Kotimaa    |   HS-analyysi

Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät – Monen elämä ei tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan

HS:n kyselyn mukaan pätkätyösuhteet, huono taloudellinen tilanne ja huoli ympäristön tilasta vaikuttavat siihen, saadaanko useampi tai edes yksi lapsi. Tehdäänkö politiikassa päätöksiä, jotka tukevat hedelmällisessä iässä olevan sukupolven tulevaisuudenuskoa?

Lapset ovat panostus tulevaisuuteen. Mutta jos maailma tuntuu muuttuvan yhä synkemmäksi, kuka haluaa hankkia lapsia? Entä kuinka varma toimeentulostaan pitää – tai edes voi – olla, että uskaltaa tehdä lapsia?

Nämä kysymykset nousivat mieleen, kun luimme HS:n verkkokyselyyn tulleita kertomuksia siitä, mikseivät lukijoiden toiveet lapsiluvusta olleet toteutuneet. Kahdessa päivässä kyselyyn tuli yli 1 200 vastausta.

Odotimme tarinoita siitä, kuinka lapsia oli lykätty, kun oli ajateltu, että kaiken pitäisi olla elämässä ”valmista”. Tai ettei kumppanin kanssa ollut päästy yhteisymmärrykseen, tehdäänkö toinen vai ei – kunnes olikin jo tullut ero.

Toisin kävi. Kyselyaineiston perusteella vaikuttaa siltä, ettei monen elämä tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Monista vastauksista piirtyy melko näköalaton ja epävarma kuva työ­elämästä sekä omasta ja Suomen tulevaisuudesta. Kannattaako lapsia tehdä tällaiseen maailmaan, moni miettii.

Valtaosa syistä, joilla selitettiin lapsettomuutta tai toivotun lapsiluvun toteutumatta jäämistä, liittyi työelämään ja talouteen. Huomattavan moni kertoi lykänneensä lapsen yrittämistä pätkä- ja silpputöiden tai huonon työllisyystilanteen takia.

Osa kertoi jääneensä lapsettomaksi vakinaistamista ja varmempaa tulevaisuutta odotellessaan. Joillakin elämäntilanne oli niin epävarma, ettei lapsia ollut osannut edes kaivata tai harkita.

Työelämä vaikutti myös päätökseen toisesta tai useammasta lapsesta. Moni tuntui ajattelevan, että yhden lapsen kanssa ehkä vielä sinnittelee, mutta useamman elättäminen vaatisi, että ainakin toisella vanhemmalla olisi vakituinen työsuhde.

Moni määräaikainen nainen ei uskonut tällaista näkevänsä. He kokivat, että lisääntyminen ajaa heidät huonoon asemaan työmarkkinoilla, sillä ”työnantaja ei halua maksaa äitiyslomasta syntyviä kuluja”. Osa puhui jopa syrjinnästä.

Jotkut miettivät, olisiko äitiysloman jälkeen ylipäätään työtä, johon palata. Toiset olivat varmoja, että vauvauutisen myötä työsopimusta ei jatkettaisi. Vähintään saisi jättää hyvästit vakinaistamishaaveille. Osasta vastauksista kävi ilmi, ettei huoli ollut ollut turha.

Lisäksi monilla vanhemmilla on kyselyn perusteella suuria vaikeuksia työn ja perheen yhdistämisessä. Osa sanoi, ettei jaksaisi useampaa lasta. Toiset syyttivät kuormittumisesta työn hektisyyttä, vaativuutta ja ylitöitä. Jotkut katsoivat, että olivat itsekin vastuussa paineista.

Huomattavaa oli se, kuinka moni tunsi jääneensä puolisonsa kanssa yksin ilman turvaverkkoja. Vanhemmat ja ystävät olivat joko jääneet toiselle paikkakunnalle tai sitten heitä ei ollut. Ei ollut keltä pyytää apua.

Tutkimusten valossa ei yllätä, että lapsia jää tekemättä työelämän ongelmien vuoksi. Yllättävämpää on se, että moni vastaaja sanoi suoraan, ettei heillä ole lapseen varaa. Onko se hyvinvointivaltio-Suomessa totta?

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että monella on oikeasti tiukkaa: lapsia ei jätetä hankkimatta Thaimaan-lomien tai uusimman Volvo-mallin takia, vaan siksi, että useamman lapsen koetaan oikeasti keikauttavan perheen taloutta.

 

Yllättävää on se, että moni vastaaja sanoi suoraan, ettei heillä ole lapseen varaa.

Vastaajien joukossa on niitä, jotka eivät olleet uskaltaneet hankkia ensimmäistäkään lasta, sillä pelkäsivät, etteivät tulisi lainkaan toimeen. Talousongelmista kirjoittivat paitsi työttömät ja silppu- ja pätkätyöläiset, myös ne, joiden parisuhteessa molemmat olivat kokopäivätöissä.

Muutamat kertoivat jopa, etteivät olleet halunneet siirtää köyhyyttä ja köyhyyden kokemusta eteenpäin tai mennä koristeeksi lapsiperheiden nousussa oleviin köyhyystilastoihin.

Näyttää siltä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat ihmiset joutuvat tinkimään lapsilukutoiveestaan, koska eivät pysty tarjoamaan sellaista lapsuutta kuin haluaisivat, sanoo tutkija Venla Berg Väestöliitosta.

Pienipalkkaisuus ja epävarma työmarkkina-asema vaikuttavat lapsen saantiin erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat suuret. Eräs kyselyyn vastannut kertoi tulleensa tulokseen, ettei viisihenkisenä perheenä mahduttaisi enää yhtä hyvin 50 neliöön.

Toki joukossa on niitäkin, jotka sanovat talouden rajoittavan lasten hankintaa, vaikka todellisuudessa eivät halua luopua saavutetusta elintasosta. He haluavat jatkossakin tehdä joka vuosi etelänmatkan, eivätkä ryhtyä metsästämään alennusjauhelihaa.

Monet ottivat HS:n kyselyssä esille, että yhteiskunnan tuki lapsiperheille on vähentynyt.

”Lapsiperheisiin kohdistetut leikkaukset eivät ole olleet mitään megaisoja, mutta niiden viesti on ollut se, ettei lapsiperheisiin panosteta. Päivähoito-oikeuden rajaaminen ja lapsilisien indeksikorotusten leikkaaminen vaikuttavat toisilla arjen järjestämiseen ja taloustilanteeseen”, Berg sanoo.

Tämä ei toki ole koko totuus siitä, miksi monen lapsihaaveet eivät toteudu. Vaikka epävarma työmarkkina-asema ja jopa vain lähipiirissä koettu työttömyys vaikuttavat lasten saantiin, rinnalla kulkee toisenlaisiakin trendejä, Berg painottaa.

”Toisilla lapset eivät kuulu automaattisesti sellaiseen elämään, jota haluaa elää. Ajatellaan, että lasten takia pitäisi luopua muista mielenkiinnon kohteista, kuten matkustelusta ja uraan keskittymisestä.”

Taloussyyt saattavat hyvinkin nousta HS:n kyselyssä ylitse muiden siksi, että kysely julkaistiin jutussa, jossa puhuttiin nuorten miesten työllisyyden ja syntyvyyden laskun yhteydestä.

Myös Tampereen yliopiston tutkijatohtori Petteri Eerola muistuttaa, että vaikka työelämän epävarmuus on varmasti aito syy lapsitoiveiden lykkäämiseen, rinnalla on muitakin syitä.

”Voi olla, että työsuhde on epävarma, mutta sen rinnalla voi olla myös lukuisia muita syitä, miksi toivetta lapsesta lykätään. Jos esteitä on paljon tai ne ovat suuria, se helposti voi johtaa siihen, ettei yritä enempää lapsia tai sitä yhtäkään.”

Myös HS:n kyselyssä erilaiset syyt (oikeaa kumppania ei löydy ajoissa, tämä ei ole valmis vanhemmaksi, terveysongelmat ja biologiset syyt lapsettomuuteen) näyttävät limittyvän toisiinsa.

Kyselyaineistosta nousee esiin myös eräs uusi selitys: heikko tulevaisuususko. Kymmenet vastaajat olivat huolissaan siitä, millaisen maapallon he jättävät lapsilleen ja millaisessa maailmassa nämä tulevat elämään. Osa kertoi päättäneensä olla tekemättä lapsia, koska maailma on menossa hälyttävään suuntaan.

Lista ongelmista on pitkä: ilmastonmuutos, ympäristön tila, väestönkasvu, ylikulutus, polarisaatio, Suomen henkinen ilmapiiri, poliittiset päätökset, sodat… Jotkut olivat varmoja siitä, että tulevat sukupolvet eivät pääse lähellekään samaa elintasoa kuin meillä on.

”Nuoremmat sukupolvet, jotka harkitsevat lasten hankintaa, miettivät näitä asioita nyt varmasti tosi paljon”, Eerola sanoo. ”Se ei ole ihme, kun katsoo, millaisista uhkakuvista mediakin kertoo.”

Ympäristösyyt lapsettomuuden selittäjänä saattaa olla uusi trendi, Berg arvioi. ”Se, ettei hanki lapsia kuormittamaan maailmaa, voi tosin olla myös arvostettava selitys lapsettomuudelle, vaikka todellisuudessa taustalla olisi muitakin syitä.”

Se, millaisena sukupolvet tulevaisuuden näkevät, ei kuitenkaan voi olla vaikuttamatta. On eri asia tehdä lapsia aikana, jolloin ihmiskunnan odotetaan kulkevan voiton sijaan kohti rappiota.

Siihen, haluavatko parhaassa perheen perustamisiässä olevat nuoret aikuiset reppumatkailla pitkin viidakkoja, on vaikeampi vaikuttaa. Perheellistymisen lykkäämisen taustalla on kuitenkin myös yhteiskunnallisia syitä.

Tehdäänkö politiikassa päätöksiä, jotka tukevat hedelmällisessä iässä olevan sukupolven tulevaisuudenuskoa? Pystyvätkö päätöksiä tekevät samastumaan lasten hankintaa epäröivien asemaan?

Esimerkiksi viime viikolla hallitus esitti, että työntekijöiden irtisanomista pienissä yrityksissä helpotetaan ja alle 30-vuotiaat voidaan palkata määräaikaisiksi ilman perusteita kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

HS:n kyselyssä vain pieni osa vastaajista selitti, että lapsitoiveiden toteutumatta jääminen johtui heistä itsestään. Omaa jahkailua reilusti useammin syynä oli esimerkiksi epäkypsä kumppani tai liian pienet neliöt. Kuitenkin harva päätös on henkilökohtaisempi kuin lapsen maailmaan saattaminen ja hänestä huolehtiminen.

Joten: Olemmeko pelkureita? Vai onko meillä syytäkin olla?

Miksi toivottu lapsiluku ei toteudu? Lue HS:n verkkokyselyn vastauksia

”Töiden määräaikaisuus. Olen korkeakoulutettu, mutta tehnyt määräaikaisia pätkätöitä koko ikäni. Ei ole ollut aikaa keskittyä lapsihaaveisiin tai pesänrakennukseen. En ole halunnut tehdä lasta taloudellisesti epävarmaan elämäntilanteeseen.”

”Jos minulla olisi vakituinen työpaikka ja vakituiset tulot, ajattelisin ehkä eri tavalla ja silloin osaisin ehkä haluta lapsia. Nyt kaikki aika menee seuraavan työkeikan löytämiseen, joten en osaa kaivata lapsia tähän kaiken päälle.”

”2000-luvun alussa kaikkialla luvattiin hyvää tulevaisuutta suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Tehostuspolitiikan seurauksena kävikin niin, että eläköityvien tilalle ei palkattu ketään ja työtehtävät yhdistettiin palkkaan ja työpäivän pituuteen nähden täysin mahdottomiksi kokonaisuuksiksi. Burnoutista tuli pysyvä asiaintila. Yhtäkkiä on täysin normaalia olla työpäivän jälkeen niin väsynyt, että makaa katatonisena sohvalla. Mihin kohtaan tätä kuviota mahtuu lisääntyminen?”

”Nyt ehkä tekisin ne kaksi lasta sinne laman keskelle, koska näin lähes viisikymppisenä tiedän, kuinka vähällä sitä ihminen oikeasti tulee toimeen. Nyt on jo liian myöhäistä tulla äidiksi.”

”Väärä valinta mennä töihin pääkaupunkiseudulle todella kovapalkkaiseen vaativaan hommaan. Olisi pitänyt keskittyä elämään ja tehdä töitä vain sen mahdollistamiseen. Raha ja asema - ns. ’menestys’ on täyttä roskaa.”

”Minulla oli vaativa työ ja mieheni teki luovaa työtä. Yhden lapsen kuskaaminen hoitoon, kouluun, harrastuksiin, kavereille ja lääkäriin onnistui vielä vuorovetona, kaksi olisi vaatinut töistä tinkimistä.”

”Olimme täysin rahattomia 90-luvun puolivälissä. Toisella oli huonopalkkainen pätkätyö ja toinen oli työtön maisteri. Uskalsimme kuitenkin tehdä lapset, vaikka laman varjolla tehtiin samaan aikaan yhteisvaikutukseltaan massiivia leikkauksia lapsiperheille. Tuolloin hyvinvointivaltiota ei kuitenkaan ollut vielä laitettu niin romuksi kuin mitä se on nyt. -- Nykypäivänä kun omat lapset ovat perheenperustamisiässä, ei samantapaista tukea yhteiskunnalta enää saa (esimerkiksi kunnan kotiapua, kun äiti joutuu sairaalaan). En ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee.”

”Olin (ja olen edelleen) määräaikaisissa työsuhteissa, enkä uskaltanut jäädä kolmatta kertaa pois työmarkkinoilta. Paluu onnistui kahdesti, tosin toisen lapsen jälkeen laajensin tutkintoani uudella pätevyydellä ja onnistuin työllistymään uudelle alalle. Kolmatta kertaa en uskalla enää yrittää.”

”Myöhäinen kumppanin löytyminen. Raskaus vaati pitkää yrittämistä ja lapsettomuushoitoja. Tekisinkö toisin? Miten sen kumppanin voisi löytää, jos ei vaan löydy.”

”Tapaamani naiset, joitten kanssa olen seurustellut, eivät ole olleet luotettavia henkilöitä, joitten kanssa voisin laittaa kaikki munat samaan koriin ja hankkia lapsen. Pentujen tekeminen on aikamoinen riski, sillä miehellä ei ole perheasioissa hirveästi sananvaltaa. ”

”Väärä puoliso ja pitkäaikainen työttömyys, emme halua samoja asioita. Mutta kun ollaan naimisissa velkojen kanssa, ei voi mitään. Kyllä tekisin toisin, jos saisin toisen mahdollisuuden, nyt on myöhäistä.”

”Mieheni ei halua enempää lapsia. Hän arvostaa sitä että arki pysyy kohtuullisen helposti järjestettävänä ja on aikaa myös itselle. Meillä ei ole sellaista tukiverkostoa, joka auttaisi lasten kanssa arjessa.”

”Koko nuoruuteni ja aikuisuuden varhaiset vuosia kuvailisin näköalattomiksi ja pessimistiseksi elämän mahdollisuuksia kohtaan. Suomessa jos putoaa pärjääjien kelkasta, on elämä talven pimeydessä tukiluukkujen asiakkaana ja yhä huonontuneiden julkisten palveluiden vuoksi suhteettoman masentavaa ja raskasta. Perheen perustamiseen tarvitsee kaksi aikuista, joilla on vakityöt ja hyvä palkka, tai epärealistisen optimismin ja rautaiset hermot.”

”Kyse ei ollut siitä, ettei tämä suomalainen olisi halunnut synnyttää vaan siitä, ettei miespuolisoni halunnut pitkiin aikoihin siittää. Maailman liikakansoitus ahdisti ja ahdistaa, ehkä tänä päivänä adoptoisin.”

”Kolmatta lasta ei edes mietitty, koska ei ole taloudellisia mahdollisuuksia, ja ekologisista syistä.”

Tästä on kyse

Syntyvyys laskee


 Syntyvyys on laskenut Suomessa seitsemän vuotta peräkkäin. Se johtuu erityisesti siitä, että nuoret aikuiset lykkäävät lapsenhankintaa useista syistä.

 Nyt hedelmällisessä iässä olevan sukupolven lopullinen lapsiluku jäänee pienemmäksi kuin aiemmilla sukupolvilla, ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Valtaosa lapsettomaksi jääneistä olisi tutkimusten mukaan halunnut lapsia.

 Viime viikolla valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki esitti, että nuorten miesten työllisyys laskee samaa tahtia kuin syntyvyys.

 Suuri osa työttömistä nuorista miehistä on lapsettomia, mutta se ei selitä nykyistä syntyvyyden laskua, sanovat kuitenkin asiantuntijat. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana nuorten miesten työllisyys laski nykyistä paljon voimakkaammin, mutta syntyvyys ei laskenut.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Perhe
  • Lapset
  • Lapsettomuus
  • Suvi Vihavainen
  • Ann-Mari Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    2. 2

      Trump sanoi ”aggressiivisten montenegrolaisten” voivan aloittaa maailman­sodan – ”Yhdysvaltain historian oudoin presidentti”, sanoo parlamentin ex-johtaja

    3. 3

      Kuningatar Elisabet palkitsee Turun puukotuksissa apuun rientäneen Hassan Zubierin

    4. 4

      Putin puhuu nyt ensi kertaa Helsingin huippu­kokouksen jälki­pyykistä: Yhdysvalloissa yritetään mitätöidä tapaamisen saavutuksia

    5. 5

      Takaa-ajo päättyi kolmen ihmisen kuolemaan – poliisi ajoi takaa rattijuoppoa Mäntyharjussa

    6. 6

      Erkko Välimäki, 50, haluaa isäksi – lapsen synnyttää ukrainalainen nainen, joka luopuu oikeuksista lapseen jo etukäteen

      Tilaajille
    7. 7

      Surutonta kaahaamista Lahdenväylän siltatyömaalla Helsingissä: poliisin tutka-auton salama väläytti 601 kertaa ennen kuin hyytyi ylikuormituksen takia

    8. 8

      Kuka näitä lavuaareja oikein suunnittelee? Liisa Marsion upouuden kodin allas on niin pieni, ettei edes käsien peseminen onnistu

    9. 9

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    10. 10

      Tennistähteydestä haaveillut eteläkorealainen paljasti maansa urheilijoiden karmean kohtelun – raiskaukset ja lyömiset arkipäivää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    2. 2

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    3. 3

      Kuka näitä lavuaareja oikein suunnittelee? Liisa Marsion upouuden kodin allas on niin pieni, ettei edes käsien peseminen onnistu

    4. 4

      Kuumista öistä tulee viikon­loppuna vielä ”trooppisempia” – Näillä keinoilla saat unta tukalassa asunnossa

    5. 5

      Donald Trump antoi raivoa herättäneelle kommentilleen niin hämmentävän selityksen, ettei internet voinut muuta kuin keksiä siitä toinen toistaan tylympiä vitsejä

    6. 6

      Erkko Välimäki, 50, haluaa isäksi – lapsen synnyttää ukrainalainen nainen, joka luopuu oikeuksista lapseen jo etukäteen

      Tilaajille
    7. 7

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    8. 8

      Pyhärannan laaja maastopalo saatiin yöllä rajattua, mutta sammutus­töissä voi kestää jopa päiviä – ”Vettä menee tolkuton määrä”

    9. 9

      ”Rajuilla välineillä nopeasti sisään ja nopeasti ulos” – Asunto­murto­kopla piinaa Helsingin kanta­kaupunkia, epäilee poliisi

    10. 10

      HS tapasi Trumpin ja Putinin tilaisuutta hämmentäneen ja putkaan viedyn toimittajan: ”Tätäkö on Suomen mainostettu lehdistönvapaus?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    3. 3

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    4. 4

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    9. 9

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää