Kotimaa

Suomenlinnalainen veneseurue pääsi venäläisten suljettuun Suursaaren tiettävästi ensimmäisinä suomalaisina vuosiin – ”Tämä on siintänyt silmien edessä tarunhohtoisena paikkana”

Suomenlinnalainen veneseurue vieraili tällä viikolla tiettävästi ensimmäisinä suomalaisina moneen vuoteen vierailijoilta kahdeksan vuotta suljettuna olleella Suursaarella. Se on Kotkan edustalla sijaitseva Suomenlahden saari, jonka Suomi menetti viime sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

Tämän jälkeen saaresta tuli sotilasalue, ja se hiljeni vartiopaikaksi. Vuonna 2010 Venäjä rakensi saaren Haukkavuorelle ilmaliikennettä valvovan tutkan, mikä lopetti vähäisenkin tilausliikenteen ja sulki saaren lopullisesti sekä venäläisiltä että suomalaisilta turisteilta.

Saaren avaamista yksityisveneilijöiden käyttöön on ajettu vuosia, ja Venäjän viranomaisetkin ovat lupailleet sen avautumista. Tätä ennen lupia ei kuitenkaan ole tiettävästi myönnetty suomalaisille.

”Rantauduimme keskiviikkona puolen päivän aikaan”, kertoi Elvira-nimisen moottoriveneen kapteeni Peter Holst vielä Suursaaressa ollessaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Vastassa oli vuoden ympäri saaressa asuva meteorologi 5-vuotiaan poikansa kanssa ja neuvoi odottamaan rajavartiostoa veneessä. Kun rajavartijat tulivat, tarkastivat he paperit ja kertoivat, missä osaa saarta saa liikkua ja missä on sotilaskohteita. Heiltä kuulimme, että olemme ensimmäinen suomalaisalus täällä”, Holst selitti.

Hänen mukaansa vastaanotto oli ollut ystävällinen, lämmittipä yksi saaren asukkaista heille saunankin. Viranomaisia myöten ihmisiä kiinnosti, miksi Suomenlinnan pursiseuraan kuuluva kolmikko halusi juuri Suursaareen.

”Olen kulkenut tästä monesti ohi Pietariin ja Viipuriin mennessä ja haikaillut saareen. Tämä on siintänyt silmien edessä sellaisena tarunhohtoisena paikkana”, Holst kertoi.

”Suomenlinnan lautalla alkutalvesta sitten päätimme, että Suursaaresta tulee tämän kesän juttu.”

Aiemmin keväällä Yle kertoi kahdesta veneretkikunnasta, jotka ovat yrittäneet saada lupia Suursaareen jo yli seitsemän vuotta. Toukokuussa kotkalaisista ja haminalaisista koostuvat retkikunnat yrittivät sinne jälleen, mutta jutun mukaan jäivät jumiin Kronstadtiin eivätkä luvat ehtineet ajoissa.

Jutussa haastateltu mies kuvasi asiointiaan Venäjän lupaviranomaisten kanssa ”henkien taisteluksi”. Epäonnistuneiden yritysten vuoksi olivat he tänä vuonna käyttäneet apunaan ”venäläisiä konsultteja”.

”Ei meillä siinä lupien saamisessa ollut mitään dramatiikkaa”, Holst sanoi.

”Tietysti venäjänkieli auttaa. Jos olisimme tulleet ja puhuneet suomeksi samalla käsiä ja papereita huitoen, en tiedä, miten asiat olisivat menneet”, hän pohti.

Suursaareen pääsemiseksi tarvitaan yleinen rajanylityslupa rajavyöhykkeellä liikkumiseen. Tämän lisäksi tarvitaan vielä erityislupa veneellä kulkemiseen, joka myönnetään aina tietylle merialueelle ja joka pitää sisällään rantautumisen ja oleskelun.

Luvat myöntää Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavan FSB:n alainen rajavartiolaitos.

Holstin mukaan jälkimmäiseen lupaan liittyy kaikenlaisia säädöksiä, joissa määritellään, miten viranomaisiin pitää olla merellä yhteydessä ja mitä matkassa pitää olla. Erityisen oleellinen on venäläinen puhelin.


Säännöt ovat hänen mukaansa samat venäläisille.

Mitään ylimääräistä kolmikon ei tarvinnut maksaa, Holst kertoo, eikä turvautua ”laiva-agentteihin” tai korkeamman tason viranomaisille soitteluun. Huolellista valmistelua eli tutustumista vaatimuksiin sekä ihmisten kanssa juttelua lupien saaminen toki vaati.

Holst ei tosin ole kuka tahansa sunnuntaiveneilijä, sillä hän pyörittää viisumeja välittävää ja pääosin Venäjälle suuntautuvia matkoja järjestävää Lähialuematkat-matkatoimistoa. Näin ollen Holst tuntee hyvin maan tavat ja sen, miten viranomaisten kanssa toimia.

Huhtikuun lopussa haetut luvat tulivatkin nopeasti, Holstin mukaan kahdessa kuukaudessa. Hän kertoo hakeneensa ja noutaneensa ne henkilökohtaisesti Pietarista FSB:n rajavartiolaitokselta.

”Haapasaaresta Kronstadtiin päästyämme sitten esitin kaikki paperit, kerroin, että meillä on tällainen projekti, ja pyysin konsultaatiota. He ottivat papereista ylimääräiset kopiot ja veivät ne samassa talossa johonkin instanssiin, joka valvoo laajemmin tätä aluetta. Lopuksi he kutsuivat juttelemaan ja pyysivät ylimääräisen miehistöluettelon, minkä jälkeen päästiin lähtemään. Mitä nyt muutamia tarkistussoittoja tein siinä matkalla.”

Matka Kronstadtista Suursaareen kesti 12 tuntia. 10-metrisellä keskimoottoriveneellä seitsemän solmun vauhdilla köröttely kannatti.

”Onhan tämä mahtava paikka. Hienoja korkeita kallioita ja karua saaristolaisluontoa”, Holst kuvaili.

”Kirkkaalla ilmalla voi nähdä Kotkaan saakka, joten ei ihme, jos tämä on kotkalaisille sellainen kysymysmerkki, että miksei tuonne voisi päästä omalla veneellä.”

Holstin mukaan he ovat saaneet liikkua 11 kilometriä pitkällä saarella lähes vapaasti. Ainoa minne ei ole lupa mennä, on osa Haukkavuoresta. Myöskin pohjoismajakalle menoa on rajoitettu.

Jo ennen tutkan rakentamista saari oli pitkään Venäjän sähköisen tiedustelun keskus. Sen pohjoispäässä on merivalvonta-asema. Ympäröivä merialue on puolestaan ollut Venäjän laivaston ja sotatelakoiden testaus- ja harjoitusaluetta.

Holstin mukaan armeijan toiminta ei ole saarella kuitenkaan näkyvää, ja vastaan on tullut vain muutama virkapukuinen. Niiden sijasta he ovat tavanneet joitakin asukkaita, muutamia lapsiakin, sekä majakanvartijan vapaana kulkevan lehmän.

Parhaimmillaan saarella on asunut lähes 900 ihmistä. Nykyään asukkaita on kourallinen, ja he ovat lähinnä majakanvartijoita perheineen sekä rajavartioston työntekijöitä.

1930-luvulla saarella oli vielä kirkko, ravintola, koulu, kirjasto ja limonaditehdaskin. Nyt ei ole enää edes kauppaa, mutta vuohenmaitoa voi kuulemma käydä ostamassa vuohia pitävältä pohjoismajakanvartijalta.

Suurin osa saaresta onkin umpeen kasvanutta metsää. Venäläisten rakennuttamaa meteorologien säähavaintoasemaa ja rajavartiorakennuksia lukuun ottamatta suomalaisten kalastajakylistä ovat jäljellä vain ränsistyneet rauniot.

Saarella on siis hyvin hiljaista, mutta Holstin mukaan myös rentoa. Esimerkiksi itäisellä puolella, jossa on loivempaa ja jonka hiekkarannoilla kesävieraat aikoinaan uivat ja ottivat aurinkoa, oli päivällä joitakin pelaamassa rantapalloa, hän kertoo.

1900-luvun alussa saari oli tosiaan tärkeä matkakohde, ja joka kesä mantereelta saapui tuhansia matkailijoita. Saareen tultiin jopa lentokoneella, ja vesitasoja kellui satamassa.

1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua Venäjä esitti varovaisia merkkejä saaren avaamisesta. Muutaman vuoden ajan saareen järjestettiin risteilyjä, ja se alkoi hiljalleen avata oviaan vierailijoille. Matkustusluvat piti hyväksyttää Venäjän turvallisuuspoliisilla ja rajavartiostolla.

Suursaaren-matkoja järjestettiin myös 2000-luvulla, jolloin sinne rakennettiin hotelli 40 vuodepaikalla. Holstin mukaan lomakylä on nyt puolustusvoimien hallussa.

Kolmikko kävi myös rannalla, jossa oli aikoinaan kasino. Se säilyi toisesta maailmansodasta, vaikkakin pahasti rapistuneena. Suurin osa kylän taloista tuhoutui tuolloin.

Mieleenpainuvimpia olivat kuitenkin kohtaamiset ihmisten kanssa.

Holst kertoo esimerkiksi pietarilaisesta omalla veneellään saareen tulleesta iäkkäästä miehestä, joka kertoili heille ”mystisiä ihania tarinoita” ja näytti rannan, jolle on haaksirikkoutunut vanha laiva. Hautausmaalla he puolestaan kohtasivat nuoren miehen, joka halusi kertoa Suursaaren sotahistoriaa, jota oli lukenut suomenkielisistä lähteistä Googlen kääntäjää apuna käyttäen.

”Hän oli innoissaan, kun pääsi kertoilemaan niitä asioita meille, sillä saarella on vähän ihmisiä, joille jutella.”

Toisessa maailmansodassa suomalaiset kävivät saarella taistelut venäläisiä ja saksalaisia vastaan. Saaren väestö evakuoitiin lokakuussa 1939. Sodan aikana siellä oli yli 2 000 suomalaista sotilasta, tykistöä lisättiin ja mereen laskettiin yli 12 000 miinaa.

Kolmikko viipyi Suursaarella lopulta vain yhden yön. Eilen perjantaina he olivat ehtineet jo Pietariin, ja nyt osa on jo Suomessa.

Ennen lähtöä he ottivat vielä valokuvia laiturilla venekerhojen liput kädessä. Lopuksi he kiersivät saaren veneellä lähietäisyydeltä.

Proopuskan mukaan viipyä olisi voinut pidempäänkin, mutta muut menot odottivat. Paremmalla ajalla mennään uudestaan, oli kuitenkin päätetty.

”Ja silloin mennään myös Lavansaareen.”

Jutussa on käytetty lähteenä myös muun muassa Juha Metson ja Kauko Röyhkän kirjaa Suursaari (Like Kustannus 2009).

Tästä on kyse

Suljettu raja-alueen saari


 Suursaari on Suomenlahden ulkosaarista pinta-alaltaan suurin. Se sijaitsee noin 40 kilometriä Kotkasta etelään.

 Ennen viime sotia Suursaari kuului Suomelle. Siellä kalastettiin, pyydettiin hylkeitä, käytiin kauppaa ja rahdattiin tavaraa Helsinkiin, Kotkaan, Viipuriin ja Pietariin. Suomi oli saanut pitää Suursaaren itsenäistyttyään sillä ehdolla, että saari demilitarisoidaan.

 Parhaimmillaan 1920-luvulla saarella asui lähes 900 suomalaista. 1930-luvun lopulla saaren kahdessa kylässä oli noin 500 asukasta ja satakunta taloa. Saarella oli kirkko, ravintola, koulu, kirjasto ja limonaditehdas. Kappelniemen lahdella oli myös kasino.

 Suomalaisväestö evakuoitiin saaresta vuonna 1939.

 Suomi menetti saaren Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa vuonna 1947, jolloin siitä tuli suljettu sotilasalue. Saari hiljeni ja sulkeutui unohdetuksi vartiopaikaksi. Viime vuosikymmeninä saaressa on asunut majakanvartijoita ja rajavartioaseman työntekijöitä.

 Suursaari kuuluu Venäjän raja-alueeseen, eivätkä venäläisetkään saa rantautua saarelle ilman erillislupaa.

 Saari on ollut suljettuna vierailijoilta vuodesta 2010. Tällöin Venäjä rakensi saarelle ilmaliikennettä valvovan tutka-aseman.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Veneily
  • Matkailu
  • Historia
  • Ann-Mari Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    3. 3

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    4. 4

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    5. 5

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    6. 6

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    7. 7

      Eduskunnan surkea näytelmä ei ole ollut kunniaksi parlamentarismille

    8. 8

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän oikeiston eduksi ja kokivat sitten nöyryyttävän tappion – Ryhmänjohtaja: ”Nyt raja on tullut vastaan”

    9. 9

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    10. 10

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    9. 9

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    10. 10

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää