Kotimaa

Suomen kieli kulkee jyrkkää alamäkeä Ruotsissa – Opettaja kielsi yhdeksänvuotiasta Ursina Funkia puhumasta välitunnilla suomea

Suomella on virallisen vähemmistökielen asema Ruotsissa, mutta vähemmistökielen oikeudet toteutuvat huonosti kouluelämässä.

Kun suomalainen Tiina Männistö-Funk muutti vajaa kaksi vuotta sitten Sveitsistä Ruotsin Göteborgiin, hän iloitsi lastensa puolesta.

Sveitsinsaksaa ja suomea kotikielenään puhuvat lapset kuulisivat nyt enemmän suomea ja pystyisivät vahvistamaan kielitaitoaan. Olihan nelihenkinen perhe muuttamassa maahan, jossa suomi on virallinen vähemmistökieli, ja kaupunkiin, jossa on paljon ruotsinsuomalaisia.

Käytännössä vähemmistökielen oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Ruotsinsuomalaisten suuresta määrästä huolimatta suomen kieli kulkee Ruotsissa jyrkkää alamäkeä.

Se näkyy etenkin kouluissa. Ruotsinsuomalaisten koulujen ja luokkien määrä on vähentynyt, ja suomen oppitunteja on yhä vähemmän. Oppitunnit sijoittuvat usein koulupäivien ulkopuolelle, eikä niitä välttämättä pidetä omassa koulussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös Tiina Männistö-Funkin perhe kohtasi pian muuton jälkeen karun todellisuuden.

Syksyllä 2016 lapset aloittivat Göteborgin ruotsinsuomalaisessa koulussa, esikoinen toisen luokan ja kuopus esikoulun. Opetus oli kaksikielistä. Lasten suomen kieli vahvistui ja ruotsin kielen alkeet tulivat tutuiksi.


Lukukauden päätteeksi kouluviranomaiset kuitenkin yllättäen päättivät lopettaa koulun. Ruotsinsuomalaisten vanhempien vetoomukset eivät auttaneet. Männistö-Funkin esikoinen Ursina Funk, 9, siirtyi ruotsalaiseen kouluun. Kuopus jatkoi ruotsinsuomalaisessa päiväkodissa, joka säilyi.

Uudessa koulussa suomen opetusta oli vain kerran viikossa – perjantaina iltapäivällä, kun muiden koulupäivä oli jo päättynyt. Samassa ryhmässä oli kielellisesti eritasoisia lapsia esikoululaisista yläkoululaisiin.

”Kävi tosi nopeasti ilmi, ettei opetus ollut mistään kotoisin. Mieluummin ei mitään opetusta kuin sitä”, Männistö-Funk sanoo.

Hän oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että lapsi pystyi puhumaan koulussa suomea muiden ruotsinsuomalaisesta koulusta siirtyneiden lasten kanssa.

Kunnes se kiellettiin.

”Muut lapset kantelivat, että lapset puhuivat keskenään suomea välitunnilla. Henkilökunta kielsi heitä puhumasta suomea, koska pitää puhua kieltä, jota kaikki ymmärtävät”, Männistö-Funk kertoo.

Myös opettaja kielsi suomen puhumisen.

”Luokassa lapsi oli kysynyt luokkakaveriltaan jotain suomeksi, koska hän ei ymmärtänyt kunnolla ruotsia. Opettaja oli kieltänyt puhumasta suomea ja sanonut, että pitää puhua ruotsia.”


Kävi ilmi, että muitakin lapsia oli kielletty puhumasta keskenään suomea. Männistö-Funk keskusteli opettajan kanssa, mutta kiellot jatkuivat senkin jälkeen.

Ruotsinsuomalaiset vanhemmat ovat yrittäneet pitää ääntä kielioikeuksista, mutta Männistö-Funkin mukaan valitukset eivät ole johtaneet juuri mihinkään.

”Olemme käyneet taistelua, mutta ei ruotsinkielisen enemmistön edustajia kiinnosta. Se on aika karua.”

Ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ovat Ruotsin virallisia vähemmistöjä. Heidän kielensä suomi, saame, meänkieli, romani ja jiddiš ovat virallisia vähemmistökieliä.

Lain mukaan suomalaistaustaisilla lapsilla on oikeus saada oman kielensä kehittymiseen tähtäävää harjoitusta jo päiväkodista lähtien. Koulussa on oikeus saada oman kielen opetusta. Sitä on järjestettävä, vaikka kunnassa olisi vain yksi suomalaistaustainen lapsi. Siihen on oikeus, vaikkei perheessä puhuttaisi aktiivisesti suomea.

Suomen kielen huonoon asemaan kiinnitti tällä viikolla huomiota myös brittilehti The Guardian. Jutussa annetaan varsin synkkä kuva virallisen vähemmistökielen tilanteesta ja tulevaisuudesta Ruotsissa.

Jutussa muistutetaan, että ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin suurin vähemmistö. Kymmenestä miljoonasta ruotsalaisesta yli 700 000:lla eli noin seitsemällä prosentilla on suomalaisia sukujuuria.

Guardian huomauttaa, että kahden kielen asetelma Suomessa on toisenlainen. Suomalaisista noin viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Ruotsi on yksi virallisista kielistä, ja sen opiskelu on suomenkielisille pakollista.

Ruotsinsuomalaisen opettajaliiton puheenjohtaja, suomen kielen opettaja Sirpa Humalisto tietää enemmänkin göteborgilaiskoulun kaltaisia ikäviä esimerkkejä suhtautumisesta kieleen.

Ne ovat tällaisia: Södertäljessä kiertävä suomen kielen opettaja oli keskustellut opettajanhuoneessa kouluavustajan kanssa suomeksi. Hän sai myöhemmin esimieheltään kirjeen, jossa siitä vaadittiin anteeksipyyntöä. Västeråsissa puolestaan liikunnanopettaja oli kieltänyt lapsia puhumasta suomea koulussa, jossa on ruotsinsuomalaisia luokkia.

”Tilanne on aivan kummallinen. Tuntuu siltä, että erityisesti kouluissa haluttaisiin palata ’yksi maa, yksi kieli’ -periaatteeseen. Me kansalliset vähemmistöt täällä olemme aika ihmeissämme”, Humalisto sanoo.

”Täytyy koko ajan lyödä rumpua ja tuoda asioita esille. Se on jatkuvaa taistelua.”


Myös suomen kielen professori Jarmo Lainio Tukholman yliopistosta vahvistaa suomen kielen tilanteen menneen selvästi huonompaan suuntaan.

Hänen mukaansa suomen kieli on heikkenemässä vain puhutuksi kieleksi. Suomalaistaustaiset lapset eivät saa riittävästi opetusta, jotta he voisivat aikuisena käyttää kieltä monipuolisesti myös lukemiseen ja kirjoittamiseen.

”Jos ei tule perusteellisia muutoksia, kieli kituu ja katoaa vähitellen. Paikoitellen tämä on jo tapahtunut”, Lainio sanoo.

”Opetus on vähentynyt ihan huimaavasti.”

Opetuksen väheneminen todetaan myös laajassa Ruotsin opetusministeriön tilaamassa selvityksessä, joka valmistui marraskuussa. Selvityksessä tutkittiin muun muassa sitä, miten vähemmistökielten opetusta ja kaksikielistä opetusta voitaisiin lisätä peruskoulussa.

Selvitystyön tehnyt Lainio toteaa, että suomea opetetaan yhä harvemmissa kouluissa ja yhä vähemmän. Useimmiten opetusta on yksi oppitunti viikossa. Hänen mukaansa tosin myönteisiäkin uutisia kuuluu: joissakin kunnissa suomenkielistä opetusta yritetään elvyttää.

Selvityksen mukaan viime lukuvuonna peruskoulussa oli noin 8 900 lasta, joilla oli oikeus suomen äidinkielen opetukseen. Heistä opetusta sai alle puolet, 4 400 lasta.

Selvityksessä todetaan, että Ruotsin 290 kunnasta alle viidennes tiedotti verkkosivuillaan asiallisesti vähemmistökielten oikeuksista koulussa. 233 kuntaa tiesi, että kunnassa on lapsia, joilla on oikeus suomen kielen opetukseen. Silti vain 144 kunnassa annettiin opetusta.

”Siinä on aika suuri tyhjiö. Voi keskustella, mistä se johtuu”, Lainio sanoo.

”Jos perheille ei anneta oikeaa tietoa mahdollisuuksista, he eivät pysty vaatimaan niitä.”


Kunnat selittävät opetuksen puutetta muun muassa opettajapulalla. Suomen kielen opettajista onkin pulaa, sillä kyseinen koulutus ajettiin alas 1980-luvun lopulla. Vasta 2014 Tukholman yliopistoon tuli uutta suomen aineenopettajakoulutusta.

