Kotimaa

Ylisuurten tarhakettujen piti olla historiaa, mutta Kokkolan keskustasta harhailemasta löytynyt jättikettu kertoo muuta

Suomeen ollaan luomassa ensimmäistä kertaa raja-arvoja, joilla tarhattujen sinikettujen kokoa pystytään arvioimaan tarkkaan.

Kaksi viikkoa sitten Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa luonnosta löytyi huomiota herättävän suuri kettu. Kyseessä oli turkistilalta karannut sinikettu.

Tapauksesta tekee kiinnostavan se, että karkulainen todistaa, että suomalaisilla turkistiloilla kasvatetaan edelleen ylipainoisia eläimiä, vaikka sen piti olla historiaa.

Normaalikokoisten eläinten kasvattamiseen on sitoutunut myös Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto, joka kertoi viime keväänä aloittaneensa toimenpideohjelman kettujen koon rajoittamiseksi.

Ylipainoiset eläimet sairauksineen nousivat puheenaiheeksi, kun eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille julkaisi salaa kuvattuja valokuvia ja videoita kookkaista tarhaketuista viime vuoden elokuussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kokkolasta löytyneelle eläimelle on annettu nimi, Utu. Kettu oli jo saanut lopetustuomion, kunnes se tuotiin vaasalaiseen Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolaan.

Villieläinhoitolan johtaja Markku Harju kertoo HS:lle, että kettu on ulkoaitauksessa, jossa se pääsee kaivamaan maata mielensä mukaan.

Hänen mukaansa eläinlääkäri on todennut ketun ”erittäin ylipainoiseksi”. Ylimääräinen nahka aiheuttaa ongelmia erityisesti eläimen näkökyvylle. Harju kertoo, että kettu odottaa tällä hetkellä silmäleikkaukseen pääsyä.

”Kuonossa on ylimääräistä nahkaa niin paljon, että osa nahasta on kääntynyt silmien päälle. Käytännössä kettu tihrustaa pienistä raoista.”

Sisäänpäin kääntynyt turkki hankaa ketun pupilleja ja aiheuttaa sille tuskaa. Koska eläin on lääkärin mukaan muuten terve, villieläinhoitola on päättänyt olla lopettamatta sitä.

Karanneen ketun taustoja selvitelleen Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton mukaan eläin on peräisin liittoon kuulumattomalta tilalta.

Liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kuvailee tapausta ”surulliseksi ja harmilliseksi”.

”Olemme ilmoittaneet epäillyn tilan eteenpäin viranomaisille. Liiton järjestäytyneet toimijat eivät hyväksy tällaista toimintaa.”

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkijana työskentelevä Riitta Kempe pitää ylisuurten sinikettujen merkittävimpänä ongelmana ruokintaa. Kotieläinten jalostustiedettä tutkivan Kempen mukaan jalostus sen sijaan ei ole suurin syy nykyisten kettujen koon kasvamiseen.

”Jalostuksen vaikutuksia eläimen koon kasvuun pystytään seuraamaan tarkasti geneettisten trendien avulla, eikä kokoon ole tullut isoja muutoksia 2000-luvun alun jälkeen.”

Tutkimusten mukaan siniketun geneettisen koon merkittävin kasvu tapahtui vuosina 1988–2001.

Käytännössä ketut ovat kuitenkin kasvaneet tämänkin jälkeen. Samaa mieltä on myös kasvattajain liitto, joka on pyrkinyt puuttumaan ongelmaan.

Osaltaan kettujen kasvua voi selittää myös se, että vain yksi kolmasosa Suomen turkistarhoista kuuluu valtakunnalliseen jalostusohjelmaan, jonka käyttäjät kirjaavat kaikki jalostustiedot tietokantaan.

Kaksi kolmasosaa tarhureista tekee itsenäistä jalostustyötä, jota ei valvo kukaan.

Kempe löytää puutteita myös nykyisestä jalostusohjelmasta.

”Jalostusohjelmaan pitäisi saada mukaan terveysohjelma ja eettisiä ohjeita. Oikeilla jalostustavoitteilla eläinten hyvinvointia pystytään parantamaan.”

Hänen mukaansa tuotannossa on tavoiteltu mahdollisimman isoa nahkaa lihottamalla eläintä, ja samalla on unohdettu kiinnittää huomiota eläinten terveysongelmiin. Nyt sinikettuja piinaavat suuren koon lisäksi jalkavaivat ja toisinaan myös silmätulehdukset.

Viranomaisten on ollut vaikea puuttua jalostukseen ja eläinten lihavuuteen tai suuren kokoon valvontakäynneillään, sillä laki ei suoranaisesti määrittele, milloin eläin on liian lihava.

”Nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että eläimen on saatava tarpeeksi ruokaa”, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sari Salminen.

Käytännössä valvontakäynneillä on puututtu vain lihavuuden lieveoireisiin: eläimen mahdollisuuteen liikkua sekä mahdollisiin jalkaongelmiin ja silmätulehduksiin.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos.

Eviralla on tällä hetkellä yhdessä Luken kanssa käynnissä hanke, jossa pyritään parantamaan turkiseläinten hyvinvointia sekä niiden ja lemmikkieläinten jalostusta.

Hankkeen tarkoituksena on luoda raja-arvoja muun muassa sille, minkälaiset tarhaketut käyvät jalostukseen.

Tämä helpottaa valvontaviranomaisten työtä, ja sen avulla voidaan myös puuttua siihen, mitä yksilöitä tilat voivat käyttää jalostamisessa.

Myös Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (STKL) kertoo HS:lle kiinnittäneensä paljon huomiota kettujen koon kasvamisen pysäyttämiseen.

”Esimerkiksi siniketuille kehitetään painoindeksi, joka auttaa kasvattajia ruokinnan säännöstelyssä”, Nissinen sanoo.

Painoindeksi antaa näköarviota pätevämmän mittarin kettujen koon arviointiin.

Liitto on jo aiemmin asettanut kiellon yli 160 senttimetriä pitkien turkkien myynnille.

Suuret ketunnahat ovat kuitenkin edelleen erittäin kysyttyjä. Suomen ainoassa turkishuutokaupassa Saga Fursissa oli maaliskuussa myynnissä eniten koon 60 siniketun nahkoja. Kokoluokkaan 60 kuuluvat kaikki yli 142 senttiä pitkät nahat.

Eläinoikeusjärjestö Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän mukaan ongelmat turkistarhoilla ovat paljon yleisempiä kuin liitto myöntää.

”Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että luottamusta alan sisäiseen säätelyyn tai valvontaan ei ole”, Kivelä sanoo.

Huhtikuussa suomalaiset jättiketut nousivat otsikoihin myös Britanniassa.


STKL:n tietojen mukaan liittoon kuului viime vuoden lopussa 825 kasvattajaa. Kaikista Suomen turkistarhoista noin 94 prosenttia kuuluu liiton jäsenyhdistyksiin.

Jäljelle jää noin viisikymmentä tilaa tai toimijaa. Niistä osa myy tuotteensa kansainvälisille huutokaupoille, eikä heillä ole kotimaista alan omaa sertifikaattia.

Nissisen mukaan tässä joukossa on myös tiloja, jotka ovat tehneet esimerkiksi ilmoituksen eläintenpidon lopettamisesta jo aikaisemmin, mutta havaintojen perusteella tilalla on edelleen elämää. Hänen mukaansa monet ongelmatapaukset liittyvät tämän kaltaisiin tiloihin.

STKL on kehittänyt jäsenilleen oman suomalaisen sertifiointijärjestelmän. Ilman sertifikaattia tarhuri ei saa nahkoja myytäväksi Saga Fursin huutokauppaan. Nissisen mukaan liitto valvoo jäsentilojaan vuosittaisilla tilatarkastuksilla.

Viime talvena liitto tarkasti 580 kettutarhaa. Nissisen mukaan ongelmiin puututaan ja kurinpitotoimena käytetään esimerkiksi sertifikaatin perumista.

”Sanktioita on myös käytetty”, Nissinen kertoo.

Kivelän mukaan liiton oma sertifikaatti ei velvoita tilallisia huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista yli lain vaatiman minimin.

”Esimerkiksi liikalihavuus ei vaikuta arviointiin. Myöskään eurooppalainen WelFur-sertifikaatti ei puutu eläinten liian lihavaksi syöttämiseen. Liikalihavuus on kuitenkin kettujen yleisimpiä ongelmia”, Kivelä sanoo.

Turkistilojen ongelmat näkyvät myös eläinsuojelutarkastuksia koordinoivan Eviran vuosittaisissa raporteissa.

Vuonna 2016 Eviran määräämiä otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin yhteensä 38 turkistarhalla. Tarkastuksista jopa 66 prosentissa eli 25 tilalla löydettiin laiminlyöntejä.

Lisäksi viranomaiset suorittivat 35 epäilyihin perustuvaa eläinsuojelutarkastusta.

Yleisimmät laiminlyönnit liittyivät Eviran raportin mukaan virike- ja pureskelumateriaalin tarjoamiseen, häkkien verkkopohjan kuntoon sekä pitopaikan rakennusten ja laitteiden turvallisuuteen.

Muihin tuotantoeläintiloihin verrattuna luku on erittäin korkea: nautatiloilla laiminlyöntejä todettiin 17 prosentissa tarkastuksista, ja sikaloissa prosenttiosuus oli 28.

Salminen ei osaa sanoa, mikä on syynä laiminlyöntien suureen määrään.

”Viime syksynä päädyimme siihen, että seuraavan vuoden eläinsuojelutarkastuksissa painotamme turkiseläintiloja”, Salminen kertoo.

Tähän mennessä Eviran määrittelemässä ensimmäisessä otannassa on mukana 130 tarhaa, mikä on iso muutos viime vuosien alle 50 tarkastettavaan tarhaan.

Suomen turkistarhoista suurin osa on Pohjanmaalla. Tästä syystä turkistarhojen tarkastukset ovat pitkälti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vastuulla. Vuonna 2016 Eviran määräämistä turkistarhojen eläinsuojelutarkastuksista toteutui 83 prosenttia.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on sitoutunut tekemään Eviran tänä vuonna painottamat turkistarhojen eläinsuojelutarkastukset kokonaisuudessaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • turkistarhaus
  • Eläinsuojelu
  • Anne Kantola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      New York Times: Trumpin asianajaja nauhoitti salaa keskustelun Playboy-mallin maksamisesta hiljaiseksi

    2. 2

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi kariutui, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    3. 3

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    4. 4

      Poliisi päätti katkaista helsinkiläismiehen rikoskierteen – epäillään tehneen 19 liikennerikosta puolessa vuodessa

    5. 5

      IL: Mies saattoi olla kuolleena jopa 1,5 vuotta invalidiyhdistyksen asunnossa Helsingissä

    6. 6

      Ainakin 14 loukkaantui veitsihyökkäyksessä Saksan Lyypekissä – matkustajat pysäyttivät hyökkääjän

    7. 7

      Muotitalo Burberry hämmästytti polttamalla vaatteitaan miljoonien edestä – ”Luksustuotteiden ei haluta päätyvän väärille kuluttajille”, arvioi muotioikeuden asiantuntija

    8. 8

      Sateet saattavat kiertää pääkaupunkiseudun – ”Helteisiin saa nyt tottua”

    9. 9

      Digitan antenni-tv-verkossa on häiriöitä koko maassa – syynä on tietoliikennevika

    10. 10

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    11. Näytä lisää
    1. 1

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    2. 2

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    3. 3

      Muotitalo Burberry on polttanut vuoden aikana tuotteitaan 32 miljoonan euron arvosta

    4. 4

      Täällä Trump yöpyi Helsingissä – harvinaiset kuvat varjellusta Valtion vierastalosta

    5. 5

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi kariutui, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    6. 6

      Putinin hampaisiin Helsingin huippu­kokouksessa joutunut yhdysvaltalainen sijoittaja HS:lle: ”Olemme löytäneet Putinin hallinnon akilleen­kantapään”

    7. 7

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    8. 8

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    9. 9

      Seppo Järvinen unelmoi matkustavansa vielä jonain päivänä Afrikkaan – Hän on seissyt Myllypuron leipäjonossa kaksi kertaa viikossa vuodesta 2008, koska hänellä on nälkä

    10. 10

      Hittiräppärin uutuuskappale synnytti kesän kuumimman nettivillityksen – ja se oli hauska siihen asti, kunnes teinit alkoivat hyppiä ulos liikkuvista autoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    8. 8

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää