Maanomistajat Lempäälässä pöyristyivät kunnan tarjouksesta – hehtaarien arvomaista saisi summan, jolla juuri ja juuri saisi tulevaisuudessa ostettua mailta tontin

Tampere kasvaa, ja siksi Lempäälässä on noussut iso riita maanomistajien ja kunnan välillä siitä, mikä on vanhojen lempääläläisten sukumaiden arvo aivan Tampereen rajalla Vuoreksen alueella. Luonnonläheinen Vuores muistetaan vuoden 2012 asuntomessuista, ja se leviää yhä moneen suuntaan.

Seistään kuin vedenjakajalla. Toisella puolella on rivistö nousevia kerrostaloja, toisella puolella rivistö vanhaa kuusimetsää. Kerrostalot ovat Tampereella, metsä Lempäälässä. Metsä kuuluu lempääläläiselle Jari Heikkilällehttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+heikkilalle ja hänen suvulleen.

”Kerrostalot loppuvat tähän nyt kuin seinään, mutta niiden on tarkoitus jatkua samanlaisina Lempäälän puolelle” Heikkilä sanoo.

Siltä se näyttää Lempäälän kunnan yleissuunnitelman havainnekuvassakin, jossa alueelle kaavaillaan kerros- ja pientaloja niin, että sen Lempäälän-puoleisessa osassa asuisi joskus yli 3 000 ihmistä.

Kiistan ytimessä on maanomistajien kokemus siitä, että kunta tarjoaa nyt maista polkuhintaa, mutta pystyy myöhemmin tekemään niillä miljoonabisnestä myymällä ne eteenpäin.

Kunta siis katsoo, että maat ovat metsämaita, joilla ei ole juuri arvoa, sillä alueelle ei ole sen mukaan vireillä asemakaavaa. Omistajat taas näkevät, että maiden rakentamiseen sisältyy iso odotusarvo.

Ensin kunta tarjosi 2,34 euroa neliöltä, mutta nosti summan sitten hieman yli kolmen. Ei riitä lähellekään, sanovat omistajat.

Heikkilä, kuten muutkin alueen maanomistajat, on pöyristynyt kunnan toiminnasta. Hänen mukaansa kunta tarjoaa nyt hänen ja hänen sisarustensa viidestätoista hehtaarista runsasta puolta miljoonaa euroa.

”Käytännössä kun tuo summa jaetaan kolmeen osaan ja siitä lähtevät verot, niin meille kullekin jäisi juuri varaa hieman reiluun yhteen 1 000 neliön tonttiin alueella. Ja siis menettäisimme siinä samalla koko maaomaisuutemme kunnalle”, hän kertoo.

”Yhteensä perheemme alueiden koko on siis 27,6 hehtaaria, ja tämä alue tulee olemaan kaavoitettuna 19 miljoonan arvoinen.”

Tuon summan Heikkilä laski alueen yleissuunnitelman ja kunnan tonttien hinnoitteluperiaatteiden perusteella.

Kaistale Heikkilän perintömaita on nyt vuokrattu Vuoresta rakentavalle rakennusyhtiölle. Yhtiö maksaa alueesta vuokraa vajaassa vuodessa saman verran kuin Lempäälä tarjoaa koko summana maakaupassa.

”Se on sama kuin kunta vaatisi sinulta omistusasuntoa vuoden vuokralla itselleen”, hän tiivistää. Tapauksessa on yhtymäkohtia Vantaan Saraksen tilan tapaukseen, josta HS kertoi http://Seist%C3%A4%C3%A4n%20kuin%20vedenjakajalla.%20Toisella%20puolen%20on%20rivist%C3%B6%20nousevia%20kerrostaloja,%20toisella%20puolella%20on%20rivist%C3%B6%20vanhaa%20kuusimets%C3%A4%C3%A4.%20Kerrostalot%20ovat%20Tampereella,%20mets%C3%A4%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4%20ja%20mets%C3%A4%20kuuluu%20lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4l%C3%A4iselle%20Jari%20Heikkil%C3%A4lle%20ja%20h%C3%A4nen%20suvulleen.%E2%80%9DKerrostalot%20loppuvat%20t%C3%A4h%C3%A4n%20nyt%20kuin%20sein%C3%A4%C3%A4n,%20mutta%20niiden%20on%20tarkoitus%20jatkua%20samanlaisina%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20puolelle.%E2%80%9DSilt%C3%A4%20se%20n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20kunnan%20yleissuunnitelman%20havainnekuvassakin,%20jossa%20alueelle%20kaavaillaan%20kerros-%20ja%20pientaloja%20niin,%20ett%C3%A4%20sen%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20puoleisessa%20osassa%20asuisi%20joskus%20yli%203000%20ihmist%C3%A4.%20Seist%C3%A4%C3%A4n%20siis%20arvomailla.Kiistan%20ytimess%C3%A4%20on%20maanomistajien%20kokemus%20siit%C3%A4,%20ett%C3%A4%20kunta%20tarjoaa%20nyt%20maista%20polkuhintaa,%20mutta%20pystyy%20my%C3%B6hemmin%20tekem%C3%A4%C3%A4n%20tekem%C3%A4%C3%A4n%20niill%C3%A4%20miljoonabisnest%C3%A4%20myym%C3%A4ll%C3%A4%20ne%20eteenp%C3%A4in.Kunta%20siis%20katsoo,%20ett%C3%A4%20maat%20ovat%20suunnilleen%20arvottomia%20mets%C3%A4maita,%20mutta%20omistajat%20n%C3%A4kev%C3%A4t,%20ett%C3%A4%20niiden%20rakentamiseen%20sis%C3%A4ltyy%20iso%20odotusarvo.%20Ensin%20kunta%20tarjosi%202,34%20euroa%20neli%C3%B6lt%C3%A4,%20mutta%20nosti%20sen%20sitten%20hieman%20yli%20kolmen.%20Ei%20riit%C3%A4%20l%C3%A4hellek%C3%A4%C3%A4n,%20sanovat%20omistajat.Heikkil%C3%A4%20kuten%20muutkin%20alueen%20maanomistajat%20ovat%20p%C3%B6yristyneit%C3%A4%20kunnan%20toiminnasta.%20H%C3%A4nen%20mukaansa%20kunta%20tarjoaa%20nyt%20h%C3%A4nen%20ja%20sisarustensa%20viidest%C3%A4toista%20hehtaarista%20runsasta%20puolta%20miljoonaa%20euroa.%E2%80%9DK%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6ss%C3%A4%20kun%20tuo%20summa%20jaetaan%20kolmeen%20osaan%20ja%20siit%C3%A4%20l%C3%A4htev%C3%A4t%20verot,%20niin%20meille%20kullekin%20j%C3%A4isi%20juuri%20varaa%20hieman%20reiluun%20yhteen%201000%20neli%C3%B6n%20tonttiin%20alueella.%20Ja%20siis%20menett%C3%A4isimme%20siin%C3%A4%20samalla%20koko%20maaomaisuutemme%20kunnalle%E2%80%9D,%20h%C3%A4n%20kertoo.%E2%80%9DYhteens%C3%A4%20perheemme%20alueiden%20koko%20on%20siis%2027,6%20hehtaaria%20ja%20t%C3%A4m%C3%A4%20alue%20tulee%20olemaan%20kaavoitettuna%2019%20miljoonan%20arvoinen.%E2%80%9DKaistale%20Heikkil%C3%A4n%20perint%C3%B6maitaan%20on%20nyt%20vuokrattu%20h%C3%A4nen%20mukaansa%20Vuoresta%20rakentavalle%20rakennusyhti%C3%B6lle,%20joka%20maksaa%20niist%C3%A4%20vuokraa%20vajaassa%20vuodessa%20saman%20verran%20kuin%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4%20tarjoaa%20koko%20summana%20maakaupassa.%E2%80%9DSe%20on%20sama%20kuin%20kunta%20vaatisi%20sinulta%20omistusasuntoa%20vuoden%20vuokralla%20itselleen%E2%80%9D,%20h%C3%A4n%20tiivist%C3%A4%C3%A4.Maanomistajien%20pyynt%C3%B6%20kunnalle%20on%20nyt%20tontista%20riippuen%209-19%20euroa%20neli%C3%B6,%20mik%C3%A4%20on%20Heikkil%C3%A4n%20mukaan%20vain%2020%20prosenttia%20kaavoitetun%20alueen%20k%C3%A4yv%C3%A4st%C3%A4%20arvosta.%20Emeritusprofessori%20Asko%20Vitimaan%20tekem%C3%A4ss%C3%A4%20riippumattomassa%20arviokirjassa%20Vuoreksen%20alueen%20todenn%C3%A4k%C3%B6iseksi%20neli%C3%B6hinnaksi%20mahdollisessa%20lunastusmenettelyss%C3%A4%20tulisi%207%E2%80%938%20euroa.%E2%80%9DTilanne%20on%20sik%C3%A4li%20erikoinen,%20ett%C3%A4%20tuossa%20vieress%C3%A4%20tulee%20suoraan%20esimerkiksi%20asfaltti,%20kevyen%20liikenteen%20v%C3%A4yl%C3%A4%20ja%20valaistus%20meid%C3%A4n%20maalle,%20mutta%20Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20mielest%C3%A4%20t%C3%A4m%C3%A4%20on%20arvotonta%20mets%C3%A4maata.%E2%80%9Dvastikään.

Maanomistajien pyyntö kunnalle on nyt alueesta riippuen 9-19 euroa neliö, mikä on Heikkilän mukaan vain 20 prosenttia kaavoitetun alueen käyvästä arvosta. Emeritusprofessori Arvo Vitikaisen https://www.hs.fi/haku/?query=arvo+vitikaisentekemässä riippumattomassa arviokirjassa Vuoreksen alueen todennäköiseksi neliöhinnaksi mahdollisessa lunastusmenettelyssä tulisi 7–8 euroa.

”Tilanne on sikäli erikoinen, että tuossa vieressä tulee suoraan esimerkiksi asfaltti, kevyen liikenteen väylä ja valaistus meidän maalle, mutta Lempäälän mielestä tämä on arvotonta metsämaata.”

Kunnan tarjouksen takaraja on toukokuun loppupuolella. Heikkilä pelkää, että jos sopimukseen ei päästä, kunta lähtee pakkolunastuksen tielle.

Kunta ei juuri kommentoi asiaa. Sen mukaan kunnassa ei ole menossa yhtään pakkolunastusta, asemakaava ei ole vireillä eikä etenemissuunnitelmia asiassa ole.

”Kyse ei ole tonteista vaan raakamaasta, jota ko. [kyseessä olevat] henkilöt ovat tarjonneet kunnalle ostettavaksi. Alue ei ole kaavoitussuunnitelmassamme, vaan keskitymme kuntakeskuksen kehittämiseen. Emme kommentoi asiaa enempää”, kertoo sähköpostitse kunnanjohtaja Heidi Rämöhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+ramo.

Yksi lempääläläisistä Vuoreksen maanomistajista on Sani Rastilahttps://www.hs.fi/haku/?query=sani+rastila, joka 90-luvun lopussa olisi halunnut rakentaa omakotitalon isältään saamalleen, vajaan kahden hehtaarin tontille. Tarkoitus oli rakentaa perheelle hirsitalo taatusti rauhalliselle alueelle metsään, mutta suunnitelma ei koskaan toteutunut.

”Olin jo talopaketin tilannut. Sopimuksessa oli lauseke, että kauppa peruuntuu, jos rakennuslupa peruuntuu. Luvan kyllä sain, mutta en saanut tieliittymää muutettua metsätalousliittymästä yksityistalouden liittymäksi. Sillä hylättiin rakentaminen omalle maalle”, Rastila sanoo.

”Kyllä siinä haiskahti, että mikä voi muka mättää, kun on täysin asumatonta seutua, ja sitten ei saakaan rakentaa. Sitten tulikin jo huhuja, että Tampere ja Lempäälä suunnittelevat tällaista Vuoreksen projektia.”

Rastila arvelee, että tässä suunnitelmassa olisi ollut mahdotonta, jos keskellä tulevaa kerrostaloaluetta olisikin ollut Rastilan yksittäinen uusi hirsitalo. Hän päätyi muuttamaan muualle.

Hänkään ei ole tyytyväinen kolmen euron neliöhintaan tontista, joka on yhdeltä sivulta kiinni Tampereen rajassa.

”Se alue on nyt pienkerrostaloaluetta osayleiskaavassa, joten puhutaan siis ihan eri summista. Minulle se olisi noin 50 000 euroa sillä kolmella eurolla, ja siitä vielä verot pois. Tuolla, mitä kunta nyt tarjoaa, ei saa minkäänlaista omakotitalon tonttia”, Rastila sanoo.

”Silloin aikanaan puhuttiin, ettei Lempäälä lähde koskaan pakkolunastukseen ja että ei ole huolen häivää, mutta nyt on toinen ääni kellossa. Nyt vain odotellaan, mitään muuta ei ole väläytelty kuin pakkolunastusta.”

Toinen Vuoreksen maanomistaja Asko Siivolahttps://www.hs.fi/haku/?query=asko+siivola pitää tilannetta ryöstönä. Hänen mielestään neliöhinnan pitäisi olla vähintään kymmenen ja kahdenkymmenen välillä, jotta se olisi siedettävä. Hänellä on alueella pari hehtaaria maata.

Hän muistuttaa, että kunta on aiemmin tehnyt maankäyttösopimuksia, jossa omistajat saavat arvonnoususta 60 ja kunta 40 prosenttia, mutta enää tällainen ei onnistu, koska kunta on tehnyt tiukemman maapoliittisen ohjelmansa.

”Me tarjosimme päinvastaista sopimusta, jossa kunta saa 60 ja me 40, mutta se ei käynyt”, hän sanoo.

”Minuun on kerran otettu yhteyttä kunnasta, ja se oli tällainen ota tai jätä -juttu. Ehdotin, että otetaan kaikki maanomistajat koolle ja tehdään tasapuolinen ratkaisu, mutta se ei käynyt kunnalle. Kunta haluaa keskustella kaikkien kanssa yksitellen.”

Lempäälän kiistassa maanomistajien tilanne ei ole ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan https://www.hs.fi/haku/?query=vesa+majamaanmukaan lainkaan yksittäistapaus, vaan vastaavat tapaukset ovat yleistyneet viime vuosina. Maanomistajan uhkana on, että maa menee pakkolunastukseen halvalla hinnalla, jolloin kunta voi tehdä sillä kovaakin voittoa.

Kunnilla on maanhankinnassa tavallaan kaikki kortit käsissään, eikä neuvottelutilanne ole silloin tasapuolinen. Kunnat voivat päättää, kaavoitetaanko alue ylipäänsä, hintavertailua on usein mahdoton tehdä, ja lopulta niillä on vielä mahdollisuus päättää keskustelu pakkolunastukseen.

Majamaan mukaan pakkolunastus saattaa olla edessä Lempäälän tapauksessakin, jos omistajat eivät suostu vapaaehtoisesti maita myymään kunnan hinnalla.

Vuoreksen maakiistasta kertoi https://www.aamulehti.fi/uutiset/kunnat-kayttavat-maiden-pakkolunastusta-ansiotarkoituksessa-ostavat-raakamaan-hinnalla-ja-keraavat-arvonnousun-itselleen-200858061/myös Aamulehti.