Kotimaa

Kesällä 1999 ylioppilaat juhlivat naruolkainmekoissa Ultra Bran tahtiin – samana vuonna syntyivät nyt valmistuvat jennat ja aleksit, jotka kasvoivat täysin toisenlaiseen Suomeen

HS:n vertailu vuonna 1980 ja 1999 syntyneiden ikäluokkien välillä paljastaa, miten Suomi ja nuoruus ovat muuttuneet viime vuosituhannen vaihteesta. Jotain on pysynyt myös samana.

Kun lukion ja ammattikoulun tänä viikonloppuna päättävät nuoret syntyivät vuonna 1999, omia valmistujaisiaan juhlivat vuonna 1980 syntyneet ylioppilaat.

Tyttöjen pitkissä mekoissa oli spagettiolkaimet ja sandaaleissa monta remmiä. Moni ylioppilas sai lahjaksi ensimmäisen kännykkänsä, kuten Nokian 5110:n. Kun näpytteli ahkerasti, sillä pystyi soittamisen lisäksi lähettämään tekstiviestejä ja pelaamaan matopeliä.


Illalla baarissa juotiin halvimmillaan kymmenen markan olutta ja makeaa siideriä. Kaiuttimissa soivat Nylon Beat, Ultra Bra, Apulanta, Britney Spears ja Backstreet Boys.

1990-luvun lamasta oli selvitty, elettiin nousukautta ja Nokian kultavuosia. Kesäkuussa vastavalmistuneet saivat äänestää Suomen toisissa europarlamenttivaaleissa, joissa uurnille vaivautui alle kolmannes kansalaisista.


Samana vuonna syntyi ikäluokka, jonka valtajoukko valmistuu tänä viikonloppuna toisen asteen oppilaitoksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keitä he ovat? Entä miten nyt valmistujaisiaan viettävä yli 57 000 nuoren ikäluokka eroaa siitä, joka valmistui heidän syntymävuotenaan?



1999 syntyneiden ikäluokasta syntyy tutkimusten ja tilastojen perusteella monella tapaa myönteinen kuva. He rötöstelevät, tupakoivat ja juovat humalaan asti vähemmän kuin aiemmat sukupolvet. Myös teiniraskaudet ovat vähentyneet.


”Positiivista kehitystä on tapahtunut paljon. Jos vertaa 90-luvun lopussa syntyneitä 1980-luvulla syntyneisiin, he ovat monella tapaa fiksumpia”, sanoo erikoistutkija Tiina Ristikari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

He ovat myös avoimempia ja kansainvälisempiä, valmiimpia lähtemään maailmalle. Vuodesta 1999 ulkomaalaistaustaisten 19-vuotiaiden osuus on kolminkertaistunut, ja sen myötä nuorten asenteet kulttuurista moninaisuutta kohtaan ovat arkipäiväistyneet.


Ilmeisin ero vuonna 1980 syntyneisiin lienee diginatiivius. Vuoden 1999 ylioppilaat olivat vielä kömpelöiden nettisivujen kömpelöitä käyttäjiä – vain joka neljännessä kodissa oli hitaasti raksuttava nettiyhteys. 1999 syntyneet ovat kasvaneet käyttämään sosiaalista mediaa matkapuhelimilla, jonka useimmat saivat jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla.

He eivät ole koskaan hakeneet tietoa puhelinluettelosta. Kun he painavat päähänsä ylioppilaslakin, he eivät odota viikkoja teettääkseen juhlista paperikuvia vaan postaavat kuvat saman tien Instagramiin, Snapchatiin ja Facebookiin.

Yhteistä sekä 1980 että 1999 syntyneille on se, että he päättävät toisen asteen koulunsa taloudellisesti hyvään aikaan. Ammattiin valmistuneiden tilanne on viime vuosina kohentunut, ja myös opiskelujen ohessa ja kesäisin tehtäviä töitä on helpompi löytää.

Taantumakin on molemmille sukupolville tuttu, sillä kummatkin ovat kokeneet alaikäisinä pitkän tai rajun laskukauden. 1990-luvun alussa lama jätti osaan 1980-luvulla syntyneistä lapsena syvänkin jäljen. Muistot palasivat, kun talous vuonna 2008 sukelsi uudelleen.

Korkeakouluja käyneet 80-luvun lapset olivat vuonna 2008 juuri aloittelemassa työelämää, jossa suurten ikäluokkien eläköityminen ei vapauttanutkaan luvattua tilaa.

”Vielä 1980-luvulla syntyneille maailma oli selkeämpi ja yksinkertaisempi. He olivat ajatelleet, että ensin opiskellaan ja sitten mennään töihin. Sitten he joutuivatkin astumaan kylmiltään raakaan, globaaliin kilpailuyhteiskuntaan”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kuvaa.

Tämän päivän uudet ylioppilaat elivät viimeisimmän taantuman aikana omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan.

Jos työelämän epävarmuus, sirpaleisuus ja se, ettei koulutus välttämättä takaakaan työpaikkaa, oli 80-luvun alussa syntyneille kauhistus ja sokki, 90-luvun lopussa syntyneille se on Rahkosen mukaan ”uusi normaali”. Heille ei ole koskaan uskoteltukaan mitään muuta.

”Diginatiivius auttaa heitä sopeutumaan. Heidän suurin vahvuutensa on se, että he ovat kasvaneet nykyaikaan, jossa on tarve multitaskaamiseen ja jatkuvaan yhteydenpitoon.”


Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kasvuympäristö näkyy Rahkosen mukaan myös siinä, miten sukupolvien arvot eroavat toisistaan. Rahkonen kutsuu heitä nimillä y ja z.

1980-luvulla syntynyt y-sukupolvi uskoo vuosituhannen vaihteen pintaan syntynyttä z-sukupolvea useammin, että onni löytyy vaikkapa asunnon tai auton omistamisesta. Z-sukupolvella korostuvat taas pehmeämmät arvot, kuten ympäristötietoisuus.

1990-luvun lopussa syntyneet ovat vähenevien resurssien sukupolvi, arvioi Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja, sosiologian dosentti Sinikka Aapola-Kari.

Heidän kohdallaan näyttää katkeavan pitkään jatkunut trendi, jossa jokainen sukupolvi on edellistä vauraampi. Heidän koulutustaan ja sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan mahdollisuuksiaan määrittää lapsuudenkodista periytyvä varallisuus, kertoo tuore Nuorisobarometri.

1980-luvun alussa syntyneet nauttivat sen sijaan ensimmäisen vuosikymmenensä ajan hyvinvointiyhteiskunnasta. Lapsiperheet eivät uupuneet äärirajoilleen, koska heitä tuettiin esimerkiksi kotipalvelulla.

”Sen jälkeen on koko ajan puhuttu tehostamisesta, kasvatettu opetusryhmiä ja vähennetty kouluavustajia. Kaikesta on tingitty, eikä mitään palveluja ole palautettu samalle tasolle.”

Tämä näkyy kenties siinä, että lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt. Vuonna 1999 syntyneistä kuusi prosenttia on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Se on tuplasti enemmän kuin 1980-luvun lopussa. Vaikka suurella osalla ikäluokasta menee hyvin, pienelle osalle kasautuu ongelmia.

”Erityisesti teini-ikäisten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Heillä on vakavia kouluun liittyviä pulmia, päihdeongelmia ja mielenterveyden häiriöitä. Yhteiskunta ei ole pystynyt tukemaan perheitä niin, että vanhemmat pärjäisivät ja lapset pystyisivät olemaan kotonaan”, THL:n Ristikari sanoo.


Myös tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet verrattuna aiempiin sukupolviin. Se johtuu todennäköisesti siitä, että häiriöitä tunnistetaan aiempaa paremmin.

”Yhteiskunnan vaatimustaso ja se, mitä nuorelta odotetaan normisuorituksena työelämään päästäkseen, on koko ajan noussut. On nuoria, jotka eivät pääse tähän mitenkään kiinni”, Aapola-Kari sanoo.

Ihminen ja perusarvot eivät sinänsä helposti muutu. Niiden kannalta nyt valmistuvat elävät ratkaisevaa aikaa, sillä perusarvot muodostuvat Taloustutkimuksen Rahkosen mukaan noin 17–20 vuoden iässä. Ellei jotain dramaattista tapahdu, arvot säilyvät.

Suurin osa nuorista toivoo tutkimusten mukaan edelleen mielenkiintoista työtä, ystäviä, perhettä ja terveenä pysymistä. Heidän pelkonsa ovat toiveiden vastakohtia: työttömyyttä, sairastumista ja yksinäisyyttä.

”Joillakin nuorilla on sodan pelkoa, ja tietoisuus ympäröivistä konflikteista on lisääntynyt. Nyt koulunsa päättävän sukupolven avainkokemuksia on varmasti Donald Trumpin valtaannousu globaalisti vaikuttavana käänteenä”, Aapola-Kari sanoo.



Muutoksiakin arvoissa on. Esimerkiksi perheen perustaminen ennen 35:tä ikävuotta vaikuttaa vuosi vuodelta vähemmän tärkeältä, kertoo tilastotutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusverkostosta.

”Trendeissä hahmottuu nuoruuden pitkittyminen, jos sillä tarkoitetaan vapautta sidonnaisuuksista. Pysyvän työsuhteen tai arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttaminen on entistä harvemmalle nuorelle tärkeä tavoite.”

Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi työelämäorientoituneita. Taloustutkimuksen Rahkosen mukaan z-sukupolvi on vanhempaan y-sukupolveen verrattuna avoimempi erilaisille ja vähemmän kaavamaisille elämänvalinnoille, joita globalisoituneessa yhteiskunnassa on tarjolla riittämiin.

Yhä harvempi 1999 syntyneistä jää peruskoulun varaan, ja usko koulutuksen voimaan on edelleen korkealla. Silti 1980-luvun taitteessa syntyneet näyttävät jäävän Suomen parhaiten kouluttautuneiksi ikäluokiksi.

Vaikka tuoreita ylioppilaita on yritetty potkia heti jatkokoulutukseen suosimalla heitä korkeakouluhauissa, välivuosien pitäminen ei ole tilastojen mukaan ainakaan vähentynyt.

”Se, että pitäisi edetä tehokkaasti ilman välivuosia, voi olla epäviisas yritys. Lukiolainen ei voi välttämättä tietää, millainen jokin opintoala on, ja korkeakouluhauissa myös taktikoidaan, sillä alan vaihtaminen on tehty niin vaikeaksi”, Aapola-Kari sanoo.

Ikäluokat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet, mikä on tuonut lapsille jotain hyvää: vanhemmat kykenevät antamaan heille enemmän taloudellista ja psyykkistä huolenpitoa. Samalla ajatus lapsen oikeudesta ainutkertaiseen lapsuuteen on vahvistunut, Ristikari arvioi.

Vuonna 1999 syntyneet ovat kokeneet vähemmän kuritusväkivaltaa kuin vuonna 1980 syntyneet, joiden varhaislapsuudessa ruumiillinen kuritus ei vielä ollut edes rikos.

”Luultavasti heistä kasvaa valoisampia ihmisiä. He saattavat olla myös ensimmäinen sukupolvi, joka ei enää käy traumatisoituneiden isovanhempien ja omien vanhempiensa kautta talvi- ja jatkosotaa”, Rahkonen pohtii.

Kun tänä viikonloppuna koulusta valmistuvat nuoret juhlivat, he juovat olutta, siideriä, viiniä ja drinkkejä. Entistä harvempi vetää räkäkännin. Pääasia on, että juhlissa on mukavaa.

Lahjaksi he toivovat niitä perinteisiä, kuten rahaa tai vaikka astioita ensimmäiseen omaan kotiin. Juhlissa saattaa soida esimerkiksi JVG, Sanni tai Kendrick Lamar – tai jopa samat kasarihitit kuin vuonna 1980 syntyneiden lapsuudessa.


Vaikka nuoret kyselyiden mukaan kantavat huolta siitä, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, omaan tulevaisuutensa he luottavat. He uskovat, että tulevat pärjäämään.



Tekstissä on käytetty lähteinä muun muassa THL:n kouluterveyskyselyä ja kansallisia syntymäkohorttitutkimuksia sekä Nuorisobarometrejä.Grafiikkalähteet: Väestörekisterikeskus, Virallinen singlelista 22/1999, Spotifyn top 50, Tilastokeskus, Nuorten terveystapatutkimus, Nuorisobarometri, THL:n kouluterveyskysely.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      USA:ssa nousi poliittinen myrsky Trumpin puheista – ”Yksi Yhdysvaltain presidentin häpeällisimmistä esiintymisistä”

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      Putin antoi haastattelun vain Trumpin äänitorvena toimivalle Fox-kanavalle ja vihjasi, että venäläiset sekaantuivat USA:n vaaleihin – ”Mutta kaikkihan ne ovat tosiasioita”

    4. 4

      Suomi oli eilen koko maailman huomion keskipiste, mutta oliko siitä hyötyä?

    5. 5

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    6. 6

      Raskaana olevat Trumpit vangitsivat huomion Esplanadilla – Kuvakooste tiivistää maanantain kiinnostavimmat mielenosoitukset

    7. 7

      Kärsin kroonisesta kivusta kuukausia ennen kuin hyväksyin olevani stressaantunut – Nykyinen elintapamme uuvuttaa monet

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Sosiaalinen media täyttyi asian­tuntijoiden järkytyksestä: ”Onko mikään tiedotus­tilaisuus ollut Yhdys­valtain presidentille näin nöyryyttävä?”

    10. 10

      Legendaarisen Mäntymotellin historiaan mahtuu monta rakkaustarinaa – nyt venäläisten omistama lomakeskus on mystisesti kiinni jo neljättä vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    4. 4

      Raskaana olevat Trumpit vangitsivat huomion Esplanadilla – Kuvakooste tiivistää maanantain kiinnostavimmat mielenosoitukset

    5. 5

      Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”

    6. 6

      Sosiaalinen media täyttyi asian­tuntijoiden järkytyksestä: ”Onko mikään tiedotus­tilaisuus ollut Yhdys­valtain presidentille näin nöyryyttävä?”

    7. 7

      ”Ensivaikutelmani oli, että hups, kuningatar Elisabet se siinä” – Melania Trump pitää kiinni luksus­tyylistään Helsingin helteessä

    8. 8

      Kalasatamasta nousi valtava höyrypatsas – silminnäkijät kertoivat pamauksesta Hanasaaren voimalassa

    9. 9

      Niinistö aamiaisesta Trumpin kanssa: ”Tunnissa ehdittiin monta asiaa” – Lue sanasta sanaan, mitä Trump sanoi toimittajille Mäntyniemessä

    10. 10

      Helsingin huipputapaaminen lähestyy loppua, poliisi tiedotti vielä katkoksista illan liikenteessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    3. 3

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    4. 4

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    7. 7

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    8. 8

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat