Kotimaa
Ministeriö lupaa parannuksia mielenterveyspalveluihin – Sote-keskuksia ei kuitenkaan velvoitettaisi palkkaam
Mielenterveyspalveluihin pääsee vastaisuudessa helpommin ja nopeammin, eikä potilas tipu enää hoitosuhteiden välissä pois palveluiden piiristä. Hän voi myös saada hoitoa somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiinsa ”samalta luukulta”.
Muun muassa tällaisia parannuksia sosiaali- ja terveysministeriö lupailee mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lakiuudistuksen tuovan.
Uutta terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakia on valmisteltu osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, jossa rukataan myös potilas- ja asiakaslakeja itsemääräämisoikeuden ja pakkotoimenpiteiden osalta.
Lakiluonnokset lähtevät lausunnolle tässä kuussa. Eduskunnan käsiteltäväksi niiden on tarkoitus tulla syksyn alussa. Säännösten on kaavailtu tulevan pääosin voimaan vuonna 2020.
”Uusien lakien myötä palveluihin pitäisi olla helpompi päästä”, hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila https://www.hs.fi/haku/?query=lotta+hameen-anttilasosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Niin ikään hoitoon pääsyn arvioidaan nopeutuvan. Lääkintöneuvos Helena Vormanhttps://www.hs.fi/haku/?query=helena+vorman mukaan siirtymäajan päästä hoitoon pääsee kolmessa kuukaudessa.
Uusien lakien tavoitteena on myös parantaa mielenterveyspalveluiden jatkuvuutta.
Potilaan hoitosuhdetta ei lopeteta ennen kuin tiedetään, että uusi hoitokontakti on olemassa. Vorman mukaan tämän huomioiminen on tärkeää erityisesti aikuistumisen kynnyksellä olevien nuorten kohdalla.
Uusi sosiaalihuoltolaki takaisi myös sen, että palvelut, jotka on merkitty asiakassuunnitelmaan, on jatkossa tarjottava.
”Esimerkiksi vammaispalveluissa tämä ei nyt toimi, vaan palvelut on saatu taattua vain vaikeimmissa tilanteissa oleville”, Vorma kertoo.
Uusilla laeilla halutaan lisätä integraatiota monin tavoin.
Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelut ja kuntouttavat palvelut kytketään toisiinsa. Jatkossa päihdepalveluissa tulee huomioida asiakkaan mahdollinen tarve myös psykiatriselle hoidolle.
”Siellä [palveluissa] on oltava myös psykiatriasta osaamista, jotta päihdeongelmaa ja mielenterveyshäiriötä voidaan hoitaa samassa paikassa”, Vorma sanoo.
Samalla tavalla tarvittaessa yhdistetään psykiatristen ja somaattisten sairauksien hoito. Mielenterveyden häiriöstä kärsivällä on suurella todennäköisyydellä myös jokin somaattinen sairaus.
Sydänsairaalla riski masennukseen taas usein kasvaa. On siis vain järkevää, että potilasta hoidetaan kokonaisuutena.
Mielenterveyspalveluja aiotaan viedä myös perusterveydenhuollon ulkopuolelle, kuten kouluihin ja kotiin. Potilaan kotihoito tulisi uudistuksen myötä mahdolliseksi. Lisäksi uusiin lakeihin on kirjattu ”kokemusasiantuntijoiden” käyttö sote-palveluja kehitettäessä ja arvioitaessa.
Hyvä kysymys kuitenkin on, voivatko sote-lait tehdä nyt säädettävien uusien pykälien tavoitteet tyhjiksi. Sote-keskuksia kun ei velvoiteta tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalveluja terveysneuvontaa lukuun ottamatta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikonhttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikon (kesk) mukaan huoli siitä, että sote-uudistus heikentäisi niitä, on turha.
”Voin hyvällä omallatunnolla vastata, että ei heikennä.”
Saarikko silti myöntää, ettei mikään velvoita sote-keskuksia edes yhteen psykologiin. Mahdollista on sekin, ettei keskuksessa olisi yhtään mielenterveyden ammattilaista.
”Näin voi olla, jos maakunta ei priorisoi mielenterveysosaajia sinne”, Saarikko sanoo. ”Mutta hyvin todennäköisesti kannattaa.”
Valinnanvapauslaki velvoittaa jokaisen sote-keskuksen valitsemaan kaksi erikoisalaa, joista toinen voi olla psykiatria. Tämä voi tarkoittaa lääkäriä, mutta yhtä hyvin psykiatrista sairaanhoitajaa.
Saarikon mukaan myös sisältölait velvoittavat siihen, että perustasolla on erikoissairaanhoidon osaamista.
Uudessa terveydenhuoltolaissa määriteltäisiin, että perusterveydenhuolto saa hoidon toteuttamiseksi erikoissairaanhoidolta konsultaatiota ja muuta tarvittavaa tukea.
Saarikon mielestä tähän asti on painotettu liikaa erikoistason hoitoa, kun pitäisi panostaa peruspalveluihin. On ajateltu, että tarvitaan erityisosaaja, vaikka asioita hallitaan jo perustasolla.
”Yleislääkäri ei ole vain fyysisten sairauksien lääkäri vaan yhtä lailla psyykkisten. Hänen vastuulleen kuuluu myös lievät psyykkiset häiriöt”, Vorma jatkaa.
Saarikon mukaan sisältölakien toteutumisen takaa hallituksen vuoteen 2030 asti ulottuvaksi kaavailema mielenterveysstrategia, jonka pohjalta kukin hallitus voi laatia oman toimenpideohjelmansa painotuksineen.
”Sote-lait ovat rakenteita, joissa sisältölakien pitäisi tulla todeksi. Mielenterveysstrategia taas tukee pykälien toimeenpanoa eli sitä, että niistä tulee totta. Näiden kaikkien pitäisi pelittää yhteen.”
Muun muassa tällaisia parannuksia sosiaali- ja terveysministeriö lupailee mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lakiuudistuksen tuovan.
Uutta terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakia on valmisteltu osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, jossa rukataan myös potilas- ja asiakaslakeja itsemääräämisoikeuden ja pakkotoimenpiteiden osalta.
Lakiluonnokset lähtevät lausunnolle tässä kuussa. Eduskunnan käsiteltäväksi niiden on tarkoitus tulla syksyn alussa. Säännösten on kaavailtu tulevan pääosin voimaan vuonna 2020.
”Uusien lakien myötä palveluihin pitäisi olla helpompi päästä”, hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila https://www.hs.fi/haku/?query=lotta+hameen-anttilasosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Niin ikään hoitoon pääsyn arvioidaan nopeutuvan. Lääkintöneuvos Helena Vormanhttps://www.hs.fi/haku/?query=helena+vorman mukaan siirtymäajan päästä hoitoon pääsee kolmessa kuukaudessa.
Uusien lakien tavoitteena on myös parantaa mielenterveyspalveluiden jatkuvuutta.
Potilaan hoitosuhdetta ei lopeteta ennen kuin tiedetään, että uusi hoitokontakti on olemassa. Vorman mukaan tämän huomioiminen on tärkeää erityisesti aikuistumisen kynnyksellä olevien nuorten kohdalla.
Uusi sosiaalihuoltolaki takaisi myös sen, että palvelut, jotka on merkitty asiakassuunnitelmaan, on jatkossa tarjottava.
”Esimerkiksi vammaispalveluissa tämä ei nyt toimi, vaan palvelut on saatu taattua vain vaikeimmissa tilanteissa oleville”, Vorma kertoo.
Uusilla laeilla halutaan lisätä integraatiota monin tavoin.
Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelut ja kuntouttavat palvelut kytketään toisiinsa. Jatkossa päihdepalveluissa tulee huomioida asiakkaan mahdollinen tarve myös psykiatriselle hoidolle.
