Kotimaa

Tunnissa Helsingistä Turkuun, kolmessa Kuopioon – käynnissä on useita nopeiden raiteiden hankkeita, mutta ensin pitää ratkaista kallis pullonkaula

Moni maakunta havittelee pikayhteyksiä Helsinkiin. Pulmana ovat pääkaupungin raiteet, joille ei mahdu enää Turun tunnin junan valmistuttua uusia junia.

Tunnin juna Helsingistä Turkuun. Yhtä nopea yhteys Tampereelle. Kolmen tunnin juna Kuopioon.

Mistä näihin kaikkiin on rahaa?

Eteläisessä Suomessa on suunnitteilla tai käynnissä useita ratahankkeita, joiden investointikustannukset nousevat varovasti arvioiden jopa kahdeksaan miljardiin euroon.

Viime viikolla nopeampien ratayhteyksien vaatijoiden joukkoon liittyi Itä-Suomi. Alueen maakuntien edustajat jättivät liikenneministeriöön vetoomuksen itäradasta eli Kouvolasta Porvoon kautta Helsinki-Vantaalle kulkevasta oikoradasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sillä olisi mittaa 112 kilometriä, ja matkustaminen Kuopioon ja Joensuuhun nopeutuisi noin tunnilla.

Jättihankkeiden ruuhka johtuu osaltaan siitä, että liikenneministeriön työryhmä ehdotti liikenteen kehityshankkeille 12 vuoden suunnittelujaksoa sekä uusia rahoitusmalleja kuten hankkeiden yhtiöittämistä.

”Meillä on harvinaisen paljon isoja hankkeita, eivätkä kehyksen määrärahat riitä niihin. Uudet rahoitusmallit, joita parlamentaarinen työryhmä ehdotti, ovat kannatettavia. Toistaiseksi muu kuin budjettirahoitus ei ole ollut merkittävä tapa toteuttaa investointeja”, edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta sanoo.

12 vuoden suunnittelujakson avulla valtio voisi rytmittää suurhankkeita paremmin ja paloitella niitä osiin.

Tästä hyvä esimerkki on yleissuunnittelun vaiheeseen edennyt tunnin juna Turun ja Helsingin välille.

Sen suunnittelu paloiteltiin kolmeen osaan, joista ensimmäinen eli Espoon rata odottaa toteutuspäätöstä.

”Tunnin juna on mammuttimainen projekti, ja se veisi yhdessä palassa toteutettuna usean vuoden kehyksen määrärahat kokonaisuudessaan”, Virtanen sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Turun yhteyttä on perusteltu muun muassa pendelöinnillä: työmatkat kaupunkien välillä lyhenisivät kolmella vartilla.

”Tunnin juna helpottaisi elämääni huomattavasti, eikä minun tarvitsisi enää herätä joka aamu kuudelta. Ylimääräinen kiertely esimerkiksi Karjaan kautta on minulle aivan turhaa”, sanoo helsinkiläinen Salla Sariola, joka matkusti torstaina työpaikalleen Turun yliopistoon.

Hän opettaa siellä sosiologiaa ja matkustaa Helsingin ja Turun väliä 2–4 kertaa viikossa.

Junamatkustaminen tarjoaa lapsiperheen arkea pyörittävälle Sariolalle toisaalta hengähdyshetken kodin ja työpaikan välille, mutta suorempi ja nopeampi linja kelpaisi.

Miksi nopeampi liikenne sitten edellyttää miljardeja maksavia uusia rataosuuksia?

Ongelma johtuu paitsi vilkkaimpien ratojen myös pääkaupungin raideliikenteen riittämättömästä kapasiteetista. Liikenneviraston mukaan viimeistään vuonna 2040 liikennettä kulkee niin paljon, että junat eivät mahdu nykyisille raiteille.

”Helsinginniemi on ahdas, ja kaukoliikenteessä suuri osa on Helsinki-peräistä”, Virtanen sanoo.

Viraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen kuvaa tilannetta dominoksi. Jotta suuret hankkeet saadaan toteutettua, Helsingin junaliikenteen raidekapasiteetti on saatava riittävän suureksi. Kapasiteetti kestää vielä Turun tunnin yhteyden valmistumisen, muttei enää seuraavia.

Yksi vaihtoehto kapasiteetin kasvattamiselle on niin sanottu Pisararata, jonka suunnitelmat valmistuivat viime vuonna. Siinä lähijunat ohjataan Helsingissä pisaranmuotoiselle radalla, josta suurin osa kulkee maan alla.

”Pisaran rakennussuunnittelua käynnistettiin jonkin verran, mutta nyt rata odottaa toteutuspäätöstä ja rahoitusta”, Nuutinen sanoo.

Tunnin juna helpottaisi läntistä rataliikennettä, ja Pisararata Helsingin kapasiteettia.

Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus on päärata, joka kulkee Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun. Pääradan kapasiteettia on pohdittu parannettavan niin sanotulla Lentoradalla Pasilasta lentokentälle.

Perusteluna hankkeelle on ollut, että yhteys kuljettaisi lentomatkustajat nopeasti maakunnista Suomen pääkentälle sekä toisaalta vapauttaisi lähiliikenteelle ja tavaraliikenteelle kapasiteettia Keravan ja Pasilan välillä.

Pasilasta lentokentän kautta Keravalle kaartavasta Lentoradasta tehtiin alustavia selvityksiä vuonna 2010. Tampereen ja Helsingin pormestarit nostivat sen esille kuluvan vuoden alussa, ja Liikennevirasto on tekemässä päivitystä aiempaan selvitykseen.

Kesäkuussa julkaistavassa selvityksessä päivitetään muun muassa hankkeen alustava hintalappu.

Lentoradan ideana olisi se, että kaikki Suomen keskeinen kaukoraideliikenne Turun suuntaa lukuun ottamatta kulkisi Helsinki-Vantaan ali.

”Lentoradan edellytys on Helsingin päärautatieaseman vastaanottokyvyn parantaminen Pisararadalla tai jollain muulla toimenpiteellä”, johtava asiantuntija Olli Keinänen Uudenmaan liitosta sanoo.


Sosionomiopintojaan viimeistelevä Liban Abdi asuu vielä virallisesti Turussa, mutta käy töissä ja viettää suurimman osan viikostaan Helsingissä. Turkuun hän matkustaa noin kerran viikossa pesemään pyykkiä ja hoitamaan muita asioita.

Vaikka tunnin junasta on hänelle eniten hyötyä, Abdi kannattaa myös muihin kaupunkeihin suuntautuvia ratahankkeita. Hänen mielestään lentorata kuulostaa jopa tunnin junaa järkevämmältä.

Junassa istumiseen tottuneen Abdin mielestä parin tunnin matka Turkuun menee nyt jo omaan makuun tarpeeksi nopeasti. ”Itselle tämä tuntuu jo tunnin matkalta.”

Lentorata ei ole ainoa mahdollisuus lisätä pääradan kapasiteettia. Pääradalle voisi myös lisätä raiteita ja junien kulun ohjausta tehostaa niin, että junia voi kulkea tiheämmin.

”Viimeinen vaihtoehto on vähiten tutkittu, mutta sen olemassaolo on tunnistettu.”, Keinänen sanoo.

Mitä lentorata sitten tarjoaisi? Suurin vaikutus olisi pääradan Kerava–Pasila-välin rauhoittaminen, kun lentorata kiertäisi tämän reitin. Välille mahtuisi paljon enemmän lähijunia.

Toinen vaikutus olisi Helsinki-Vantaalle tulevien lentomatkustajien siirtyminen juniin. Tämä koskisi matkustajia, jotka asuvat kolmen tunnin säteellä lentokentältä.

”Rata tuo myös suoran 15 minuutin junayhteyden Helsingin keskustasta asemalle”, Keinänen sanoo.

Lentoradan rakentaminen on elintärkeää, jotta puolestaan itäsuomalaisten esittämä Kouvola–Porvoo–Helsinki-Vantaa-oikorata voitaisiin toteuttaa.

Aiemmin itäsuomalaiset ovat aprikoineet kahden eri radan välillä. Savon radalle on haluttu vetää oikorata Mikkelistä Lahteen. Pietarin yhteyttä on haluttu parantaa Kotkan ja Luumäen kautta kulkevalla rantaradalla.

”Kouvola–Porvoo on ainoa vaihtoehto, joka nopeuttaa yhteyttä Pietariin sekä palvelee koko Itä-Suomea ja vie eteenpäin niin Karjalan kuin Savon ratojen asiaa”, sanoo suunnittelujohtaja Paula Qvick Pohjois-Savon liitosta.

Itä-Suomen oikoradan vaikutuspiirissä on Helsingin ulkopuolella lähes miljoona ihmistä, ja uusi yhteys lyhentäisi matka-aikoja Itä-Suomesta merkittävästi.

”Nyt Kuopiosta pääsee autolla nopeammin Helsinkiin kuin junalla”,Qvick toteaa.

Ajavatko sutjakammat yhteydet Helsinki-Vantaalle maakuntien lentokenttiä ahdinkoon?

”Terve kilpailu pistää vipinää”, kuittaa Pohjois-Savon liiton Qvick.

Kehittäminen pitkäjänteisemmäksi

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä antoi helmikuussa ehdotuksia verkkojen kunnossapidon ja kehittämisen rahoittamiseksi.

Ryhmä ehdotti, että liikenneverkkoa pidettäisiin kunnossa ja kehitettäisiin 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmä­suunnitelman mukaisesti. 12 vuoden suunnitelma sisältäisi kaikki merkittävät hankkeet.

Sen lisäksi ryhmä ehdotti, että budjettirahoituksen käyttöä järkevöitettäisiin ottamalla käyttöön viisivuotinen siirtomäärä­raha. Tämä niin sanottu kokonais­rahoitusmalli tarkoittaa, että määrärahat liikenneverkon kehittämis­hankkeisiin varataan ensimmäisenä vuonna.

Kehittämishankkeiden rahoitusta pitäisi etsiä laajemmin eri keinoja. Näitä ovat muun muassa yhtiöittäminen, hyötyjän eli vaikkapa kunnan osallistuminen kustannuksiin sekä EU-rahoituksen pitkäjänteisempi hyödyntäminen. Rataverkon kehittämiseen liittyy rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Junaliikenne

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Syöpää aiheuttava virus huolestuttaa maailmalla, ja nyt sitä löytyi Suomestakin – Jopa kymmenen prosenttia htlv-1-viruksen kantajista sairastuu aggressiiviseen leukemiaan

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi haluaisin elää pidempään, jos elämäni on pelkkää työtä varten?

    3. 3

      Marco Wessman joutui tarkkailuluokalle koko peruskoulun ajaksi, opetteli sitten itsekseen pitkän matematiikan ja opettaa nyt fysiikkaa – Erityis­luokista halutaan nyt eroon, mutta onko se mahdollista?

    4. 4

      Näyttelijät vastaavat Aku Louhimiehen väitteisiin –”Seisomme sanojemme takana”

    5. 5

      Pappi ja kirkkokansa katosivat pienestä belgialaiskunnasta ja pahamaineisen lähiön imaami pelkää islaminuskon puolesta – Belgiassa yhä harvempi uskoo

    6. 6

      ”Sinusta ei tule koskaan johtajaa, koska olet noin lyhyt” – 500 HS:n lukijaa kertoo, millaisiin omituisuuksiin he ovat törmänneet rekrytoinnissa

      Tilaajille
    7. 7

      Ruotsi voitti MM-kultaa hurjassa jännitysnäytelmässä – Filip Forsberg niittasi ratkaisevan maalin voittolaukaus­kilpailussa

    8. 8

      Kuka on piispa Curry, joka lähes varasti show’n intohimoisella saarnallaan Meghanin ja Harryn häissä? Kuninkaalliset vieraat kuuntelivat puhetta kikatellen ja suu auki

    9. 9

      Sveitsin nousu oli jääkiekon MM-kisojen piristys – tähdistö­kentällisessä korjattiin kahden vuoden takainen vääryys

    10. 10

      Ihmisistä irtoava töhnä ja syövälle altistavat aineet veivät uima-altaan käyttökieltoon helsinkiläisessä hotellissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuka on piispa Curry, joka lähes varasti show’n intohimoisella saarnallaan Meghanin ja Harryn häissä? Kuninkaalliset vieraat kuuntelivat puhetta kikatellen ja suu auki

    2. 2

      Vastahan Kalle syntyi ja kohta hän on ylioppilas – minulla on antaa hänelle yksi elämänohje, ja sen opin omissa lakkiaisissani

    3. 3

      Ihmisistä irtoava töhnä ja syövälle altistavat aineet veivät uima-altaan käyttökieltoon helsinkiläisessä hotellissa

    4. 4

      Kemikaaliyliherkät rakennuttivat itselleen vähäpäästöiset talot – perheen oireet katosivat, toiselle rakennuttajalle kävi köpelösti: ”Omaisuuteni on nyt pumpattava sänky”

      Tilaajille
    5. 5

      Harri Aho on nähnyt ihmisten kateuden ja poikansa nousun huipulle – kateellisuus loppui, kun Sebastian Aho ratkaisi mestaruuden

    6. 6

      Professori Piia Jallinoja tietää, millainen juhlapöytä ottaa kaikki huomioon – ja miksi voileipäkakku on moka

      Tilaajille
    7. 7

      Asuntoilmoitusten kuvissa huonekasveja säilytetään eteisen hattuhyllyllä ja jokaisessa keittiössä on söpö basilika – ”Nyt on muodissa eukalyptuksen oksa”

    8. 8

      Näyttelijät vastaavat Aku Louhimiehen väitteisiin –”Seisomme sanojemme takana”

    9. 9

      Yleisradio vastaa Aku Louhimiehen uusiin syytöksiin asiavirheistä – ”Emme löytäneet mitään oikaistavaa”, sanoo Jouko Jokinen HS:lle

    10. 10

      Kun tuhannet Suomeen hullaantuneet venäläiset kokoontuvat yhteen, ei kellään ole naapurimaastaan pahaa sanottavaa – ”Venäjällä emme tiedä, mitä huomenna tapahtuu, mutta teillä tällainen ei olisi mahdollista"

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

      Tilaajille
    2. 2

      Haiseva hengitys vaivaa yhä useampaa suomalaista – Asian­tuntija kertoo, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä

      Tilaajille
    3. 3

      Onko istuminen painanut hartiasi kyyryyn ja niskan kipeäksi? Nämä kolme liikettä paljastavat, kuinka jumissa oikeasti olet, ja treenaavat samalla yläselän kuntoon

    4. 4

      Jasper Pääkkösellä on merkittävä rooli Spike Leen uutuuselokuvassa, josta tuli Cannesissa suuri tapaus – ”Iski tajuntaan, että olen oikeasti osa tällaista”

      Tilaajille
    5. 5

      Patikoimassa ollut turisti ryöstettiin Nuuksion kansallis­puistossa – taklattiin maahan takaapäin vaellus­reitillä

    6. 6

      Tee nämä yksinkertaiset asiat, niin näytät hyvältä selfiessä – HS:n palkittu kuvaaja Sami Kero kertoo 8 temppua, jotka jokainen osaa tehdä

    7. 7

      Kysy nämä kaksi kysymystä, kun lapsi uhmaa ja raivoaa – kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen mukaan ongelmalapsia käsitellään väärin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!” sanoi Susanna Koski A-studiossa pitkäaikaistyöttömälle ja suututti ihmiset somessa – ja oli yhtä aikaa oikeassa sekä aivan väärässä

    9. 9

      Häkellyttävän moni kertoo joutuneensa avaruusolentojen sieppaamaksi – Ilmiölle on nimi, ja se selittää, miksi sieppaustarinat ovat nyt loppuneet

      Tilaajille
    10. 10

      Eristämistä, masennusta ja tuhottuja opintoja – Korkeakouluissa kiusataan kuin yläasteella, ja helsinkiläisen Leenan toiveet murskattiin ensimmäisenä päivänä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Syöpää aiheuttava virus huolestuttaa maailmalla, ja nyt sitä löytyi Suomestakin – Jopa kymmenen prosenttia htlv-1-viruksen kantajista sairastuu aggressiiviseen leukemiaan Tilaajille
    3. Kokoomus ja keskusta nimittivät Antti Rinteen eläkelupausta vastuuttomaksi, mutta se voitti puolelleen enemmistön suomalaisista
    4. HS Aamusauna ruotii vegaanibuumia: ”Vege on kaupoissa houkuttelevammin tarjolla kuin luomu”
    5. Marco Wessman joutui tarkkailuluokalle koko peruskoulun ajaksi, opetteli sitten itsekseen pitkän matematiikan ja opettaa nyt fysiikkaa – Erityis­luokista halutaan nyt eroon, mutta onko se mahdollista?
    6. Pappi ja kirkkokansa katosivat pienestä belgialaiskunnasta ja pahamaineisen lähiön imaami pelkää islaminuskon puolesta – Belgiassa yhä harvempi uskoo
    7. Miksi haluaisin elää pidempään, jos elämäni on pelkkää työtä varten?
    8. MM-turnauksen tähdistöön valittu Ruotsin tehohyökkääjä Rickard Rakell: ”Toivottavasti tulee pitkät juhlat”
    9. Punk-levy-yhtiön pomosta Kimmo Miettisestä tuli ensin toimittaja ja sitten kirjailija – ja nyt hän kantaa taskussaan 16 000 biisin jukeboksia
    10. ”Sinusta ei tule koskaan johtajaa, koska olet noin lyhyt” – 500 HS:n lukijaa kertoo, millaisiin omituisuuksiin he ovat törmänneet rekrytoinnissa Tilaajille
    11. Tunti sitten
    12. Notkeammin, rohkeammin, tarkemmin – Suomella on nyt rytmisessä kilpavoimistelussa kaikkien aikojen maajoukkue
    13. Näytä lisää