Kotimaa

Jäämeren rata tekisi Lapista liikenteen solmukohdan – 3 miljardin euron junarata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen jatkoselvitykseen

Jäämeren radan katsotaan vauhdittavan investointeja arktisella alueella. Suomi haluaa mukaan kasvavaan liiketoimintaan.

Jäämeren rata parantaisi tuoreen selvityksen mukaan Suomen logistista asemaa, kun uudet merireitit arktisella alueella avautuvat. Junayhteys Suomesta Jäämerelle tekisi Lapista liikenteen solmukohdan ja mahdollistaisi Suomen mukana olon arktisen alueen kasvavassa liiketoiminnassa. Siitä Suomi haluaa osansa, vaikka ei Jäämeren rantavaltio olekaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto julkistivat perjantaina Jäämeren radasta tehdyn selvityksen. Radan parhaaksi linjausvaihtoehdoksi valikoitui reitti Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen.

Jatkoselvitykseen valittu ratalinjaus maksaa noin kolme miljardia euroa. Suomen puolen osuus kustannuksista olisi noin kaksi miljardia ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa.


Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkee pohjoisen arktisen Euroopan aidosti osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi hänen mukaansa useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”On tärkeää, että katsomme loogisinta vaihtoehtoa ja myös elinkeinoelämän tarpeita sekä mahdollisuuksia kehittää niitä investointivaihtoehtoja, joita radan kehittäminen edellyttää”, Berner sanoi selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Kirkkoniemen eduksi linjauksen ratkaisi ministeriön mukaan Suomen logistinen asema, huoltovarmuus ja saavutettavuus.

Kaikkiaan tutkittuja vaihtoehtoja oli viisi.


Liikennevirasto selvitti Jäämeren radan mahdollisuuksia ja taloudellista kannattavuutta yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa.

Selvitys oli liikenne- ja viestintäministeriön mielestä tarpeen, koska arktisen alueen merkitys kasvaa sekä Pohjoismaiden että EU:n näkökulmasta.

Ministeri Berner uskoo, että Jäämeren rata vauhdittaisi alueen kehitystä, edistäisi sen kasvua ja työllisyyttä sekä parantaisi mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen.

Myös Norja on ratahankkeen kannalla. ”Osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön”, sanoi Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen tiedotteessa.

Jatkoselvitystä varten perustetaan Suomen ja Norjan yhteinen työryhmä. Määräaikaa on vuoden 2018 loppuun saakka.

Ilmasto lämpenee arktisella alueella enemmän kuin muualla maailmassa. Jäätiköt ja pohjoinen merijää sulavat. Tämä avaa uusia merireittejä, muun muassa Eurooppaa ja Aasiaa yhdistävän Koillisväylän.

Muuttuvissa oloissa koko arktisen alueen taloudellinen merkitys kasvaa.

Jäämeren rannalla Norja ja Venäjä ovat jo investoineet satamiinsa. Norja haluaa rakentaa suuren Barentsinmeren sataman Kirkkoniemeen, joka on investoinut uusiin öljy- ja kaasuterminaaleihin.


Kirkkoniemi on myös iso rautamalmin lastaussatama, ja kaivos on suuri työllistäjä alueella. Ratayhteys palvelisikin myös pohjoisen kaivosteollisuutta.

Suomikin haluaa osansa kakusta.

”Täytyy muistaa, että arktisen alueen liiketoimintapotentiaali on paljon muutakin kuin liikenneväyliä ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä”, sanoo Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja ja varustamoyhtiö Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste.

”Etenkin Lapissa kukoistavan matkailun lisäksi kalastus ja vesiviljely ovat tärkeitä kehittyviä arktisen alueen elinkeinoja: noin 20 prosenttia kaikesta maailmalla syötävästä kalasta tulee arktiselta alueelta.”

Maailman talousfoorumin arvion mukaan koko arktisen alueen investointipotentiaali on noin tuhat miljardia dollaria. Suomen ja lähialueiden pohjoisosien eli Barentsin euroarktisen alueen osuus on Lapin kauppakamarin arvion mukaan noin viidennes eli 200 miljardia dollaria.

Liikenneväylien merkitys yksityisten investointien ajureina on Vaurasteen mukaan merkittävä.

”Tavaraliikenteen lisäksi Jäämeren rata olisi keskeinen matkailulle ja monille muillekin pohjoisen Euroopan ja Barentsin alueen elinkeinoille. Selkeä ja toimiva yhteys Keski-Euroopasta Barentsin kasvavaan talousalueeseen ja Norjan kehittyviin pohjoisiin satamiin on Suomelle valtava mahdollisuus”, Vauraste sanoo.

”Rata lisäisi myös mahdollisuuksia kehittää pohjoista Suomea.”

Jo rataselvitys on Vaurasteen mielestä merkittävä. Se on nostanut Barentsin euroarktisen alueen kehityksen ja Euroopan pohjoisen ulottuvuuden jälleen keskusteluun.

”Keskustelu on jo nyt tuonut läpinäkyvyyttä sekä edistänyt vuoropuhelua paikallisten elinkeinonharjoittajien ja saamelaisten kesken ja heidän kanssaan”, Vauraste sanoo.

Saamelaiset näkevät ratahankkeessa uhkia sekä ympäristölle että saamelaiskulttuurille. He haluavat osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon alusta saakka, jos rata päätetään tehdä.

”Jäämeren rata on saamelaisten näkökulmasta todella merkittävä ja laajakantainen hanke. Jos linjaus ei kulje saamelaisten kotiseutualueilla Suomessa, se kulkee saamelaisalueilla Norjassa, Ruotsissa tai Venäjällä”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Rovaniemen ja Kirkkoniemen välisellä ratalinjauksella pelkästään saamelaisten kotiseutualueella on Sanila-Aikion mukaan kuuden saamelaispaliskunnan talvilaitumia.


Ympäristövaikutuksetkin pelottavat. ”Rataa halutaan myydä vihreän matkailun näkökulmasta. Kuitenkin radan myötä myös mahdollisten kaivosten avaamisen uhka olisi askelta lähempänä”, Sanila-Aikio sanoo.

Myös kuljetukset lisääntyisivät, ja ne suuntautuisivat ennen kaikkea etelään.

”Pohjoisesta vietäisiin pois öljy-, kaasu- ja kalavarantoja sekä metsätalouden tuotteita. Enemmän täältä vietäisiin pois kuin tuotaisiin.”

Jatkoselvitysten alussa on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tarkoitus sopia Saamelaiskäräjien kanssa tarvittava vuorovaikutus.

Selvityksen mukaan linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä on tarkoitus tehdä tarkemmat ympäristöarviot ja varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä ympäristövaikutusten arviointimenettely (yva).

Ministeri Berner pitää Jäämeren yhteyksien avautumista mahdollisuutena Suomelle. Hänen mielestään Suomella olisi mahdollisuuksia profiloitua globaalina henkilö-, tavara- ja tietoliikennevirtojen solmukohtana.

Jäämeren radan Berner näkee osana isoa liikenneverkkoa. Siihen liittyvät myös Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli sekä Tallinnasta Varsovaan kulkeva kulkeva Rail Baltica.

Uusia mahdollisuuksia hankkeille toisi Bernerin mukaan myös Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapeli.


Tausta: Yli satavuotinen unelma yhteydestä Jäämerelle

Ajatus junaradan rakentamisesta Pohjois-Suomesta Jäämerelle ei ole uusi. Se on yli sata vuotta vanha.

Ensimmäiset ehdotukset rautatieyhteydestä esitettiin 1800-luvun lopulla.

Vauhtia suunnitelmat saivat Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun Suomi sai Tarton rauhassa vuonna 1920 Venäjältä Petsamon. Unelma kaistaleesta valtameren rantaa toteutui, ja Suomesta tuli Jäämeren rantavaltio.

