Kotimaa
Valtaosa pääsee tänä vuonna kauppakorkeaan pelkällä todistuksella: Tällainen todistus tarvitaan – testaa, riit
Vähintään yksi laudatur ja neljä eximiaa vaadittiin sisäänpääsyyn Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun todistusvalinnassa.
Seuraavaksi korkeimmiksi todistuspisteet nousivat Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.
Suomenkielisistä hakukohteista alimmilla pisteillä pääsi Ouluun, Vaasaan ja Joensuuhun. Niihin kesti ylioppilastodistuksessa olla jopa yksittäinen magna, tai pari – jos tulokset muuten olivat vähintään eximian arvoisia.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta uudistui tänä keväänä niin, että aiemman 20 prosentin sijaan todistuskiintiössä valittiin peräti 60 prosenttia uusista opiskelijoista.
Kauppakorkeakoulut ottivat ensimmäisenä käyttöön laajan todistusvalinnan. Hallituksen linjauksen mukaan valtaosa korkeakouluopiskelijoista pitää valita ylioppilastodistuksen perusteella viimeistään vuonna 2020.
Todistuskiintiöön yltäneet vastaanottivat tiedon opiskelupaikasta viime viikolla. Heidän ei tarvitse tulla pääsykokeeseen, joka pidetään kauppatieteellisen yhteisvalinnan kaikissa hakukohteissa keskiviikkona.
”Joukossa oli paljon tasapisteissä olevia ja heidän järjestyksensä määräytyy tasapistesääntöjen, ensimmäiseksi matematiikan arvosanan, perusteella. Osan saman pistemäärän saaneista täytyy tulla pääsykokeeseen”, kertoo opintoasioiden päällikkö Pia Lahti https://www.hs.fi/haku/?query=pia+lahtiAalto-yliopistosta.
Todistusvalinnan kasvattaminen näyttää ennakkotietojen perusteella lisäävän voimakkaasti naisten osuutta uusissa opiskelijoissa.
Esimerkiksi Aalto-yliopistossa todistusvalinnan perusteella paikan saaneista noin 50 prosenttia on naisia, kun naisten osuus kaikista kauppatieteeseen hyväksytyistä oli Aallossa viime vuonna 38 prosenttia.
Lahti korostaa, että kyseessä on alustava tieto ja lopullinen opiskelijoiden sukupuolijakauma selviää vasta, kun paikkojen vastaanotto päättyy.
Tampereen yliopistossa todistusvalinnassa hyväksytyistä 57 prosenttia oli naisia, kun naisten osuus kaikista sisään päässeistä oli viime vuonna 49 prosenttia.
Oulun yliopiston todistuskiintiössä naisia oli peräti 58 prosenttia. Vuosi sitten opiskelemaan hyväksytyistä vain 38 prosenttia oli naisia.
Onko uudistus läpeensä epäreilu niitä kohtaan, jotka eivät vielä lukiossa heränneet opiskelemaan?
Lahden mielestä uudistus on hyvä myös niille, jotka eivät menestyneet lukiossa. Pääsykoekiintiössä ei enää huomioida todistuspisteitä lainkaan. Aiemmin pääosa valinnasta tehtiin yhteispisteillä.
”Se on niiden etu, jotka eivät lukiossa oivaltaneet, että opiskeluun kannattaa panostaa. Näille myöhäisheränneille uudistus mahdollistaa helpommin aloituspaikan.”
Uudistus teki myös pääsykokeeseen osallistumisesta matalan kynnyksen toimintaa. Erillistä pääsykoekirjallisuutta ei julkaistu, vaan vaatimuksena on kolme kaikille pakollista lukion kurssia.
Jäljelle jääneitä opiskelupaikkoja tavoittelee pääsykokeessa suuri massa pyrkijöitä. Kauppatieteellisen hakijamäärä kasvoi entisestään tänä vuonna.
”Aiemmin on täytynyt olla työn sankari, että on jaksanut kirjoitusten jälkeen rutistaa valintakokeisiin. Nyt hakijamäärät ovat kasvaneet, koska on ehkä ajateltu, että on mahdollista hakea, vaikka ei jaksakaan valmistautua”, Lahti pohtii.
Uudistuksen piti karsia markkinoilta kalliit valmennuskurssit. Ainakaan vielä niiden kuihtumisesta ei näy kuitenkaan merkkejä.
Ekonomivalmennuksen toimitusjohtaja Jukka Köngäshttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kongas totesi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005679006.htmltoukokuussa, että kurssit menettävät merkitystään vasta sitten, jos koe perustuu kokonaan paikan päällä jaettavaan materiaaliin.
Suurimmista hakupainealoista todistusvalinta on tulossa ensi vuonna käyttöön oikeustieteessä. Siellä todistuspisteiden on arvioitu karkaavan vielä kauppatieteitäkin korkeammiksi. Laudaturien joukossa ei voi olla montakaan eximiaa tullakseen todistuskiintiössä valituksi.
Koska todistuspisteillä paikan saavat ovat niin huippuja, osa heistä ei välttämättä otakaan paikkaa Suomen yliopistossa vastaan.
”On mahdollista, että muutama kauppatieteeseen Suomessa valituista on saanut paikan jostain ulkomaisesta yliopistosta ja valitsee sen Aallon sijaan. Kauppa- ja taloustieteessä nuorten aivovuoto maailmalle on merkittävää”, Lahti sanoo.
Alimmilla todistuspisteillä Suomessa pääsi opiskelemaan ruotsinkielistä tutkintoa Åbo Akademiin Turkuun sekä Vaasan Hankenille.
Todistusvalinnassa paikkaa tarjotaan vain ensikertalaisille eli niille, joilla ei aiemmin ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Valintojen lopulliset tulokset julkaistaan kauppatieteissä viimeistään 28. kesäkuuta.
Testaa tästä, riittäisikö oma todistuksesi sisäänpääsyyn.
Seuraavaksi korkeimmiksi todistuspisteet nousivat Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.
Suomenkielisistä hakukohteista alimmilla pisteillä pääsi Ouluun, Vaasaan ja Joensuuhun. Niihin kesti ylioppilastodistuksessa olla jopa yksittäinen magna, tai pari – jos tulokset muuten olivat vähintään eximian arvoisia.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta uudistui tänä keväänä niin, että aiemman 20 prosentin sijaan todistuskiintiössä valittiin peräti 60 prosenttia uusista opiskelijoista.
Kauppakorkeakoulut ottivat ensimmäisenä käyttöön laajan todistusvalinnan. Hallituksen linjauksen mukaan valtaosa korkeakouluopiskelijoista pitää valita ylioppilastodistuksen perusteella viimeistään vuonna 2020.
Todistuskiintiöön yltäneet vastaanottivat tiedon opiskelupaikasta viime viikolla. Heidän ei tarvitse tulla pääsykokeeseen, joka pidetään kauppatieteellisen yhteisvalinnan kaikissa hakukohteissa keskiviikkona.
”Joukossa oli paljon tasapisteissä olevia ja heidän järjestyksensä määräytyy tasapistesääntöjen, ensimmäiseksi matematiikan arvosanan, perusteella. Osan saman pistemäärän saaneista täytyy tulla pääsykokeeseen”, kertoo opintoasioiden päällikkö Pia Lahti https://www.hs.fi/haku/?query=pia+lahtiAalto-yliopistosta.
Todistusvalinnan kasvattaminen näyttää ennakkotietojen perusteella lisäävän voimakkaasti naisten osuutta uusissa opiskelijoissa.
Esimerkiksi Aalto-yliopistossa todistusvalinnan perusteella paikan saaneista noin 50 prosenttia on naisia, kun naisten osuus kaikista kauppatieteeseen hyväksytyistä oli Aallossa viime vuonna 38 prosenttia.
Lahti korostaa, että kyseessä on alustava tieto ja lopullinen opiskelijoiden sukupuolijakauma selviää vasta, kun paikkojen vastaanotto päättyy.
Tampereen yliopistossa todistusvalinnassa hyväksytyistä 57 prosenttia oli naisia, kun naisten osuus kaikista sisään päässeistä oli viime vuonna 49 prosenttia.
Oulun yliopiston todistuskiintiössä naisia oli peräti 58 prosenttia. Vuosi sitten opiskelemaan hyväksytyistä vain 38 prosenttia oli naisia.
Onko uudistus läpeensä epäreilu niitä kohtaan, jotka eivät vielä lukiossa heränneet opiskelemaan?
Lahden mielestä uudistus on hyvä myös niille, jotka eivät menestyneet lukiossa. Pääsykoekiintiössä ei enää huomioida todistuspisteitä lainkaan. Aiemmin pääosa valinnasta tehtiin yhteispisteillä.
”Se on niiden etu, jotka eivät lukiossa oivaltaneet, että opiskeluun kannattaa panostaa. Näille myöhäisheränneille uudistus mahdollistaa helpommin aloituspaikan.”
Uudistus teki myös pääsykokeeseen osallistumisesta matalan kynnyksen toimintaa. Erillistä pääsykoekirjallisuutta ei julkaistu, vaan vaatimuksena on kolme kaikille pakollista lukion kurssia.
Jäljelle jääneitä opiskelupaikkoja tavoittelee pääsykokeessa suuri massa pyrkijöitä. Kauppatieteellisen hakijamäärä kasvoi entisestään tänä vuonna.
”Aiemmin on täytynyt olla työn sankari, että on jaksanut kirjoitusten jälkeen rutistaa valintakokeisiin. Nyt hakijamäärät ovat kasvaneet, koska on ehkä ajateltu, että on mahdollista hakea, vaikka ei jaksakaan valmistautua”, Lahti pohtii.
Uudistuksen piti karsia markkinoilta kalliit valmennuskurssit. Ainakaan vielä niiden kuihtumisesta ei näy kuitenkaan merkkejä.
Ekonomivalmennuksen toimitusjohtaja Jukka Köngäshttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kongas totesi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005679006.htmltoukokuussa, että kurssit menettävät merkitystään vasta sitten, jos koe perustuu kokonaan paikan päällä jaettavaan materiaaliin.
Suurimmista hakupainealoista todistusvalinta on tulossa ensi vuonna käyttöön oikeustieteessä. Siellä todistuspisteiden on arvioitu karkaavan vielä kauppatieteitäkin korkeammiksi. Laudaturien joukossa ei voi olla montakaan eximiaa tullakseen todistuskiintiössä valituksi.
Koska todistuspisteillä paikan saavat ovat niin huippuja, osa heistä ei välttämättä otakaan paikkaa Suomen yliopistossa vastaan.
”On mahdollista, että muutama kauppatieteeseen Suomessa valituista on saanut paikan jostain ulkomaisesta yliopistosta ja valitsee sen Aallon sijaan. Kauppa- ja taloustieteessä nuorten aivovuoto maailmalle on merkittävää”, Lahti sanoo.
Alimmilla todistuspisteillä Suomessa pääsi opiskelemaan ruotsinkielistä tutkintoa Åbo Akademiin Turkuun sekä Vaasan Hankenille.
Todistusvalinnassa paikkaa tarjotaan vain ensikertalaisille eli niille, joilla ei aiemmin ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Valintojen lopulliset tulokset julkaistaan kauppatieteissä viimeistään 28. kesäkuuta.
Testaa tästä, riittäisikö oma todistuksesi sisäänpääsyyn.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Yliopistot Seuraa
- Pääsykokeet Seuraa
- Ylioppilastutkinto Seuraa
- Valmennuskurssit Seuraa
- korkeakoulu Seuraa
- Marjo Valtavaara Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24