Selvityksessä esitetäänkin koulutuksen kehittämistä nopealla aikataululla ja pidemmällä tähtäimellä.

Selvityksen varsinaisia pääehdotuksia on kolme. Sen mukaan kouluun tulisi perustaa uusi oppiaine: kansallinen vähemmistökieli. Se sisältyisi tuntisuunnitelmaan, joten opetus olisi koulupäivien aikana. Kansallista vähemmistökieltä opetettaisiin vähintään kolme tuntia viikossa.

Ruotsinsuomalaiset toivovat nyt, että selvitysryhmän esitys etenisi ja saisi poliittista kannatusta.

”Koulu yksinään ei pysty kääntämään kehitystä. Siihen tarvitaan laajempi halu ja tuki. Kolme tuntia viikossa nostaisi kuitenkin kielen statusta. Perheissä ja muuallakin alettaisiin käyttää kieltä”, Lainio sanoo.

Göteborgissa Tiina Männistö-Funk toivoo myös kielen arvostuksen nousevan. Sveitsistä Göteborgiin muuttaessa hän yllättyi kielen alhosta.

”Kun ajattelee, kuinka paljon täällä on ollut ja on suomenkielisiä, on uskomatonta, miten näkymättömiin kieli on lakaistu”, hän sanoo.

”Olen tiennyt, ettei ruotsinsuomalaisilla ole ollut helppoa. Oli silti šokki nähdä, millainen tilanne oikeasti on: miten alistuneita monet ihmiset ovat siihen, ja miten nopeasti kielen voi menettää. Suomea ei puhuta, eikä se näy missään. Ei voi olla huomaamatta, miten vuosikymmeniä jatkunut negatiivinen asenneilmasto on vaikuttanut.”

Viime kesänä Männistö-Funkin perhe muutti toiselle puolelle kaupunkia ja lapset vaihtoivat koulua.

Lain mukaan lapsi voi saada vain yhden kotikielen opetusta. Uudessa koulussa oli tarjolla hyvää saksan opetusta. Perheellä oli ikävät kokemukset suomen opetuksesta, joten vanhemmat valitsivat saksan.

”Minun suureksi harmikseni”, Männistö-Funk sanoo.

”Vaikka suomen virallisena vähemmistökielenä pitäisi olla erityisasemassa, käytännössä se ei toimi niin. Totta kai kieli on perheen vastuulla, mutta olisi yhteiskunnallekin rikkaus tukea sitä. Nyt jatkan suomen ylläpitämistä kotona. Puhun ja luen lapsille suomeksi, ja yritän pitää yllä suomenkielisiä kaveruuksia.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen kieli
  • ruotsinsuomalaiset
  • Ruotsi
  • Suomi
  • Vähemmistöt
  • Minna Pölkki

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin suomalaisten työajat voivat muuttua – HS kokosi 5 tärkeintä uudistusta, joita hallitus esittää kiisteltyyn työaikalakiin

    2. 2

      Kalle sai puhelun headhunterilta, mietti vedessä pulikoivia lapsiaan ja vastasi kyllä – Se päätös teki hänestä hyvän isän aivan viime hetkellä

      Tilaajille
    3. 3

      Eurokriisi uhkaa taas kärjistyä, nyt syyllinen on alueen kolmanneksi suurin talous Italia – ”Panokset ovat paljon suuremmat kuin Kreikan tapauksessa”

    4. 4

      Oletko miettinyt, miten vaivalloisia puolisot, vauvat ja lemmikit voivat olla? Mitään merkittävää ei voi saavuttaa yksin mukavuudesta käsin

    5. 5

      Kannattaako tietokoneen kamera peittää teipinpalalla? Verkkohyökkääjä voi päästä käsiksi kotikoneen nettikameraan käyttäjän huomaamatta

    6. 6

      McCain varoittaa Yhdysvaltoja Trumpin falskista nationalismista – kuoleva senaattori ei säästele sanojaan viimeiseksi jäävässä kirjassaan

    7. 7

      Suomen talouden tilanne on vähän sama kuin juhlissa puolenyön jälkeen: Hauskin tunnelma alkaa hiipua

    8. 8

      Patrik Laineen parran kohtalo kiinnosti – paikan ja ajan sisältänyt vastaus sai toimittajat purskahtamaan nauruun

    9. 9

      Kohu Aku Louhimiehen ohjausmetodeista nousi jälleen – Ohjaajan mukaan Ylen jutussa oli neljä olennaista virhettä, mutta riittävätkö todisteet?

    10. 10

      Autiotalo rapistui surkeaan kuntoon Helsingin paraatipaikalla – sen remontointi ei kuulu taloyhtiölle, päätti käräjäoikeus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huoli suomalaispojista sai tutkijakaksikon kysymään pojilta, vaikenevatko he tunteistaan, mikä koulussa mättää ja miksi he homottelevat toisiaan – tulokset yllättivät

      Tilaajille
    2. 2

      Autiotalo rapistui surkeaan kuntoon Helsingin paraatipaikalla – sen remontointi ei kuulu taloyhtiölle, päätti käräjäoikeus

    3. 3

      Suomalaisen vaatteet on todennäköisimmin ostettu marketista, ja suosituin muotitalo on Prisma – ”Kertoo siitä, että hinta on määräävä tekijä”

    4. 4

      Ulkomaiset opiskelijat jäisivät mielellään Suomeen, mutta täkäläisten eristäytyneisyys saa monen hylkäämään aikeet – ”Täällä joutuu olemaan paljon yksin”

    5. 5

      Katsastusväli pitenee, pakokaasumittaus poistuu, huonoista renkaista seuraa ajokielto – HS kokosi yhteen katsastustoiminnan muutokset

    6. 6

      Juha Kärkkäisen tavaratalo on synnyttämässä Rovaniemellä poliittisen kiistan – ”En hyväksy tällaista ihmisvihamielisyyttä”

    7. 7

      Vainoaja palkkasi etsivätoimiston selvittämään entisen kumppaninsa salaisen osoitteen – ”Täysin väärin”, sanoo ammattietsivien edustaja

    8. 8

      Prinssi Harryn ex-tyttöystävän tympeä ilme, Amal Clooneyn aviomies ja nuori Meghan Markle palatsin edessä – internet sekosi kuninkaallisista häistä, tässä parhaat palat

    9. 9

      Presidentti Niinistön virallisesta muotokuvasta paljastui yllätys – Kuvapari osoittaa, että poski kuuluukin afganistanilaiselle turvapaikanhakijalle

      Tilaajille
    10. 10

      Pihalla ulkoilevia päiväkotilapsia ja henkilökuntaa ammuttiin muovikuula-aseella Helsingin Ruoholahdessa – Epäilty on itsekin lapsi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

      Tilaajille
    2. 2

      Jasper Pääkkösellä on merkittävä rooli Spike Leen uutuuselokuvassa, josta tuli Cannesissa suuri tapaus – ”Iski tajuntaan, että olen oikeasti osa tällaista”

      Tilaajille
    3. 3

      Prinssi Harryn ex-tyttöystävän tympeä ilme, Amal Clooneyn aviomies ja nuori Meghan Markle palatsin edessä – internet sekosi kuninkaallisista häistä, tässä parhaat palat

    4. 4

      Syöpää aiheuttava virus huolestuttaa maailmalla, ja nyt sitä löytyi Suomestakin – osa seksin välityksellä tarttuvan viruksen kantajista sairastuu leukemiaan

      Tilaajille
    5. 5

      Juha Kärkkäisen tavaratalo on synnyttämässä Rovaniemellä poliittisen kiistan – ”En hyväksy tällaista ihmisvihamielisyyttä”

    6. 6

      Kysy nämä kaksi kysymystä, kun lapsi uhmaa ja raivoaa – kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen mukaan ongelmalapsia käsitellään väärin

      Tilaajille
    7. 7

      Onko istuminen painanut hartiasi kyyryyn ja niskan kipeäksi? Nämä kolme liikettä paljastavat, kuinka jumissa oikeasti olet, ja treenaavat samalla yläselän kuntoon

    8. 8

      Tee nämä yksinkertaiset asiat, niin näytät hyvältä selfiessä – HS:n palkittu kuvaaja Sami Kero kertoo 8 temppua, jotka jokainen osaa tehdä

    9. 9

      Häkellyttävän moni kertoo joutuneensa avaruusolentojen sieppaamaksi – Ilmiölle on nimi, ja se selittää, miksi sieppaustarinat ovat nyt loppuneet

      Tilaajille
    10. 10

      Eristämistä, masennusta ja tuhottuja opintoja – Korkeakouluissa kiusataan kuin yläasteella, ja helsinkiläisen Leenan toiveet murskattiin ensimmäisenä päivänä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää