Kotimaa

Suomen kieli kulkee jyrkkää alamäkeä Ruotsissa – Opettaja kielsi yhdeksänvuotiasta Ursina Funkia puhumasta välitunnilla suomea

Suomella on virallisen vähemmistökielen asema Ruotsissa, mutta vähemmistökielen oikeudet toteutuvat huonosti kouluelämässä.

Kun suomalainen Tiina Männistö-Funk muutti vajaa kaksi vuotta sitten Sveitsistä Ruotsin Göteborgiin, hän iloitsi lastensa puolesta.

Sveitsinsaksaa ja suomea kotikielenään puhuvat lapset kuulisivat nyt enemmän suomea ja pystyisivät vahvistamaan kielitaitoaan. Olihan nelihenkinen perhe muuttamassa maahan, jossa suomi on virallinen vähemmistökieli, ja kaupunkiin, jossa on paljon ruotsinsuomalaisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Käytännössä vähemmistökielen oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Ruotsinsuomalaisten suuresta määrästä huolimatta suomen kieli kulkee Ruotsissa jyrkkää alamäkeä.

Se näkyy etenkin kouluissa. Ruotsinsuomalaisten koulujen ja luokkien määrä on vähentynyt, ja suomen oppitunteja on yhä vähemmän. Oppitunnit sijoittuvat usein koulupäivien ulkopuolelle, eikä niitä välttämättä pidetä omassa koulussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös Tiina Männistö-Funkin perhe kohtasi pian muuton jälkeen karun todellisuuden.

Syksyllä 2016 lapset aloittivat Göteborgin ruotsinsuomalaisessa koulussa, esikoinen toisen luokan ja kuopus esikoulun. Opetus oli kaksikielistä. Lasten suomen kieli vahvistui ja ruotsin kielen alkeet tulivat tutuiksi.


Lukukauden päätteeksi kouluviranomaiset kuitenkin yllättäen päättivät lopettaa koulun. Ruotsinsuomalaisten vanhempien vetoomukset eivät auttaneet. Männistö-Funkin esikoinen Ursina Funk, 9, siirtyi ruotsalaiseen kouluun. Kuopus jatkoi ruotsinsuomalaisessa päiväkodissa, joka säilyi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Uudessa koulussa suomen opetusta oli vain kerran viikossa – perjantaina iltapäivällä, kun muiden koulupäivä oli jo päättynyt. Samassa ryhmässä oli kielellisesti eritasoisia lapsia esikoululaisista yläkoululaisiin.

”Kävi tosi nopeasti ilmi, ettei opetus ollut mistään kotoisin. Mieluummin ei mitään opetusta kuin sitä”, Männistö-Funk sanoo.

Hän oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että lapsi pystyi puhumaan koulussa suomea muiden ruotsinsuomalaisesta koulusta siirtyneiden lasten kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kunnes se kiellettiin.

”Muut lapset kantelivat, että lapset puhuivat keskenään suomea välitunnilla. Henkilökunta kielsi heitä puhumasta suomea, koska pitää puhua kieltä, jota kaikki ymmärtävät”, Männistö-Funk kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös opettaja kielsi suomen puhumisen.

”Luokassa lapsi oli kysynyt luokkakaveriltaan jotain suomeksi, koska hän ei ymmärtänyt kunnolla ruotsia. Opettaja oli kieltänyt puhumasta suomea ja sanonut, että pitää puhua ruotsia.”


Kävi ilmi, että muitakin lapsia oli kielletty puhumasta keskenään suomea. Männistö-Funk keskusteli opettajan kanssa, mutta kiellot jatkuivat senkin jälkeen.

Ruotsinsuomalaiset vanhemmat ovat yrittäneet pitää ääntä kielioikeuksista, mutta Männistö-Funkin mukaan valitukset eivät ole johtaneet juuri mihinkään.

”Olemme käyneet taistelua, mutta ei ruotsinkielisen enemmistön edustajia kiinnosta. Se on aika karua.”

Ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ovat Ruotsin virallisia vähemmistöjä. Heidän kielensä suomi, saame, meänkieli, romani ja jiddiš ovat virallisia vähemmistökieliä.

Lain mukaan suomalaistaustaisilla lapsilla on oikeus saada oman kielensä kehittymiseen tähtäävää harjoitusta jo päiväkodista lähtien. Koulussa on oikeus saada oman kielen opetusta. Sitä on järjestettävä, vaikka kunnassa olisi vain yksi suomalaistaustainen lapsi. Siihen on oikeus, vaikkei perheessä puhuttaisi aktiivisesti suomea.

Suomen kielen huonoon asemaan kiinnitti tällä viikolla huomiota myös brittilehti The Guardian. Jutussa annetaan varsin synkkä kuva virallisen vähemmistökielen tilanteesta ja tulevaisuudesta Ruotsissa.

Jutussa muistutetaan, että ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin suurin vähemmistö. Kymmenestä miljoonasta ruotsalaisesta yli 700 000:lla eli noin seitsemällä prosentilla on suomalaisia sukujuuria.

Guardian huomauttaa, että kahden kielen asetelma Suomessa on toisenlainen. Suomalaisista noin viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Ruotsi on yksi virallisista kielistä, ja sen opiskelu on suomenkielisille pakollista.

Ruotsinsuomalaisen opettajaliiton puheenjohtaja, suomen kielen opettaja Sirpa Humalisto tietää enemmänkin göteborgilaiskoulun kaltaisia ikäviä esimerkkejä suhtautumisesta kieleen.

Ne ovat tällaisia: Södertäljessä kiertävä suomen kielen opettaja oli keskustellut opettajanhuoneessa kouluavustajan kanssa suomeksi. Hän sai myöhemmin esimieheltään kirjeen, jossa siitä vaadittiin anteeksipyyntöä. Västeråsissa puolestaan liikunnanopettaja oli kieltänyt lapsia puhumasta suomea koulussa, jossa on ruotsinsuomalaisia luokkia.

”Tilanne on aivan kummallinen. Tuntuu siltä, että erityisesti kouluissa haluttaisiin palata ’yksi maa, yksi kieli’ -periaatteeseen. Me kansalliset vähemmistöt täällä olemme aika ihmeissämme”, Humalisto sanoo.

”Täytyy koko ajan lyödä rumpua ja tuoda asioita esille. Se on jatkuvaa taistelua.”


Myös suomen kielen professori Jarmo Lainio Tukholman yliopistosta vahvistaa suomen kielen tilanteen menneen selvästi huonompaan suuntaan.

Hänen mukaansa suomen kieli on heikkenemässä vain puhutuksi kieleksi. Suomalaistaustaiset lapset eivät saa riittävästi opetusta, jotta he voisivat aikuisena käyttää kieltä monipuolisesti myös lukemiseen ja kirjoittamiseen.

”Jos ei tule perusteellisia muutoksia, kieli kituu ja katoaa vähitellen. Paikoitellen tämä on jo tapahtunut”, Lainio sanoo.

”Opetus on vähentynyt ihan huimaavasti.”

Opetuksen väheneminen todetaan myös laajassa Ruotsin opetusministeriön tilaamassa selvityksessä, joka valmistui marraskuussa. Selvityksessä tutkittiin muun muassa sitä, miten vähemmistökielten opetusta ja kaksikielistä opetusta voitaisiin lisätä peruskoulussa.

Selvitystyön tehnyt Lainio toteaa, että suomea opetetaan yhä harvemmissa kouluissa ja yhä vähemmän. Useimmiten opetusta on yksi oppitunti viikossa. Hänen mukaansa tosin myönteisiäkin uutisia kuuluu: joissakin kunnissa suomenkielistä opetusta yritetään elvyttää.

Selvityksen mukaan viime lukuvuonna peruskoulussa oli noin 8 900 lasta, joilla oli oikeus suomen äidinkielen opetukseen. Heistä opetusta sai alle puolet, 4 400 lasta.

Selvityksessä todetaan, että Ruotsin 290 kunnasta alle viidennes tiedotti verkkosivuillaan asiallisesti vähemmistökielten oikeuksista koulussa. 233 kuntaa tiesi, että kunnassa on lapsia, joilla on oikeus suomen kielen opetukseen. Silti vain 144 kunnassa annettiin opetusta.

”Siinä on aika suuri tyhjiö. Voi keskustella, mistä se johtuu”, Lainio sanoo.

”Jos perheille ei anneta oikeaa tietoa mahdollisuuksista, he eivät pysty vaatimaan niitä.”


Kunnat selittävät opetuksen puutetta muun muassa opettajapulalla. Suomen kielen opettajista onkin pulaa, sillä kyseinen koulutus ajettiin alas 1980-luvun lopulla. Vasta 2014 Tukholman yliopistoon tuli uutta suomen aineenopettajakoulutusta.

Selvityksessä esitetäänkin koulutuksen kehittämistä nopealla aikataululla ja pidemmällä tähtäimellä.

Selvityksen varsinaisia pääehdotuksia on kolme. Sen mukaan kouluun tulisi perustaa uusi oppiaine: kansallinen vähemmistökieli. Se sisältyisi tuntisuunnitelmaan, joten opetus olisi koulupäivien aikana. Kansallista vähemmistökieltä opetettaisiin vähintään kolme tuntia viikossa.

Ruotsinsuomalaiset toivovat nyt, että selvitysryhmän esitys etenisi ja saisi poliittista kannatusta.

”Koulu yksinään ei pysty kääntämään kehitystä. Siihen tarvitaan laajempi halu ja tuki. Kolme tuntia viikossa nostaisi kuitenkin kielen statusta. Perheissä ja muuallakin alettaisiin käyttää kieltä”, Lainio sanoo.

Göteborgissa Tiina Männistö-Funk toivoo myös kielen arvostuksen nousevan. Sveitsistä Göteborgiin muuttaessa hän yllättyi kielen alhosta.

”Kun ajattelee, kuinka paljon täällä on ollut ja on suomenkielisiä, on uskomatonta, miten näkymättömiin kieli on lakaistu”, hän sanoo.

”Olen tiennyt, ettei ruotsinsuomalaisilla ole ollut helppoa. Oli silti šokki nähdä, millainen tilanne oikeasti on: miten alistuneita monet ihmiset ovat siihen, ja miten nopeasti kielen voi menettää. Suomea ei puhuta, eikä se näy missään. Ei voi olla huomaamatta, miten vuosikymmeniä jatkunut negatiivinen asenneilmasto on vaikuttanut.”

Viime kesänä Männistö-Funkin perhe muutti toiselle puolelle kaupunkia ja lapset vaihtoivat koulua.

Lain mukaan lapsi voi saada vain yhden kotikielen opetusta. Uudessa koulussa oli tarjolla hyvää saksan opetusta. Perheellä oli ikävät kokemukset suomen opetuksesta, joten vanhemmat valitsivat saksan.

”Minun suureksi harmikseni”, Männistö-Funk sanoo.

”Vaikka suomen virallisena vähemmistökielenä pitäisi olla erityisasemassa, käytännössä se ei toimi niin. Totta kai kieli on perheen vastuulla, mutta olisi yhteiskunnallekin rikkaus tukea sitä. Nyt jatkan suomen ylläpitämistä kotona. Puhun ja luen lapsille suomeksi, ja yritän pitää yllä suomenkielisiä kaveruuksia.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen kieli
  • Ruotsinsuomalaiset
  • Ruotsi
  • Suomi
  • Vähemmistöt
  • Minna Pölkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      #Metoo on kaukana, kun potilas kourii rintoja ja takapuolta – Sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen kuulee huorittelua, seksiehdotuksia ja väkivaltaisia fantasioita

      Tilaajille
    2. 2

      It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?

    3. 3

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    4. 4

      Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon”

      Tilaajille
    5. 5

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    6. 6

      Istanbulista löytyi diplomaattiauto, jota Saudi-Arabia ei anna tutkia – Valvonta­kamerakuvissa näkyy ilmeisesti surmatun toimittajan kaksoisolento

    7. 7

      Mikromuovia löytyy myös ihmisten sisältä, uusi tutkimus havaitsi – muovia tulee ruokapaketeista ja juomapulloista

    8. 8

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    9. 9

      ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoo Kauko Röyhkä ja nauttii, kun some kuohahtaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koko maailma romahti kun aloin herätä joka yö kello 2” – HS:n lukijat kertovat, miten vaikea vaihdevuosioireita on tunnistaa, kun useimmiten puhutaan vain ”kuumista aalloista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    2. 2

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    3. 3

      Työasussaan Roosa nauha -kampanjan symbolia pitänyt lentokenttä­työntekijä sai potkut – Turvatarkastajien ulosmarssi ei aiheuttanut ruuhkia

    4. 4

      Kuinka nopeasti nuuskan käyttö näkyy hammaslääkärillä? Voiko nuuska kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 netistä tuttua väitettä

      Tilaajille
    5. 5

      Vasemmisto­liiton Li Andersson pitää yrittäjien ruokakampanjaa ”vastenmielisenä” – Yrittäjien Mikael Pentikäisen mukaan ruoan jakelu on ”erinomainen” hanke

    6. 6

      Internet mullisti maailman, mutta seuraava vallankumous saattaa jättää sen varjoonsa

    7. 7

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    8. 8

      Patrik Leppänen, 22, ei totellut työnantajan käskyä ottaa Roosa nauha pois rinta­pielestään lento­aseman turva­tarkastuksessa ja sai potkut – ”Halusin osoittaa tukea äidilleni”

    9. 9

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    10. 10

      Kommentti: Putouksen sketsihahmo­kilpailun piti olla kaikkea muuta kuin se nyt on – Yksi hahmo tiivistää sen, mikä vanhassa suunnitelmassa meni mönkään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    2. 2

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    3. 3

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    4. 4

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    5. 5

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    6. 6

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    7. 7

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    8. 8

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    9. 9

      Ranskassa on syntynyt poikkeuksellisen monta vauvaa, joilla on epä­muodostuneet kädet – viran­omaiset ovat ymmällään

    10. 10

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Brexit on kuin perheriita, ja siksi on normaalia, että sen seuraaminen nolottaa ulkopuolista
    3. ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoo Kauko Röyhkä ja nauttii, kun some kuohahtaa Tilaajille
    4. ”Maailman pisin merisilta” avattiin Kiinasta Hongkongiin – mutta hongkongilaiset eivät ole pelkästään innoissaan
    5. #Metoo on kaukana, kun potilas kourii rintoja ja takapuolta – Sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen kuulee huorittelua, seksiehdotuksia ja väkivaltaisia fantasioita Tilaajille
    6. Tunti sitten
    7. Mitä tehdä, kun lapsi pelkää vieraita? Vierastaminen on osa kehitystä, mutta se vaatii vanhemmalta turvallisen vastauksen Tilaajille
    8. Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon” Tilaajille
    9. Voiko Italiasta puhua kauniina maana?
    10. Carmen Pekkarinen muutti Kanadasta Suomeen 20 vuotta sitten ja hermostui roskaamiseen – lopulta luontoa rakastava sääfani keräsi 10 000 tupakantumppia Espoosta
    11. It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?
    12. 2 tuntia sitten
    13. Oodi vanhemmuudelle – Arjen kiireen keskellä vanhempi suorittaa lukuisia toimia lapsensa mielenterveyden suojaamiseksi
    14. Näytä lisää