Kotimaa

Marco Wessman joutui tarkkailuluokalle ensimmäisenä koulupäivänä 1980-luvulla ja oli siellä peruskoulun loppuun asti – ”Tarkkiksia” ei enää ole, mutta onko kaikkien mahdollista olla samassa luokassa?

Entinen tarkkismaikka Matti Soive sanoo, että moni meni tarkkailuluokalle väärin perustein. Nykyään tavoitellaan ”inkluusiota”. Siinä kaikki ovat samassa ryhmässä, mutta onko se mahdollista?

Ehkä korvien takia, ehkä vilkkauden. Marco Wessman, 43, ei tarkkaan tiedä, miksi hänet laitettiin 1980-luvulla tarkkailuluokalle heti ensimmäisestä koulupäivästä.

”Oliko se siksi, että minulla on synnynnäisesti vain vasen korva vai siksi että tarhassa olin rauhaton – laskin pulkalla puuhun ja jouduin sairaalaan.”


Tarkkiksella Wessman oli ja pysyi aina peruskoulun päättymiseen saakka. Ainoana luokastaan hän meni lukioon. Koska uskallusta ei ollut ja itsetuntoa puuttui, Wessman valitsi lyhyen matematiikan eikä lukenut yhtään kurssia fysiikkaa.

”Lukion jälkeen kiinnostuin ja opettelin pitkän matematiikan itse kotona. Jo seuraavana talvena opetin sitä lukiossa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Seuraavaksi Wessman päätti perehtyä omin päin fysiikkaan ja pian hän opiskeli sitä yliopistossa.

”Kyllä se oli sisäsyntyistä. Olen baarimestarina työskennelleen yksinhuoltajaäidin poika, enkä kotoa saanut opintoihin apua.”

Nyt pitkään opettajana töitä tehnyt entinen tarkkislainen arvelee, että tänä päivänä hänen kaltaisensa vilkas tapaus saisi jäädä normaaliluokkaan.

”Mun kaltaisia vilkkaita lapsia varten on kouluavustajat ja muut tukimuodot.”

Tarkkailuluokalle sijoitettiin 1990-luvun alkuun asti kaikki tavanomaiseen luokkatyöskentelyyn sopeutumattomat. Tänä päivänä mallin korvaavat pienluokat ja erityisopettajat sekä peruskoulun viimeisinä vuosina joustavan perusopetuksen jopo-luokat.

Vaikka erillistä opetusta on purettu, Suomi ei Opetushallituksen mukaan edelleenkään sijoitu inkluusion kärkimaihin. Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla on oikeus kuulua samaan luokkayhteisöön riippumatta rajoitteista ja poikkeavuuksista.

Lapsia pitäisi Opetushallituksen mukaan sijoittaa yhä enemmän yleisopetukseen, ei erillisiin pienluokkiin.

Esimerkiksi Norjassa ja Islannissa lähes kaikki erityisen tuen oppilaat opiskelevat valtaosan opiskeluajastaan yleisopetuksen ryhmissä, kun Suomessa vain joka kolmas on valtaosan normaaliluokassa.

Miksi Norja pystyy siihen, mutta Suomi ei? Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta muistuttaa, että Suomessa on pitkään ollut hyvin vahva erityiskouluperinne.

”Ei me pohjoismaisessa vertailussa silti huonoja olla. Tanskassa ja Ruotsissa segregaatio on vahvempaa.”

Suomi on ottanut isoja askeleita viime vuosina ja kehityksen myötä erityiskoulujen määrä on romahtanut vuotuhannen taitteen 270 koulusta nykyiseen noin 70:en.

”Kyse on siitä, että kaikille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet. Naisten, värillisten, vammaisten oikeudet – taustalla on sama ajattelu”, Koivula sanoo.

Julkisessa keskustelussa ryöpsähtää välillä inkluusion vastaisuus. Ongelmatapaukset pois opettajan työtä häiritsemästä -tyyppinen huutelu on välillä ay-henkistäkin.

Moni kantaa huolta myös tavallisista oppilaista, joiden koetaan jäävän osatta, kun opettajan kaikki aika menee erityistarpeisten kanssa.

”Huoli on oikeutettu, eikä inkluusiota ole, jos järjestelyn on tarkoitus saada aikaan säästöjä”, Koivula korostaa.

Nykyään päämääränä on saada kaikki integroitua yleisopetukseen, mutta tarkkailuluokkien aikaan sitä ei edes tavoiteltu.

Marco Wessmanin entinen tarkkismaikka Matti Soive, 82, muistelee, että tarkkailuluokalle siirtämisen syyt olivat moninaisia.


”Jälkeenpäin ajatellen tarkkikselle päätyi vääriäkin ihmisiä, koulu­kiusattuja, jotka oli edellisessä koulussaan tympiintyneet ja ilmoittaneet, että ampuvat kaikki.”

Sitten oli ”luonnehäiriöisiä, perhehäiriöisiä ja sekalaista seurakuntaa”.

Tarkkikselle siirrettiin myös yksittäisiä oppilaita, joiden opinnot eivät sujuneet.

”Usein luki- ja kirjoitushäiriö oli aiheuttanut sen, että homma meni vikaan, nuori sottasi vihkonsa ja häiritsi.”

Soiven mielestä rahaa käytettiin nykymitassa hämmentävän runsaalla mitalla. Esimerkiksi tasokurssien aikaan myös tarkkisluokan oppilailla oli samat oikeudet tasoryhmiin ja kaikissa parin, kolmen oppilaan ryhmissä oli omat opettajat.

Eläkkeelle Soive pääsi 55-vuotiaana. ”Se oli mukamas niin rankkaa työtä. Luokalla oppilaita viidestä kymmeneen naamaa.”

”Tottakai se leimasi”, sanoo Wessman. ”Me olimme täysin eri porukkaa, ja meillä oli oma opetus kaikissa aineissa.”

Kun tarkkikselle tultiin sieltä harvemmin palattiin normaaliluokkaan. ”Myös vanhemmat pisti hanttiin. Pienryhmässä oli parempi”, Soive kuvaa.

Henki alkoi kuitenkin tuolloin olla vähitellen sellainen, että oppilaita haluttiin integroida.

”Tehtiin psykologisia testejä, joissa oppilas todettiin normaaliksi tai sitten ei. Joskus sanottiin, että kun olet kiltisti vielä yhden vuoden, pääset normaaliluokkaan”, Soive muistelee.

Koivulakaan ei ole niin absoluuttinen, että hänen mielestään kaikkien pitäisi aina ja kaikissa tilanteissa olla samassa luokassa. Turvallisuus ja oikeus oppimiseen ovat ykkösijalla.

Hän korostaa kuitenkin, että sillä suurella rahasummalla, joka yleensä menee erityisluokkiin, voitaisiin pienentää yleisopetuksen ryhmäkokoja ja palkata lisää opettajia.

Niin tehtiin Lappeenrannassa, jossa lähes kaikki keskitetty erityisopetus on viime vuosina lakkautettu. Säästyneellä muhkealla rahasummalla on pienennetty luokkia ja palkattu opettajia. Kaiken erityisen tuen saa nyt oman alueen koulusta.

”Iso osa erityistarpeisista sijoittuu luokkiin, joissa on luokanopettaja, erityisopettaja ja ohjaajia”, kertoo opetustoimenjohtajana pitkään ollut, nyt projektitehtäviin siirtynyt Mari Routti.

Marco Wessman tunnustautuu työnarkomaaniksi. Hän paahtaa kolmea työtä pysäköinninvalvojana, yrittäjänä ja määräaikaisena opettajana. Hän on menestynyt tarkkislainen, mutta olisiko menestys ollut vielä parempaa tavallisena oppilaana?

Koivulan mukaan oppimistulokset ovat selkeästi parempia heterogeenisissa ryhmissä. ”Yhteisessä oppimisessa lahjakkaampi voi auttaa muita ja oppia itse paremmin kuin pelkästään kuuntelemalla opettajaa.”

Wessmania pyydettiin äskettäin yläkoulun erityisluokan sijaiseksi. Tällä kertaa hän sanoi kiitos ei, oppilaiden olematon motivaatio turhauttaa.

”On päiviä kun se on kivaa, ja sitten on päiviä kun mikään ei käy. Pidän saarnan, että teidän olemassaolonne maksaa kymppitonnin per vuosi, tehkää jotain.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opetus
  • Marjo Valtavaara

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Söin 60 banaania kolmen päivän aikana, koska halusin testata netissä hehkutettua ”monodieettiä” – näin kävi

    2. 2

      Ruotsin mediavalvoja antoi langettavat päätökset lähes kaikille valituksen kohteeksi joutuneille – #metoo-uutisointi oli yliampuvaa

    3. 3

      Mikä on nolompaa kuin däppääminen? 46-vuotias setämies teki kylmiltään rap-videon, joka sai Cheekin kyykyttäneen suomenmestarinkin vapisemaan: ”Kyllä tästä joku suuttuu”

    4. 4

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    5. 5

      Koko kesän kestävä lähijunamyllerrys vaikuttaa joka päivä yli 100 000 matkustajaan Helsingin seudulla – ”Nämä menevät ihan miten sattuu”, äimistelivät matkustajat Pasilassa

    6. 6

      Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin

    7. 7

      Ilja Janitskin on maahanmuutto­vastainen ja Johan Bäckman ihmisoikeus­puolustaja, kertoo Venäjän media – keskiverto­venäläiselle he ovat ”hyviä ihmisiä”

    8. 8

      Ostitko kahden kilon jauhesammuttimen K-raudasta? Tarkista, onko se sama, josta Tukes löysi vakavia puutteita

    9. 9

      Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee kaikki reitit

      Tilaajille
    10. 10

      Jatkaako Cristiano Ronaldo maalitehtailua, entä kukistaako Luis Suarezin Uruguay kisaisäntä Venäjän? – lue päivän otteluiden ennakot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Söin 60 banaania kolmen päivän aikana, koska halusin testata netissä hehkutettua ”monodieettiä” – näin kävi

    2. 2

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    3. 3

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    4. 4

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    5. 5

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    6. 6

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    7. 7

      Valkoisen talon työn­tekijät avautuvat elämästä Washingtonissa: kaduilla solvataan eikä kukaan halua lähteä treffeille – lauantaina ravintolasta poistettiin Trumpin tiedottaja

    8. 8

      Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin

    9. 9

      Lomarahojen leikkaukset järkyttivät julkista sektoria – uuden laskelman mukaan veron­kevennykset paikkaavat loven

    10. 10

      HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    4. 4

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    5. 5

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    9. 9

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    10. 10

      ”Miksi?” kysyi Ulla Donner romahdettuaan – Miksi parikymppisten sukupolvi uupuu ja masentuu kohtuuttomiin odotuksiin ja onnen tavoitteluun?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. HS:n miniristikossa on tänään auringonpaistetta ja draamasarjoista tuttuja paikkoja – Ratkaisetko ristikon?
    3. Etyj: Oppositi­opuolueet eivät saaneet reilua mahdollisuutta vaali­kampanjointiin Turkissa
    4. Ostitko kahden kilon jauhesammuttimen K-raudasta? Tarkista, onko se sama, josta Tukes löysi vakavia puutteita
    5. Koko kesän kestävä lähijunamyllerrys vaikuttaa joka päivä yli 100 000 matkustajaan Helsingin seudulla – ”Nämä menevät ihan miten sattuu”, äimistelivät matkustajat Pasilassa
    6. Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti
    7. Mikä on nolompaa kuin däppääminen? 46-vuotias setämies teki kylmiltään rap-videon, joka sai Cheekin kyykyttäneen suomenmestarinkin vapisemaan: ”Kyllä tästä joku suuttuu”
    8. ”Jos haluat loppukiritaisteluja, mene katsomaan vaikka raveja” – Jukolan viestin ratamestari sai tunnetulta suunnistusmieheltä jyrkkää arvostelua
    9. Ruotsin mediavalvoja antoi langettavat päätökset lähes kaikille valituksen kohteeksi joutuneille – #metoo-uutisointi oli yliampuvaa
    10. Turkki haastaa länsimaat yhä aggressiivisemmin luisuessaan kohti diktatuuria
    11. Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin
    12. Näytä lisää