Kotimaa    |   HS-analyysi

Suomen valtio valmistelee kaikkien aikojen suurinta ostostaan – Hornetin seuraajaksi ei välttämättä valita parasta taistelukonetta

Hornetin seuraajaksi ei välttämättä valita parasta kaartotaistelukonetta. Valinnan ratkaisee todennäköisemmin käyttäjämaiden määrä ja varmuus pitkästä elinkaaresta.

Ilmavoimat juhlii tänä viikonloppuna satavuotista taivaltaan Tikkakoskella, jossa järjestetään kaksipäiväinen juhlalentonäytös. Paikalle odotetaan kymmeniätuhansia ihmisiä.

Ilmavoimien erityisinä kutsuvieraina ovat Hornet-hävittäjän seuraajan valinnassa mukana olevat hävittäjävalmistajat. Ne ovatkin polkaisseet näytöksen oheen poikkeuksellisen intensiivisen markkinointikampanjan lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa.

Kohteena ovat olleet valtion lisäksi myös veronmaksajat.

Suomen ilmavoimat on kovimmassa iskussaan sitten toisen maailmansodan. Tuorein Horneteihin tehty miljardi-investointi saatiin päätökseen vasta toissa vuonna, kun toinen suuri elinkaaripäivitys saatiin päätökseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Entiset torjuntahävittäjät on nyt modernisoitu monitoimihävittäjiksi. Horneteihin lisättiin muun muassa pommituskyky, joka niiltä oli aiemmin puuttunut.

Hornetin seuraajan valinta on edennyt vakaasti kuin juna. Tämä Suomen valtion kaikkien aikojen ostos eli HX-hanke maksaa 7–10 miljardia euroa. HX on Ilmavoimien perinteinen tapa nimetä korvaavan konetyypin hankinta. H tulee sanasta Hornet ja X kuvaa seuraajaehdokasta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti alustavat tarjouspyynnöt hävittäjävalmistajille huhtikuussa. Tarjousta pyydettiin odotetusti Boeing F/A Super Hornetista, Dassault Rafalesta, Eurofighter Typhoonista, Lockheed Martinin F-35:stä ja Saab Gripenistä.

Suomi odottaa vastauksia ensi vuoden alkupuolella. Vuoden 2019 loppupuoliskolla käynnistyy tarjouskilpailun toinen tarkentava kierros. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään hävittäjävalmistajilta lopulliset tarjoukset.

HX-hankkeen vetäjät ovat huomauttaneet, ettei Hornetin seuraajan valinnassa ole kyse yksittäisen hävittäjän – periaatteessa aselavetin – ominaisuuksista, kuten julkisuuden perusteella voisi päätellä. Viestimissä koneiden ominaisuudet usein pelkistetään yksinkertaisiksi plussiksi ja miinuksiksi.

Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja ja Ilmavoimien entinen komentaja Lauri Puranen on korostanut, että Hornetin seuraaja ”on paljon muutakin kuin lentokone”. Kyse on aseistuksen ja elektronisen sodankäynnin yhdistelmästä.

Ilmasodan perusyksikkö on neljän hävittäjän, eli parven, ja niitä maassa johtavan taistelunjohtajan muodostama osasto, Puranen muistuttaa.

Osaston teho ei perustu pelkästään yksittäisten koneiden suorituskykyyn, vaan mitä suurimmassa määrin niiden verkottumiseen keskenään ja puolustuksen muiden, esimerkiksi maassa olevien, osien kanssa.

Verkottuminen tarkoittaa sitä, että hävittäjät ja taistelunjohtajat jakavat sensorien keräämät maali- ja paikkatiedot reaaliaikaisesti keskenään, mikä antaa taistelussa suuren edun.

Näin esimerkiksi hävittäjä voi ampua ohjuksen toisen koneen osoittamaan maaliin.

Olennainen osa Hornetin seuraajavalinnassa on koneelle suunniteltu 30 vuoden elinikä.

Sitä voidaan havainnollistaa katsomalla, millaisia koneita oli käytössä vuonna 1988. Se on sattumalta sama vuosi, kun Yhdysvallat esitteli julkisuuteen F-117-koneen, joka oli maailman ensimmäinen tutkassa heikosti näkyvä häivelentokone. Nykyään se on jo poistettu aktiivikäytöstä.

Suomessa lennettiin tuolloin neuvostoliittolaisilla Mig-21:llä ja ruotsalaisilla Saab Drakeneilla, jotka ovat nyt museokoneita.

Hävittäjien arvioidusta elinkaaresta saattaakin tulla tärkeä karsiva tekijä. Mukana olevista koneista kaksi eli Saabin uusi Gripen ja Lockheed Martinin F-35 ovat niin uusia, että ne ovat käytännössä vasta elinkaarensa alussa. Muut ovat lentäneet ensilentonsa viime vuosituhannen puolella.

Hävittäjän pitkään elinkaareen liittyy kiinteästi myös se, kuinka suuri joukko muita maita on hankkinut tai hankkimassa kyseistä hävittäjää. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka intensiivisesti valmistaja kehittää konetta jatkossa ja paljonko päivitykset maksavat.

”Muut käyttäjämaat ovat jakamassa kustannuksia kanssamme”, tiivistää Lauri Puranen blogissaan.

Suomen pitääkin hankkia kone, jossa on sellaisia kehitysmahdollisuuksia, että se pysyy ajanmukaisena koko elinkaarensa ajan.

Häiveen merkitys on seikka, josta HX-hankkeessa ei ole paljon haluttu metelöidä. Yksi syy on se, että häiveen merkityksen arviointi tulevien vuosikymmenten aikana on vaikeaa.

On mahdollista, että sen merkitys on tulevaisuudessa oletettua vähäisempi. Kehittyvät tutkateknologiat saattavat tehdä nyt huonosti tutkissa näkyvät häivekoneet tulevaisuudessa näkyviksi.

Toisaalta jos nyt todettaisiin ääneen, että häive on ehdottoman tärkeä ominaisuus tulevaisuuden hävittäjissä, tekisi se HX-hankkeen kilpailutilanteesta Suomen kannalta kestämättömän.

Jäljelle jäisi vain yksi kone eli F-35, jonka valmistaja voisi hinnoitella koneensa hyvin kalliisti.

Hornetin seuraajan valinnan on ilmoitettu perustuvan viiteen kategoriaan: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön, hankinta- ja elinkaarikustannuksiin sekä oston turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin vaikutuksiin.

Näissä viidessä luokassa vain yhdessä eli sotilaallisessa suorituskyvyssä koneet pannaan paremmuusjärjestykseen. Tämä jättää päättäjille pelivaraa koneen valinnassa.

Suomen puolustushallinto on korostanut erityisesti sotilaallisen suorituskyvyn merkitystä. Käytännössä tilanne voi olla toinen. Puolustusministeriö nimittäin arvioi erikseen hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset Suomen kansainvälisiin suhteisiin.

Arvion painoarvoa on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa. On selvää, että sotilaallinen yhteistyö tiivistyy sen valtion kanssa, jonka valmistajan kone valitaan.

Eteen voi tulla valinta kahden tärkeän sotilaallisen yhteistyökumppanin välillä. Esimerkiksi kumpi on tärkeämpi kumppani: Ruotsi vai Yhdysvallat.

Hävittäjävalmistajilla ja niiden lobbareilla on edessään kiireiset lähivuodet. Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornetin seuraajasta vasta kolmen vuoden päästä. Ilmavoimat saa ensimmäiset uudet hävittäjät noin vuonna 2025.

Ilmavoimien viimeinen Hornet poistuu käytöstä ensi vuosikymmenen lopulla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    3. 3

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    5. 5

      Keskelle Tamperetta rakennettiin vuonna 1925 kaunis sininen talo – nyt se on kadonnut, ja tontista riidellään oikeudessa

    6. 6

      Steve Bannon aikoo perustaa oikeistopopulisteja tukevan säätiön Brysseliin – haluaa nostattaa kapinan

    7. 7

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    8. 8

      Ylipainoon on monia syitä, eikä huomauttelu asiasta auta

    9. 9

      Ylen johtajaksi valittu Merja Ylä-Anttila on super­verkostoituja, joka halaa presidenttejä ja marssii kenraalien kanssa

      Tilaajille
    10. 10

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    2. 2

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    3. 3

      Sinkkumiesten kaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalais­mies hengailee pakaste­altaalla, koska Seattlessa netti­treffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    4. 4

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    5. 5

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    6. 6

      Miten muiden rakkaus on sinulle uhka?

    7. 7

      Amazonin viidakossa elää ”maailman yksinäisin mies” – Brasilian viranomaiset julkaisivat videon miehestä, jolle kukaan ei ole puhunut ainakaan 22 vuoteen

    8. 8

      Venäjältä tihkuu tietoja ”sopimuksista”, joita Yhdysvallat ei vahvista – Trumpin ja Putinin Helsingin-tapaamisen sisällöstä vallitsee yhä epätietoisuus

    9. 9

      ”Lohkoketjut lopettavat vale­kapitalismin”, julistaa entinen pankkiiri – Keski­aikaisessa maisemassa Sveitsissä tehdään vallan­kumousta, tai ainakin yritetään

    10. 10

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää