” määrittelyä valvontaviranomaisten puuttumisen perusteeksi.

Henkilöstömitoituksia on esittänyt esimerkiksi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Sen mukaan henkilöstömitoitus ja työntekijöiden palkkauksen parantaminen helpottaisivat lastensuojelun tilannetta.

Nyt työntekijät ovat uupuneita. Pahimmillaan yhden työntekijän vastuulla https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005519562.htmlon ollut kymmeniä tai jopa sata asiakasta.

Lastensuojelu on kovilla monissa kunnissa.

Sosiaalialan tehtävät ovat kuormittavia, ja työntekijöistä on pulaa. Sijaisia on vaikea saada. Perheitä ei aina auteta ajoissa, koska asiakkaita on liikaa eikä kaikkien ongelmiin ehditä paneutua riittävästi.

Kananojan tekemän kyselyn ja Kuntaliiton keräämän aineiston mukaan asiakasmäärä ylittää valtakunnallisen keskimäärän noin 40 prosentissa palveluiden järjestäjiä. Kananoja pitää ongelmaa vakavana.

Henkilöstön kuormituksen keventämiseksi tarvitaan Kananojan mukaan täsmätukea, sillä yhtenä vakavimpana riskinä lastensuojelutyössä näyttäytyy yksin tekeminen. Syitä ovat esimerkiksi resurssien puute, kunnan pieni koko tai työn tekemisen kulttuuri ja organisaatiokulttuuri.

Työntekijät tarvitsevat ”rinnalla kulkijan”, joka auttaa vaativissa tai oman osaamisalueen ulkopuolella olevassa tilanteessa. Mentorointijärjestelmiä voisi Kananojan mukaan olla sekä kunta- että työntekijätasoisia.

Selvityshenkilön keinovalikoimassa ovat myös maakunnalliset sijaispoolit.

Pitkällä aikavälillä vaikuttava ratkaisu lastensuojelutyön kuormittavuuteen on Kananojan mukaan siirtyminen moniammatilliseen tiimityöhön. Siihen liittyviä ratkaisuja tulisi hänen mielestään tukea välittömästi.

Lastensuojelutyö on monialaista. Se edellyttää monien ammattiryhmien yhteistyötä, sillä käsiteltävänä on niin päihde-, mielenterveys- kuin väkivaltaongelmiakin. Virkoihin on vaikea saada osaavaa henkilöstöä.

Tiimipohjaisen työskentelyn kehittämistä pidetään laajasti lastensuojelun laatua turvaavana toimena. Esimerkiksi Kuntaliiton kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä, että työn tekeminen moniammatillisessa tiimissä on toimivin tapa tehdä lastensuojelutyötä.

Kananoja korostaa, että tiimimalli vähentää myös työntekijän kokemusta yksin jäämisestä vaativassa työssä. Etuna on lisäksi laajempi henkilöstön rekrytointipohja, kun asiakastyön osaamisalueisiin kuuluvat esimerkiksi päihdetyöntekijät, perheterapeutit ja psykiatriset sairaanhoitajat.

Tiimimalli kuitenkin merkitsee suurta muutosta nykyisiin käytäntöihin ja edellyttää sitä kehittävien työyhteisöjen perusteellista koulutusta.

Kananoja luovuttaa lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämistä koskevan väliarvionsa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikollehttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikolle (kesk) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosellehttps://www.hs.fi/haku/?query=sanni+grahn-laasoselle (kok) keskiviikkona.

Väliarvio liittyy sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämään laajaan selvitykseen lastensuojelutyön kuormittavuudesta ja lastensuojelun henkilöstön riittävyydestä. Työ liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, sote-uudistukseen, jonka myötä lastensuojelu siirtyy kuntien vastuulta maakunnille vuonna 2020.

Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden lopussa.