Ratasuunnitelmia alettiin heti valmistella. Nikkelimalmiesiintymän löytyminen ja Petsamon nikkelikaivoksen perustaminen 1938 vauhditti hanketta edelleen. Vuonna 1939 Suomen hallitus lähti ajamaan radan rakentamista Rovaniemeltä Sodankylään ja edelleen Jäämerelle.

Talvisodan sytyttyä hanke lykkääntyi. Jatkosodan jälkeen se peruuntui, kun Suomi menetti Petsamon Neuvostoliitolle.

Sotien jälkeen aloitteita radan rakentamisesta Suomesta Norjan Kirkkoniemeen on ollut esillä aika ajoin. Hanketta ovat ajaneet varsinkin pohjoissuomalaiset poliitikot.

Aloitteita on tehty myös läntisestä ratayhteydestä Ruotsiin ja edelleen Norjan pohjoisrannikolle.

Kaivoshankkeet ja matkailun vilkastuminen pohjoisessa ovat vauhdittaneet suunnitelmia ratayhteydestä 2000-luvulla.

Jäämeren vetovoimaa on kasvattanut arktisen alueen lämpeneminen. Ilmasto lämpenee arktisella alueella nopeammin kuin muualla maailmassa. Jäätiköt ja pohjoinen merijää sulavat.

Arktinen alue elääkin voimakasta muutosten aikaa. Luonnon lisäksi muuttuvat kulttuuri ja geopolitiikka. Pohjoiset merireitit avautuvat, mikä lisää laivaliikenteen määrää. Tutkijoiden mukaan Jäämeri voi olla kesäisin sula jo 30 vuoden kuluttua.

Myös paineet jään alta paljastuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat kovat.

Jäämerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko maailmaan. Ne tuntuvat myös Suomessa, joka haluaa osansa kakusta.

Junayhteys nousi entistä vahvemmin keskusteluun, kun Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa 2017.

Viime kesänä liikenne- ja viestintäministeriö antoi Liikennevirastolle tehtäväksi selvittää ratayhteyden mahdollisuuksia yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Hanke on noussut entistä suurempaan rooliin myös Norjassa, joka haluaa suursataman Kirkkoniemeen.

Suomessa hanketta on ajanut elinkeinoelämä, jonka järjestöt esittivät kesäkuussa ratahankkeen selvittämistä. Niiden mukaan rata voisi parhaimmillaan toimia selkärankana pohjoisen Euroopan taloudelliselle toiminnalle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harkimo ja Jungner kertovat HS:n yhteishaastattelussa uuden liikkeen tavoitteista: Nettiäänestyksellä voi vaikuttaa kansanedustajan äänestyspäätökseen

    2. 2

      Pikkukaupungin gynekologi totesi minun olevan 38-vuotiaana liian vanha lapsentekoon

    3. 3

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    4. 4

      Vihaisten twiittien takaa paljastuu syvenevä ahdinko – Donald Trumpin ympärillä on jatkuva kohina, mutta nyt sen seassa on tärkeitä signaaleja, kirjoittaa Saska Saarikoski

      Tilaajille
    5. 5

      Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät – Monen elämä ei tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan

    6. 6

      Jari Sillanpää haluaisi olla Ricky Martin, mutta hän on George Michael – tähden stigma eivät ole huumeet vaan iskelmälaulajuus

    7. 7

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    8. 8

      Nina Fagerströmin elämässä ratsastus voitti rakkauden – ”Pitkään minun ei ollut helppoa edes puhua asiasta”

    9. 9

      Pelikasvattajat tyrmäävät lasten­psykiatri Jari Sinkkosen näkemykset peli­riippuvuudesta: ”On aivan kohtuutonta verrata pelaavaa lasta alkoholistiin”

    10. 10

      Kymmenien lapsien nenät vuosivat verta, kun kaatopaikkahöyryt tupsahtivat kouluun – Miljoonien moskovalaisten jätehuolto on kaaoksessa, ja nyt päättäjien on pakko ottaa protestit tosissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    2. 2

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    3. 3

      Espoolainen Jorma Järvinen istuskeli kaikessa rauhassa omakotitalonsa portailla, kun metsästä astui esiin kauris jouluvalot päässään

    4. 4

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    5. 5

      Pikkukaupungin gynekologi totesi minun olevan 38-vuotiaana liian vanha lapsentekoon

    6. 6

      Pelikasvattajat tyrmäävät lasten­psykiatri Jari Sinkkosen näkemykset peli­riippuvuudesta: ”On aivan kohtuutonta verrata pelaavaa lasta alkoholistiin”

    7. 7

      1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

    8. 8

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    9. 9

      Vihaisten twiittien takaa paljastuu syvenevä ahdinko – Donald Trumpin ympärillä on jatkuva kohina, mutta nyt sen seassa on tärkeitä signaaleja, kirjoittaa Saska Saarikoski

      Tilaajille
    10. 10

      Saksa huolestui muslimi­maahanmuuttajien juutalais­vastaisuudesta – keskitysleiri­sanoituksista tunnetun hip hop -duon palkitseminen nosti myrskyn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

    2. 2

      Tämä maatila ehti olla saman suvun hallussa 300 vuotta – nyt Vantaa saa pakkolunastaa alueen tonttimaaksi

    3. 3

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    5. 5

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    6. 6

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Tippuri yleistyy nuorten keskuudessa – ”Kukaan ei tunnista muita odotushuoneessa, ja kaikki ilmoittavat olevansa saman henkilön vakituinen seksikumppani”

    8. 8

      Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

    9. 9

      Venäjän vaatimus Syyriaan tehtyjen iskujen tuomitsemiseksi sai laihan kannatuksen YK:n turvaneuvostossa – Yhdysvallat: Olemme valmiita uuteen iskuun

    10. 10

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Harkimo ja Jungner kertovat HS:n yhteishaastattelussa uuden liikkeen tavoitteista: Nettiäänestyksellä voi vaikuttaa kansanedustajan äänestyspäätökseen
    3. Kuningatar Viktoria oli vallankahvassa yli 60 vuotta, mutta vähätteli naisia ja itseään: ”Emme sovi hallitsemaan”
    4. Ainakin kymmenen kuoli eläkeuudistusta vastustaneissa mielenosoituksissa Nicaraguassa – varapresidentti eli presidentin vaimo vertasi mielenosoittajia vampyyreihin
    5. Harry Harkimo aikoo luopua Jokerit-omistuksestaan syksyyn mennessä – tavoitteena on saada seuralle ”suomalainen koti”
    6. Pääministeri Sipilä: Työmarkkinoiden ja perusturvan uudistuksia on jatkettava
    7. Arkkitehtuuri­museon entisen johtajan luotto­korttilaskuista paljastui puutteita: Tarkastajat kävivät läpi 100 000 euron laskut, vain 7 000 euron kuluista asianmukaiset selvitykset
    8. Sirkoista kehitellään ruokaa ihmisille, mutta miksi edullinen ja erinomainen ruokakala silakka kelpaa vain rehuksi?
    9. Tunti sitten
    10. Italian korkeat virkamiehet saivat pitkät vankeustuomiot salaisista neuvotteluista mafian kanssa – ”Kun tuomareita räjäytettiin ilmaan, valtion ihmiset auttoivat Cosa Nostraa”
    11. Diplomiekonomi Harry Harkimo on onnistunut suututtamaan ihmisiä koko aikuisikänsä – näin hän puhui HS:lle maineestaan ja ärsyttävyydestään 50-vuotishaastattelussaan
    12. 4 tuntia sitten
    13. Kymmenien lapsien nenät vuosivat verta, kun kaatopaikkahöyryt tupsahtivat kouluun – Miljoonien moskovalaisten jätehuolto on kaaoksessa, ja nyt päättäjien on pakko ottaa protestit tosissaan
    14. Näytä lisää