”Siellä [palveluissa] on oltava myös psykiatriasta osaamista, jotta päihdeongelmaa ja mielenterveyshäiriötä voidaan hoitaa samassa paikassa”, Vorma sanoo.
Samalla tavalla tarvittaessa yhdistetään psykiatristen ja somaattisten sairauksien hoito. Mielenterveyden häiriöstä kärsivällä on suurella todennäköisyydellä myös jokin somaattinen sairaus.
Sydänsairaalla riski masennukseen taas usein kasvaa. On siis vain järkevää, että potilasta hoidetaan kokonaisuutena.
Mielenterveyspalveluja aiotaan viedä myös perusterveydenhuollon ulkopuolelle, kuten kouluihin ja kotiin. Potilaan kotihoito tulisi uudistuksen myötä mahdolliseksi. Lisäksi uusiin lakeihin on kirjattu ”kokemusasiantuntijoiden” käyttö sote-palveluja kehitettäessä ja arvioitaessa.
Hyvä kysymys kuitenkin on, voivatko sote-lait tehdä nyt säädettävien uusien pykälien tavoitteet tyhjiksi. Sote-keskuksia kun ei velvoiteta tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalveluja terveysneuvontaa lukuun ottamatta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikonhttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikon (kesk) mukaan huoli siitä, että sote-uudistus heikentäisi niitä, on turha.
”Voin hyvällä omallatunnolla vastata, että ei heikennä.”
Saarikko silti myöntää, ettei mikään velvoita sote-keskuksia edes yhteen psykologiin. Mahdollista on sekin, ettei keskuksessa olisi yhtään mielenterveyden ammattilaista.
”Näin voi olla, jos maakunta ei priorisoi mielenterveysosaajia sinne”, Saarikko sanoo. ”Mutta hyvin todennäköisesti kannattaa.”
Valinnanvapauslaki velvoittaa jokaisen sote-keskuksen valitsemaan kaksi erikoisalaa, joista toinen voi olla psykiatria. Tämä voi tarkoittaa lääkäriä, mutta yhtä hyvin psykiatrista sairaanhoitajaa.
Saarikon mukaan myös sisältölait velvoittavat siihen, että perustasolla on erikoissairaanhoidon osaamista.
Uudessa terveydenhuoltolaissa määriteltäisiin, että perusterveydenhuolto saa hoidon toteuttamiseksi erikoissairaanhoidolta konsultaatiota ja muuta tarvittavaa tukea.
Saarikon mielestä tähän asti on painotettu liikaa erikoistason hoitoa, kun pitäisi panostaa peruspalveluihin. On ajateltu, että tarvitaan erityisosaaja, vaikka asioita hallitaan jo perustasolla.
”Yleislääkäri ei ole vain fyysisten sairauksien lääkäri vaan yhtä lailla psyykkisten. Hänen vastuulleen kuuluu myös lievät psyykkiset häiriöt”, Vorma jatkaa.
Saarikon mukaan sisältölakien toteutumisen takaa hallituksen vuoteen 2030 asti ulottuvaksi kaavailema mielenterveysstrategia, jonka pohjalta kukin hallitus voi laatia oman toimenpideohjelmansa painotuksineen.
”Sote-lait ovat rakenteita, joissa sisältölakien pitäisi tulla todeksi. Mielenterveysstrategia taas tukee pykälien toimeenpanoa eli sitä, että niistä tulee totta. Näiden kaikkien pitäisi pelittää yhteen.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Odotettu kokonaisuudistus
Nykyinen mielenterveyslaki on vuodelta 1990.
Mielenterveyslain kokonaisuudistus on roikkunut usean hallituksen käsissä.
Nyt mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan osana suurempaa kokonaisuutta.
Samalla rukataan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakia että potilas- ja asiakaslakeja.
- Mielenterveys Seuraa
- Terveydenhuolto Seuraa
- Sosiaali- ja terveydenhuolto Seuraa
- Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24