Kotimaa
”Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras”, Hus julisti tiedotteessaan – Useiden medioiden julkaise
Keskiviikkona kello 8.32 toimitusten sähköpostilaatikoihin ilmestyi tiedotehttp://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Suomen-terveydenhuoltoj%C3%A4rjestelm%C3%A4-maailman-paras-.aspx, joka oli otsikoitu: ”HUS: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä maailman paras”.
Otsikko, tiedotteen sisältö ja luotettavana pidettävä lähettäjä eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), lupasivat hyvää. ”Kansainvälinen tutkimus: Suomen terveydenhuolto on maailman parasta”, otsikoivat pian esimerkiksi Iltalehti, MTV ja STT:n uutisen julkaissut Ilta-Sanomat.
”Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta”, kertoi puolestaan Yle.
Kaikki ne kertoivat suurin piirtein sen mitä tiedotekin. Uutisissa viitattiin sekä Husiin että tiedelehti The Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiinhttps://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736%2818%2930697-4/fulltext, joista tiedote kertoi. Yle oli lisäksi haastatellut Husin Neurokeskuksen toimialajohtajaa Atte Meretojaahttps://www.hs.fi/haku/?query=atte+meretojaa, joka kuuluu tutkimukset tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaryhmään.
Pian lauloi Twitter, olihan uutinen loistava lyömäase sotekriitikoille. Nyt ne romuttavat maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän, idiootit!
Uutisen tietoihin vedottiin myös eduskunnan täysistunnossa.
Ja olihan uutinen ihan mahtava. Ainoa ongelma vain oli se, ettei se pitänyt paikkaansa.
Ongelma ei ole tutkimuksen julkaisijassa tai tekijässä: Lancet on arvostettu brittiläinen lääketieteen julkaisu. Uutisoitujen tutkimusten taustalla taas on maailmanlaajuinen tutkijaverkosto, jonka tekemisiä ei tule epäillä.
Moittia ei voi tutkimuksiakaan, jotka ovat mitä ilmeisemmin hyvin tehtyjä sen aineiston pohjalta, mikä on ollut käytettävissä.
Vika onkin siinä, mitä niiden väitetään kertovan.
Pieleen menee jo otsikkotasolla, sillä Lancetin tutkimukset eivät osoita, että ”Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta maailman paras”. Kesäkuun numerossa julkaistu artikkeli kertoo kyllä, että Suomi sijoittuu jaetulle viidennelle sijalle Australian kanssa hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa. Sitä edelle kiipivät Islanti, Norja, Alankomaat sekä Luxemburg.
Lisäksi kun tuloksia tarkastelee, huomaa, etteivät monet Euroopan maat ole tilastollisesti kaukana. Toisin sanoen Suomi pärjää, muttei erotu joukosta kovin poikkeuksellisena, vaan asettuu samaan kastiin kuin useat Länsi-Euroopan maat.
Tässä taas on kovin vähän uutta.
Toinen ongelma liittyy siihen, missä Hus väitti Suomen olevan paras: siis hoidon laadussa ja saatavuudessa. Lancetin tutkimus nimittäin arvioi näitä vain yhden mittarin, kuolinsyiden, avulla.
Tutkimuksessa on tarkasteltu kuolleisuutta 32 sairauteen, joihin kuoleminen voidaan ehkäistä toimivalla terveydenhuollolla. Joukossa on sellaisia tauteja kuin tuberkuloosi, diabetes, hinkuyskä ja syöpä, jonka osalta tutkimusryhmän käytössä on ollut hieman kuolleisuutta kattavampia tietoja.
Jos ollaan kirjaimellisia, tutkimus siis kuvaa lähinnä kuolleisuutta tiettyihin sairauksiin. Se on välillinen mittari, joka ei kerro suoraan mitään vaikkapa hoitojonoista, potilastyytyväisyydestä tai alueellisesta vaihtelusta hoitoon pääsemisessä.
Sitä paitsi jo aiemmin on tiedetty, että Suomessa kohtaustappavuus tiettyihin sairauksiin, kuten sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Mutta mitenköhän olisimme sijoittuneet, jos tutkimuksessa olisi huomioitu esimerkiksi mielenterveyden häiriöt?
Täysin pitäviä eivät ole myöskään medioissa läpi menneet Husin väitteet siitä, mitä Lancetissa toukokuussa ilmestynyt, eri maiden terveydenhuollon kustannuksia vertaileva tutkimus osoittaa.
Aivan kuten Hus tiedotteessaan kertoi, kalleinta se on Yhdysvalloissa, josta puuttuu kattava julkinen terveydenhuolto. Mutta toisin kuin se antoi ymmärtää, Suomessa julkisesti rahoitetun terveydenhuollon kustannukset eivät ole poikkeuksellisen matalat.
Kustannustehokkaaksi se kylläkin on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu.
Toisin kuin nyt on uutisoitu, kumpikaan tutkimus ei niin ikään kerro, että ”Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde”. Se on tulkintaa.
Ja toisin kuin Hus antoi ymmärtää, tutkimuksissa ei kerrota hoidon oikeudenmukaisuudesta, saati osoiteta, että ”Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät - - - oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat maailmassa”.
Itse asiassa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on todettu yhdeksi EU:n epätasa-arvoisimmista. Ongelmana on juuri hoitoon pääsy; meillä kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Esimerkiksi vuonna 2013 neljä prosenttia suomalaisista ilmoitti, etteivät he saaneet hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. OECD:n mukaan tätä vaikeampaa hoitoon pääsy oli vain Italiassa, Kreikassa, Puolassa, Virossa ja Latviassa.
Tätä vasten Husin toimitusjohtaja Aki Lindéninhttps://www.hs.fi/haku/?query=aki+lindenin tiedotteessa ollut kommentti oli kumma.
”Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla”, hän sanoi.
Sekin meni monelta viestimeltä läpi.
Oikaisu maanantaina 2..7. klo 17.34: Kirjoituksessa puhuttiin virheellisesti kuolleisuudesta sydäninfarkteihin ja aivohalvauksiin. Oikea termi on kohtaustappavuus.
Otsikko, tiedotteen sisältö ja luotettavana pidettävä lähettäjä eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), lupasivat hyvää. ”Kansainvälinen tutkimus: Suomen terveydenhuolto on maailman parasta”, otsikoivat pian esimerkiksi Iltalehti, MTV ja STT:n uutisen julkaissut Ilta-Sanomat.
”Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta”, kertoi puolestaan Yle.
Kaikki ne kertoivat suurin piirtein sen mitä tiedotekin. Uutisissa viitattiin sekä Husiin että tiedelehti The Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiinhttps://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736%2818%2930697-4/fulltext, joista tiedote kertoi. Yle oli lisäksi haastatellut Husin Neurokeskuksen toimialajohtajaa Atte Meretojaahttps://www.hs.fi/haku/?query=atte+meretojaa, joka kuuluu tutkimukset tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaryhmään.
Pian lauloi Twitter, olihan uutinen loistava lyömäase sotekriitikoille. Nyt ne romuttavat maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän, idiootit!
Uutisen tietoihin vedottiin myös eduskunnan täysistunnossa.
Ja olihan uutinen ihan mahtava. Ainoa ongelma vain oli se, ettei se pitänyt paikkaansa.
Ongelma ei ole tutkimuksen julkaisijassa tai tekijässä: Lancet on arvostettu brittiläinen lääketieteen julkaisu. Uutisoitujen tutkimusten taustalla taas on maailmanlaajuinen tutkijaverkosto, jonka tekemisiä ei tule epäillä.
Moittia ei voi tutkimuksiakaan, jotka ovat mitä ilmeisemmin hyvin tehtyjä sen aineiston pohjalta, mikä on ollut käytettävissä.
Vika onkin siinä, mitä niiden väitetään kertovan.
Pieleen menee jo otsikkotasolla, sillä Lancetin tutkimukset eivät osoita, että ”Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta maailman paras”. Kesäkuun numerossa julkaistu artikkeli kertoo kyllä, että Suomi sijoittuu jaetulle viidennelle sijalle Australian kanssa hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa. Sitä edelle kiipivät Islanti, Norja, Alankomaat sekä Luxemburg.
Lisäksi kun tuloksia tarkastelee, huomaa, etteivät monet Euroopan maat ole tilastollisesti kaukana. Toisin sanoen Suomi pärjää, muttei erotu joukosta kovin poikkeuksellisena, vaan asettuu samaan kastiin kuin useat Länsi-Euroopan maat.
Tässä taas on kovin vähän uutta.
Toinen ongelma liittyy siihen, missä Hus väitti Suomen olevan paras: siis hoidon laadussa ja saatavuudessa. Lancetin tutkimus nimittäin arvioi näitä vain yhden mittarin, kuolinsyiden, avulla.
Tutkimuksessa on tarkasteltu kuolleisuutta 32 sairauteen, joihin kuoleminen voidaan ehkäistä toimivalla terveydenhuollolla. Joukossa on sellaisia tauteja kuin tuberkuloosi, diabetes, hinkuyskä ja syöpä, jonka osalta tutkimusryhmän käytössä on ollut hieman kuolleisuutta kattavampia tietoja.
Jos ollaan kirjaimellisia, tutkimus siis kuvaa lähinnä kuolleisuutta tiettyihin sairauksiin. Se on välillinen mittari, joka ei kerro suoraan mitään vaikkapa hoitojonoista, potilastyytyväisyydestä tai alueellisesta vaihtelusta hoitoon pääsemisessä.
Sitä paitsi jo aiemmin on tiedetty, että Suomessa kohtaustappavuus tiettyihin sairauksiin, kuten sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Mutta mitenköhän olisimme sijoittuneet, jos tutkimuksessa olisi huomioitu esimerkiksi mielenterveyden häiriöt?
Täysin pitäviä eivät ole myöskään medioissa läpi menneet Husin väitteet siitä, mitä Lancetissa toukokuussa ilmestynyt, eri maiden terveydenhuollon kustannuksia vertaileva tutkimus osoittaa.
Aivan kuten Hus tiedotteessaan kertoi, kalleinta se on Yhdysvalloissa, josta puuttuu kattava julkinen terveydenhuolto. Mutta toisin kuin se antoi ymmärtää, Suomessa julkisesti rahoitetun terveydenhuollon kustannukset eivät ole poikkeuksellisen matalat.
Kustannustehokkaaksi se kylläkin on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu.
Toisin kuin nyt on uutisoitu, kumpikaan tutkimus ei niin ikään kerro, että ”Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde”. Se on tulkintaa.
Ja toisin kuin Hus antoi ymmärtää, tutkimuksissa ei kerrota hoidon oikeudenmukaisuudesta, saati osoiteta, että ”Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät - - - oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat maailmassa”.
Itse asiassa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on todettu yhdeksi EU:n epätasa-arvoisimmista. Ongelmana on juuri hoitoon pääsy; meillä kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Esimerkiksi vuonna 2013 neljä prosenttia suomalaisista ilmoitti, etteivät he saaneet hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. OECD:n mukaan tätä vaikeampaa hoitoon pääsy oli vain Italiassa, Kreikassa, Puolassa, Virossa ja Latviassa.
Tätä vasten Husin toimitusjohtaja Aki Lindéninhttps://www.hs.fi/haku/?query=aki+lindenin tiedotteessa ollut kommentti oli kumma.
”Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla”, hän sanoi.
Sekin meni monelta viestimeltä läpi.
Oikaisu maanantaina 2..7. klo 17.34: Kirjoituksessa puhuttiin virheellisesti kuolleisuudesta sydäninfarkteihin ja aivohalvauksiin. Oikea termi on kohtaustappavuus.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sote-uudistus Seuraa
- Terveydenhuolto Seuraa
- Media Seuraa
- Ann-Mari Huhtanen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24