Kotimaa

Vaikea avioero vei Tuomas Louekarin, 35, jaksamisen rajoille, mutta apu löytyi psykoterapiasta – nyt tämä hoitomuoto uhkaa loppua monilta suomalaisilta

Kuntoutus­psykoterapia siirtyy Kelalta maakunnille, jolloin rahoitus voi pienentyä yli puolella. Maakunnat saavat päättää itse, kuinka paljon rahaa ne kohdistavat mielenterveyteen. Vielä viime viikolla hallitus kaavaili siirtoa nopeutetulla aikataululla.

Pari vuotta sitten helsinkiläinen Tuomas Louekari, 35, jaksoi kyllä tulla töihin. Pakolliset työtehtävät tuli tehtyä, mutta luovuutta vaativat olivat hankalia. Ongelmia oli työn tehossa, viimeistelyssä ja siinä, että sai vietyä projektit loppuun.

Pientä markkinointitoimistoa pyörittävällä Louekarilla oli meneillään hankala avioero, ja olo oli huono. Syyllisyyden tunteista oli vaikea päästä eroon.

”En tehnyt töitä ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt. En vetänyt sadan prosentin teholla, vaikka se olisi yrittäjänä tärkeää. Yritys ei voi menestyä, jos ei jaksa viedä asioita maaliin”, hän kertoo.

Louekari puhui tilanteesta liikekumppaninsa ja ex-vaimonsa kanssa, joka ehdotti Louekarille hoitoon hakeutumista. Hän aloitti ensin lyhytkestoisen terapian ja sai myöhemmin diagnoosin ”sekamuotoinen ahdistushäiriö.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Terapian jatkaminen tuntui tarpeelliselta vielä lyhytterapian jälkeen. Hain Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa, ja hakemus meni läpi.”

Louekarin tavoin lähes 37 000 suomalaista käy Kelan korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa. Työ- ja opiskelukykyä ylläpitävä psykoterapia on Kelan vastuulla, kun taas terveyskeskukset tarjoavat hoidollista lyhytterapiaa. Jokaisella 16–67-vuotiaalla suomalaisella on Kelan psykoterapiaan lakisääteinen oikeus.

Nyt kuntoutuspsykoterapiaa ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle osana sote-uudistusta. Vielä viime viikolla hallitus kaavaili siirtoa nopeutetulla aikataululla.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kuntoutuksen uudistamiskomitea esitti viime syksynä, että järjestämisvastuun siirtoa voitaisiin arvioida aikaisintaan vuonna 2025, kun käytäntöä olisi kokeiltu muutamassa erikokoisessa maakunnassa. Tähän mennessä olisi varmistuttu, että maakunnat järjestävät psykoterapiapalveluita ja lääkinnällistä kuntoutusta riittävässä laajuudessa.

Viime keskiviikkona perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi, että aikaistamishaluja on.

”Siirron aikaistaminen tukisi palvelujen kehittämistä etu­painotteisesti, kun toimintatavat maakunnissa eivät vielä ole vakiintuneet”, hän kirjoitti HS:lle sähköpostitse.

Perjantaina hallitus hylkäsi nopeuttamissuunnitelman ja linjasi, ettei se tee päätöstä siitä, minä vuonna muutos tulee voimaan. Tämä jää seuraavan hallituksen päätettäväksi. Nykyhallitus sen sijaan päättää käytännön kokeilun aloittamisesta.

Saarikon mukaan aikaistamista ei lopulta pidetty ”järkevänä kokonaisuuden näkökulmasta”.

Muutos liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseen. Tarkoituksena on yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta osana sote-uudistusta.


Suunnitelma siirtää psykoterapia maakunnille on aiheuttanut alan järjestöissä ja asiantuntijoissa huolta. Moni pelkää, että uudistuksen myötä osa suomalaisista jää ilman psykoterapiaa sitä tarvitessaan.

”Suurin huolenaihe on se, että psykotera­piaa tulee olemaan hyvin todennäköisesti tarjolla hyvin paljon nykyistä vähemmän. Pitkää psykoterapiaa saavien määrä voi tippua todella rajusti”, arvioi psykologi, psykoterapeutti Anna Collander.

Hän edustaa useista psykoterapeuteista koostuvaa delegaatiota, joka on huolissaan uudistuksen vaikutuksesta psykoterapian saatavuuteen.

Huoli ei ole välttämättä tuulesta temmattu. Vaarana on, että uudistuksessa psykoterapian rahoituksesta katoaa yli puolet.

Noin 55 prosenttia kuntoutuspsykoterapian kustannuksista kerätään palkansaajien sosiaaliturvamaksuina suoraan sairausvakuutusrahastoon, josta Kelan kuntoutus rahoitetaan. Tätä rahoitusta ei voida siirtää maakunnille.

STM:n ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan tarkoituksena ei ole heikentää nykytilannetta. Jotta näin ei kävisi, puuttuva osuus rahoituksesta täytyisi ottaa jostain muualta.

”Sama rahakertymä tarvitaan, mutta sitä, miten se hoidetaan, ei tiedetä. En tiedä mistä muualta se voitaisiin ottaa kuin verotuksesta.”

Ministeri Saarikko ei vastaa kysymykseen siitä, aiotaanko psykoterapiakuntoutuksen nykyisenlainen rahoitus jatkossa taata. Hän ei myöskään vastaa suoraan kysymykseen siitä, saako yhtä moni suomalainen jatkossa psykoterapiaa sitä tarvitessaan.

”[Vakuutusmaksuilla rahoitettua osuutta] vastaava rahoitus voitaisiin osoittaa maakunnille valtion varoista”, hän muotoilee.

Muutos vaatii myös lainsäädännön muuttamista, sillä oikeudesta psykoterapiaan ei ole säädetty terveydenhuoltolaissa vaan laissa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Maakunnille siirtyvät vain terveydenhuoltolaissa mainitut velvoitteet.

Kansalaisten lakisääteinen oikeus psykoterapiaan ei häviä, vaan lakia muutetaan, Varhila vakuuttaa.

”Kahdelta oikeusasiantuntijalta on saatu jo selvitys siitä, miten lakia voidaan tulkita jatkossa. Lakia tarvitsee muuttaa, tietenkin.”

Vaikka rahamäärä pysyisikin ennallaan, se ei automaattisesti takaa psykoterapian saatavuutta. Maakuntiin siirrettävät rahat eivät ole korvamerkittyjä, vaan jokainen maakunta päättää itsenäisesti, kuinka paljon rahaa se kohdistaa esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön Varhila ei silti usko, että mielenterveyspalvelut jäävät maakunnissa lapsipuolen asemaan. Maakuntien on selviydyttävä lakisääteisistä velvoitteistaan, hän huomauttaa.

”En usko, että mielenterveyspalveluja alettaisiin evätä. Terveydenhuollon johdossa on hyvä ymmärrys siitä, että jos niistä vähennetään, kustannukset ovat pienen ajan kuluttua paljon suuremmat”, Varhila sanoo.

Varsinkin maakuntien säästöpaineet huolestuttavat alan toimijoita. Tällä hetkellä Kela ei voi sanoa, ettei terapiaa saa, koska rahat ovat loppu. Mutta voivatko mielenterveyspalvelut joutua maakunnissa ensimmäisenä leikkuriin? Korvataanko pitkäkestoinen psykoterapia lääkkeillä, sairaslomilla ja lyhyillä terapiajaksoilla?

Varhila kertoo monen ammattilaisen kysyneen asiasta sähköpostitse, muttei vastaa suoraan siihen, onko huoli turha. Hänen mukaansa maakunnat joutuvat kuitenkin budjeteista päättäessään pohtimaan, millä hoidolla pidetään kulut pitkällä aikavälillä kurissa.

”Vaikuttavaa ei ole antaa lyhytkestoista terapiaa silloin, kun asiakas tarvitsee psykoterapiaa”, hän sanoo.

Collander ei ole yhtä optimistinen. Hän uskoo, että psykoterapian sijaan tarjolla tulee olemaan enemmän lyhyttä apua, joka auttaa hetkellisesti. Collanderin mukaan tämä taas voi johtaa pidempiin sairauslomiin ja mahdollisesti sairaseläkkeisiin.

”Psykoterapian ideana on muuttaa ihmisten psyykkistä rakennetta niin, että he pystyvät kannattelemaan itseään erilaisissa kriiseissä ja selviämään jatkossa itse”, hän sanoo ja jatkaa:

”Koska kuntoutuspsykoterapia liittyy työkykyyn, kyseessä on kansanterveydellisten seurausten lisäksi valtava kansantaloudellinen kysymys. Onko meillä varaa jättää hoitamatta näitä ihmisiä?”

Tuomas Louekarin on vaikea kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi jäänyt ilman Kelan tukemaa psykoterapiaa. Sen merkitys on ollut Louekarin mukaan kokonaisvaltainen.

Terapia on lisännyt itsetuntemusta ja ymmärrystä omasta elämänhistoriasta. Olo on kevyempi, ja energia tuntuu palanneen.

”Kun aloin ymmärtää terapiassa itseäni paremmin, olokin parani. Ja mitä paremmin voin, sitä paremmin jaksan tehdä töitä. Olen saanut myös tsemppiä itsekuriin. Se on ollut tärkeää, sillä yrittäjänä kukaan ei määrää ja potki töihin.”

Louekari on käynyt kuntoutuspsykoterapiassa nyt kaksi vuotta yhdestä kahteen kertaa viikossa. Omin varoin hänellä ei olisi ollut varaa käydä terapiassa läheskään yhtä usein, jolloin vaikutus ei olisi ollut sama.

”Varmasti olisin aika kujalla”, hän pohtii. ”Nyt jaksan viedä projektit finaaliin.”

Palveluiden saatavuutta ei missään nimessä ole tarkoitus heikentää, ministeri Saarikko vakuuttaa.

”Päinvastoin, [tarkoituksena on] sujuvoittaa ja yhdenvertaistaa palvelun saatavuutta.”

Kelan järjestelmää on pidetty hyvin toimivana, mutta sitä on kritisoitu epätasa-arvoisuudesta. Koska terapian saamisen kriteerinä on mielenterveyden häiriön aiheuttama uhka työ- tai opiskelukyvylle, sen ulkopuolelle jää psykoterapiaa tarvitsevia ihmisiä, joilla kuntoutustarve ei liity opintoihin tai työhön.

Terapiaa eivät saa myöskään ne, joiden katsotaan selviävän vähemmällä tuella. Eriarvoisuutta aiheuttaa myös se, ettei kaikkialla Suomessa ole tarpeeksi psykoterapeutteja.

Saarikon mukaan uudistus voi poistaa näitä ongelmia, sillä maakuntien on järjestettävä alueillaan riittävät palvelut. Niille laaditaan yhtenäiset kriteerit psykoterapiaan pääsylle, samoin kuin Kelassa on nyt.

Myös uudistuskomiteassa istunut Kirsi Varhila näkee muutoksessa vahvuuksia. Hänen mukaansa ongelmana on nyt se, että psykoterapiaa saavat ovat irrallaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä.

Uudistuksen etuna on se, että kun hoito ja kuntoutus olisivat ”saman järjestäjän katon alla”, ihminen saisi paremmin apua, Varhila sanoo. ”Kokonaistilanne nähdään paremmin, kun vastuu keskitetään yhdelle.”

Saarikon mukaan parhaimmillaan pääsy psykoterapiaan nopeutuisi.

Hoidon oikea-aikaisuus ja reagointinopeus ovat toki tärkeitä seikkoja, sanoo myös psykoterapeutti Anna Collander. Hän kuitenkin muistuttaa, että jo nyt kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla on järjestää nopeasti saatavilla olevaa akuuttia psykoterapiahoitoa.

”Valitettavasti sitä ei ole riittävästi. Kelan kuntoutuspsykoterapia sen sijaan tähtää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen silloin, kun lyhyempi hoitojakso ei ole ollut riittävä. Olisi tärkeää käyttää resurssit niin, että nämä aidosti täydentäisivät toisiaan niin kuin on tarkoitettu – eikä lähteä purkamaan sitä toimivampaa järjestelmää.”

Kuntoutuspsykoterapialla on saatu merkittäviä tuloksia, sanoo tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson Kelasta. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia psykoterapian päättäneistä oli terapiajakson jälkeen opiskelemassa, töissä tai työmarkkinoiden käytettävissä.

”Ilman psykoterapiaa meillä olisi paljon enemmän niitä, jotka eivät kykene töihin tai viemään opiskelujaan loppuun.”

Kuntoutuspsykoterapian määrän kasvuun ei ole hänen mukaansa yhtä syytä. Mielenterveyden häiriöt eivät sinänsä ole lisääntyneet.


”Ne tunnistetaan ehkä aiempaa paremmin. Psykoterapian tarve on suuri, ja tarvetta lisää tieto siitä, että kyseessä on vaikuttava hoitomuoto.”

Tuulio-Henriksson uskoo, että siirtymävaiheessa tilanne tulee olemaan erittäin hankala.

”Kun palveluja siirrellään ja järjestellään uudelleen, se voi kovastikin rikkoa systeemiä. Tässä pohditaan sitä, miten potilaille käy. Toisaalta muutoksissa voi myös tapahtua hyviä asioita.”

Fakta

Psykoterapiaa saavien määrä on kaksinkertaistunut


 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään, jos työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja terapian arvioidaan olevan tarpeen kyvyn parantumisessa.

 Kela myöntää tuen vuodeksi kerrallaan. Psykoterapiatukea voi saada kolme vuotta.

  Kela korvaa noin 57 euroa yksilöterapian käyntikerrasta. Asiakkaan maksettavaksi jää yleensä muutama kymmenen euroa.

 Vuonna 2011 Kelan tukema psykoterapia muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi. Psykoterapiaa saavien määrä on sittemmin kaksinkertaistunut. Viime vuonna sitä sai 36 700 ihmistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Psykoterapia
  • Sote-uudistus
  • Kela
  • Suvi Vihavainen
  • Ann-Mari Huhtanen

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin suomalaisten työajat voivat muuttua – HS kokosi 5 tärkeintä uudistusta, joita hallitus esittää kiisteltyyn työaikalakiin

    2. 2

      Kalle sai puhelun headhunterilta, mietti vedessä pulikoivia lapsiaan ja vastasi kyllä – Se päätös teki hänestä hyvän isän aivan viime hetkellä

      Tilaajille
    3. 3

      Oletko miettinyt, miten vaivalloisia puolisot, vauvat ja lemmikit voivat olla? Mitään merkittävää ei voi saavuttaa yksin mukavuudesta käsin

    4. 4

      Eurokriisi uhkaa taas kärjistyä, nyt syyllinen on alueen kolmanneksi suurin talous Italia – ”Panokset ovat paljon suuremmat kuin Kreikan tapauksessa”

    5. 5

      Yhdysvaltalaiskirjailija Philip Roth on kuollut

    6. 6

      Autiotalo rapistui surkeaan kuntoon Helsingin paraatipaikalla – sen remontointi ei kuulu taloyhtiölle, päätti käräjäoikeus

    7. 7

      Suomen talouden tilanne on vähän sama kuin juhlissa puolenyön jälkeen: Hauskin tunnelma alkaa hiipua

    8. 8

      Kohu Aku Louhimiehen ohjausmetodeista nousi jälleen – Ohjaajan mukaan Ylen jutussa oli neljä olennaista virhettä, mutta riittävätkö todisteet?

    9. 9

      Siitosorin päivä pitenee, kun kevät käynnistää tammojen kiiman – Celantus-ori huhkii nyt kahta työtä

    10. 10

      ”Kun painaa jalkapohjan oikeasta kohdasta, niskasärky ja unettomuus helpottaa” – Kiinalainen lääketiede pitää pintansa, mutta paljonko siinä on huuhaata ja mistä on oikeasti apua?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huoli suomalaispojista sai tutkijakaksikon kysymään pojilta, vaikenevatko he tunteistaan, mikä koulussa mättää ja miksi he homottelevat toisiaan – tulokset yllättivät

      Tilaajille
    2. 2

      Autiotalo rapistui surkeaan kuntoon Helsingin paraatipaikalla – sen remontointi ei kuulu taloyhtiölle, päätti käräjäoikeus

    3. 3

      Suomalaisen vaatteet on todennäköisimmin ostettu marketista, ja suosituin muotitalo on Prisma – ”Kertoo siitä, että hinta on määräävä tekijä”

    4. 4

      Ulkomaiset opiskelijat jäisivät mielellään Suomeen, mutta täkäläisten eristäytyneisyys saa monen hylkäämään aikeet – ”Täällä joutuu olemaan paljon yksin”

    5. 5

      Katsastusväli pitenee, pakokaasumittaus poistuu, huonoista renkaista seuraa ajokielto – HS kokosi yhteen katsastustoiminnan muutokset

    6. 6

      Vainoaja palkkasi etsivätoimiston selvittämään entisen kumppaninsa salaisen osoitteen – ”Täysin väärin”, sanoo ammattietsivien edustaja

    7. 7

      Presidentti Niinistön virallisesta muotokuvasta paljastui yllätys – Kuvapari osoittaa, että poski kuuluukin afganistanilaiselle turvapaikanhakijalle

      Tilaajille
    8. 8

      Juha Kärkkäisen tavaratalo on synnyttämässä Rovaniemellä poliittisen kiistan – ”En hyväksy tällaista ihmisvihamielisyyttä”

    9. 9

      Pihalla ulkoilevia päiväkotilapsia ja henkilökuntaa ammuttiin muovikuula-aseella Helsingin Ruoholahdessa – Epäilty on itsekin lapsi

    10. 10

      Prinssi Harryn ex-tyttöystävän tympeä ilme, Amal Clooneyn aviomies ja nuori Meghan Markle palatsin edessä – internet sekosi kuninkaallisista häistä, tässä parhaat palat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

      Tilaajille
    2. 2

      Jasper Pääkkösellä on merkittävä rooli Spike Leen uutuuselokuvassa, josta tuli Cannesissa suuri tapaus – ”Iski tajuntaan, että olen oikeasti osa tällaista”

      Tilaajille
    3. 3

      Prinssi Harryn ex-tyttöystävän tympeä ilme, Amal Clooneyn aviomies ja nuori Meghan Markle palatsin edessä – internet sekosi kuninkaallisista häistä, tässä parhaat palat

    4. 4

      Syöpää aiheuttava virus huolestuttaa maailmalla, ja nyt sitä löytyi Suomestakin – osa seksin välityksellä tarttuvan viruksen kantajista sairastuu leukemiaan

      Tilaajille
    5. 5

      Juha Kärkkäisen tavaratalo on synnyttämässä Rovaniemellä poliittisen kiistan – ”En hyväksy tällaista ihmisvihamielisyyttä”

    6. 6

      Kysy nämä kaksi kysymystä, kun lapsi uhmaa ja raivoaa – kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen mukaan ongelmalapsia käsitellään väärin

      Tilaajille
    7. 7

      Onko istuminen painanut hartiasi kyyryyn ja niskan kipeäksi? Nämä kolme liikettä paljastavat, kuinka jumissa oikeasti olet, ja treenaavat samalla yläselän kuntoon

    8. 8

      Tee nämä yksinkertaiset asiat, niin näytät hyvältä selfiessä – HS:n palkittu kuvaaja Sami Kero kertoo 8 temppua, jotka jokainen osaa tehdä

    9. 9

      Häkellyttävän moni kertoo joutuneensa avaruusolentojen sieppaamaksi – Ilmiölle on nimi, ja se selittää, miksi sieppaustarinat ovat nyt loppuneet

      Tilaajille
    10. 10

      Eristämistä, masennusta ja tuhottuja opintoja – Korkeakouluissa kiusataan kuin yläasteella, ja helsinkiläisen Leenan toiveet murskattiin ensimmäisenä päivänä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää