Suomen väestönkasvu todella sakkaa: Viime kuussa väkiluku kasvoi yhdellä ihmisellä

Suomen väestönkasvu on pahasti hiipumassa. Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemien tietojen mukaan syntyvyys oli viime vuonna ennätysalhainen.

Alkuvuosi ei lupaa parannusta asiaan. Torstaina Tilastokeskus julkaisi väestönkehityksen ennakkotilastot ja myös ne kertovat karua kieltä.

Suomessa kuoli ihmisiä enemmän kuin syntyi. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lapsia syntyi vähemmän ja ihmisiä kuoli enemmän.

Helmikuusta maaliskuuhun Suomen väkiluku kasvoi vain yhdellä ihmisellä.

Helmikuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 513 707. Maaliskuun loppuun mennessä se oli kasvanut 5 513 708:aan.

”Syntyneiden lukumäärä on nyt alkuvuodesta alhaisempi kuin se on ollut kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana. Maahanmuutosta tulee muuttovoittoa sen verran, että väestönlisäys kääntyy kuitenkin plussalle”, sanoo yliaktuaari Joonas Toivolahttps://www.hs.fi/haku/?query=joonas+toivola Tilastokeskuksesta.

Väestön kehityksen plussalla pitäviä maahanmuuttoja oli alkuvuodesta 3 273 enemmän kuin maastamuuttoja. Suomeen muutti alkuvuonna ulkomailta 6 742 ihmistä, ja täältä ulkomaille muutti 3 469 ihmistä.

Maahanmuutossakin tapahtui kielteistä kehitystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Maahanmuuttoja oli viime vuotta vähemmän ja maastamuuttoja puolestaan viime vuotta enemmän.

Tammi–maaliskuussa Suomen väkiluku kasvoi maahanmuuton ansiosta yhteensä 578 henkilöllä.

Vaikka alkuvuoden tiedot ovat vasta ennakkotilastoja, nekin todistavat Suomen väestönkasvun sakkaamista.

Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemien tilastojen mukaan syntyvyys on Suomessa laskenut ennätysalhaiseksi. Viime vuonna suomalaisnaiset synnyttivät keskimäärin 1,49 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan aiemmin. Syntyvyys on nyt laskenut seitsemänä peräkkäisenä vuonna.

Myös syntyneiden lasten määrä oli viime vuonna kaikkien aikojen pienin. Vuonna 2017 Suomessa syntyi vain 50 321 lasta. Myös syntyneiden lasten määrä väheni seitsemättä vuotta: viime vuonna lapsia syntyi 4,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Suomessa syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason eli 2,1 lasta naista kohden. Toiseksi alhaisimmalla tasolla syntyvyys oli vuonna 1973, jolloin syntyi 1,50 lasta naista kohti.

Vuonna 2016 lapsia kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57 eli sen verran lapsia syntyi yhtä naista kohti.

Viime vuonna syntyvyys aleni edellisvuoteen verrattuna lähes kaikenikäisillä naisilla. Etenkin alle 30-vuotiaat synnyttivät aiempaa vähemmän.

Myös ensisynnyttäjien keski-ikä nousi hieman. Viime vuonna naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa keskimäärin 29,2-vuotiaina, kun edellisvuonna ensisynnyttäjät olivat keskimäärin 29,1-vuotiaita. Kymmenessä vuodessa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vuodella.

Viime vuonna kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,9 vuotta.

Maakunnallisessa vertailussa Pohjanmaa pärjää syntyvyydessä parhaiten. Keski-Pohjanmaalla syntyi viime vuonna keskimäärin 1,96 lasta naista kohden, Pohjois-Pohjanmaalla 1,83 ja Etelä-Pohjanmaalla 1,82 lasta.

Pienintä syntyvyys oli Uudellamaalla, jossa naista kohden syntyi keskimäärin 1,38 lasta. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa vastaavat luvut olivat 1,42.

Syntyvyys nousi vain Kanta-Hämeessä. Eniten, yli 10 prosenttia, syntyvyys laski Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

Yli 50 000 asukkaan kaupungeista Seinäjoella syntyvyys on ollut korkeinta viimeisen viiden vuoden aikana. Seinäjoen kokonais­hedelmällisyys­luku oli 1,79. Seuraavaksi korkeinta se oli Porvoossa (1,76), Espoossa (1,74) ja Oulussa (1,74).

Heikointa syntyvyys on ollut Helsingissä, jossa viiden vuoden aikana syntyi keskimäärin vain 1,27 lasta naista kohden. Seuraavaksi alhaisimmat luvut ovat Turussa (1,29) ja Tampereella (1,34).

Oikaisu 27.4. kello 12.09. Alkuvuodesta syntyneiden määrä on ollut alhaisempi kuin kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana, ei 150 vuoden aikana kuten tekstissä aiemmin kerrottiin.