Suomalaistutkimus todisti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa muistisairauksiin – Nyt aivotutkija Miia Kivipelto vie Suomen mallia maailmalle

Aivotutkija Miia Kivipeltohttps://www.hs.fi/haku/?query=miia+kivipelto istahtaa tuolille toimistohuoneessa, joka on täynnä matkalaukkuja.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on alkamassa kahdeksas Alzheimer-symposium, ja tutkimusprofessori Miia Kivipellon tutkijaryhmäläiset ovat sännänneet yliopistolle lentoasemalta.

Kivipelto itsekin on lentänyt aamulla Kuopioon kotikaupungistaan Tukholmasta, jossa hän työskentelee toisessa työpaikassaan Karoliinisesta Instituutissa. Herätyskello on soinut jo aamuneljän jälkeen.

Alzheimer pitää Kivipellon kiireisenä. Hänen johtamansa suomalainen Finger-tutkimus teki läpimurron vuonna 2015. Se pystyi ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että liikunnalla, aivojumpalla ja terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa aivojen terveyteen ja ehkäistä myöhäisen iän muistihäiriöitä.

Nyt suomalaistutkimuksen mallia halutaan kokeilla ympäri maailmaa.

”Se oli ensimmäinen laaja elämäntapatutkimus, joka osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa muistihäiriöiden kehittymiseen. Olimme ainoita, jotka sen ovat onnistuneet näyttämään näin tehokkaaksi. Se on ollut aivan mahtavaa”, Kivipelto sanoo.

Kivipellon perustama World Wide Fingers -verkosto levittää nyt suomalaismallia maailmalle. Sitä sovelletaan tällä hetkellä Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Singaporessa ja Australiassa. Seuraavaksi mukaan on tulossa Kanada. Samaa suunnittelevat ainakin Saksa, Espanja ja Intia.

Maailmanmaineen saaneeseen tutkimukseen osallistui Suomessa 1 260 yli 60-vuotiasta suomalaista, joilla oli kohonnut muistisairauksien riski.

Puolet ryhmästä sai tehostettua elintapaohjausta: ravitsemus- ja liikuntaohjausta, muistiharjoitteita sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Verrokkiryhmä sai tavanomaista elintapaneuvontaa

Jo kahden vuoden kuluttua näkyi selvä ero. Verrokkiryhmällä oli lähes 30 prosenttia kohonnut riski muistin ja tiedollisten toimintojen heikentymiselle verrattuna tehostettua ohjausta saaneeseen ryhmään. Tehostettua ohjausta saaneiden toimintakyky ja fyysiset suoritukset jopa paranivat.

”He itse kokivat elämänlaatunsa parantuneen. Myös muiden sairauksien riski pieneni merkittyvästi”, Kivipelto sanoo.

Tutkimuksesta on tullut haluttu vientituote, sillä iäkkäiden muistisairaudet ovat maailmanlaajuinen haaste. Tällä hetkellä noin 47 miljoonaa ihmistä sairastaa muistisairautta, joista Alzheimer on yleisin. Määrä tuplaantuu 20 vuoden välein.

”Joka kolmas sekunti joku ihminen maailmassa saa muistisairausdiagnoosin”, Kivipelto kertoo.

Alzheimerin tauti aiheuttaa kärsimystä paitsi ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen, se on myös yhteiskunnalle kallis sairaus. Sairastuneet tarvitsevat paljon hoitoa ja hoivaa, loppuvaiheessa myös laitoshoitoa.

Muistisairaudet ovat herättäneet poliittiset päättäjätkin – Kivipelto on käynyt puhumassa muistisairauksista muun muassa G8-maiden johtajille, jotka kokoontuivat käsittelemään muistisairauksien haasteita.

Suomalaistutkimus kiinnostaa maailmalla myös siksi, koska siitä huolimatta, että Alzheimer-tutkimusta tehdään paljon, monet tutkimukset ovat epäonnistuneet ratkaisujen etsimisessä.

”Ei ole vielä kehitetty niin hyvää lääkettä, jolla olisi saatu yhtä paljon vaikutuksia kuin Fingerissä. Ja vaikka lääkkeitä tulevaisuudessa kehitettäisiinkin, se toimii hyvänä pohjana.”

Kivipellon mukaan kolmasosa myöhäisen iän Alzheimerista liittyy muokattavissa oleviin tekijöihin kuten verenpaineeseen, diabetekseen, ylipainoon, masennukseen, vähäiseen liikuntaan ja tupakointiin.

Tutkija tietää, ettei yhteiskunnassa päästä koskaan täysin eroon näistä. Eikä kenellekään voi luvata, että näin toimimalla et sairastu.

Silti pienelläkin parannuksella voidaan saada iso vaikutus: Jos riskitasoa vähennettäisiin viidennes, maailmassa olisi lähivuosina 16 miljoonaa vähemmän tautitapauksia.

”Ja ihmiselle itselle on iso merkitys sillä, sairastuuko hän Alzheimeriin yli 80-vuotiaana vai jo alle 70-vuotiaana”, Kivipelto sanoo.

”Tätähän me näemme jo sydänsairauksissa. Aikaisemmin monet saivat sydäninfarktin paljon nuoremmalla iällä. Niitä ei ole edelleenkään poistettu, mutta ne ovat siirtyneet enemmän myöhempiin ikäryhmiin.”

Mieli, muisti ja aivot ovat aina kiehtoneet Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla kasvanutta Kivipeltoa. Kuopiossa lääkäriksi opiskellessaan hän lähti mukaan tutkimukseen, joka käsitteli Alzheimerin riskitekijöitä.

Kiinnostukseen vaikutti ehkä se, että Kivipellolle läheinen ja samassa taloudessa asunut mummi sairastui Alzheimerin tautiin Kivipellon ollessa teini-ikäinen. Mummin käytös muuttui – hän kyseli samoja asioita ja etsiskeli tavaroita.

”Se ihmetytti, kun ei ensin tiedetty, mistä oli kyse. Sen kuitenkin muistan, että mummin lämmin persoona säilyi aina”, Kivipelto sanoo.

”Se opetti minulle, että muistisairauden ja diagnoosin takana on aina ihminen. Diagnoosi auttaa ymmärtämään, miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla. Käytösoireet voivat olla jossain vaiheessa hyvinkin raskaita läheisille, joten se vaatii paljonkin ymmärrystä.”

Kivipelto on monessa mukana selvittämässä Alzheimerin salaisuuksia. Professuurien ja Finger-verkoston vetovastuun lisäksi hän on mukana myös esimerkiksi eurooppalaisessa MIND-AD-hankkeessa. Se selvittää elämäntapojen vaikutusta Alzheimerin alkuvaihetta jo sairastavilla ihmisillä – tähän mennessä siitäkin on tullut rohkaisevia tuloksia.

Kivipelto asuu Tukholmassa ruotsalaisen miehensä ja 6- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa. Matkapäiviä kertyy runsaasti.

Hän sanoo oppineensakin tehokkaaksi ajankäyttäjäksi – lentomatkoilla nukutaan ja hyvällä suunnittelulla Lontoossa voi käydä päiväseltään.

”Suomen matkoja ei edes lasketa, sillä ne menevät pohjoismaisen yhteistyön piiriin”, Kivipelto naurahtaa.

”Se motivoi, kun näkee, että työllä on vaikutusta. Työ vie paljon energiaa, mutta se myös antaa paljon. Se on positiivista stressiä.”

Kesällä Kivipelto matkustaa vielä WHO:n kokoukseen Geneveen ja Alzheimer-konferenssiin Chicagoon. Sitten on loman aika, josta viikko vierähtää Pohjanmaalla.

”Nykyajan rasitteena ovat kännykät, jotka kulkevat mukana kaikkialle. On helppoa olla aina on-line”, Kivipelto sanoo.

”Mutta pitää osata asettaa rajoja ja myös sanoa ei. Sitä on pitänyt harjoitella ja harjoittelen edelleen. Se on välillä vaikeaa, kun tykkää siitä, mitä tekee.”

Kivipellon vinkit, miten autat aivojasi pysymään terveenä

Liikunta

Istuminen on uusi tupakointi. Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti, sekä aerobista että lihaskuntoa lisäävää liikuntaa. Liikunnan avulla muun muassa aivojen verenkierto lisääntyy.

Aivojumppa

Aivoille pitäisi antaa töitä, jotta ne pysyisivät vireinä. Keksi aivoillesi jotain ratkaistavaa: lue, tee ristisanatehtäviä, pelaa shakkia, opiskele kieliä. Uuden opettelu pitää aivot vireinä.

Sosiaalinen aktiivisuus

Finger-tutkimukseen osallistuneet kokivat mielekkääksi ja kannustavaksi ryhmän kanssa yhdessä tekemisen.

Yksinäisyys on monien ongelmien alku. Vietä aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa.

Hanki uusi harrastus, jossa kohtaa ihmisiä ja tehdään yhdessä.

Ruokavalio

Syö kevyesti ja monipuolisesti. Suomalaiset ravitsemussuositukset antavat hyvän pohjan terveelliselle ruokavaliolle: paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, vähemmän punaista lihaa, enemmän kalaa, käytä juoksevia öljyjä.

Hallitse muiden sairauksien riskit

Aivojen toimintaa tukee hyvä yleisterveys.

Pidä kunnossa painonhallinta, sokeri- ja kolesteroliarvot ja muut diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Älä tupakoi.

Lepo

Aivot tarvitsevat myös lepoa, unta ja palautumista.

Tästä aivotutkijat ovat puhuneet viime vuosina yhä enemmän. Univaje, burn-out ja stressi voivat vaikuttaa kielteisesti myös muistiin, joten kannattaa huolehtia unesta ja palautumisesta.