Kotimaa

Kymmeniä vuosia Pipolakodissa asuneet kehitysvammaiset ovat menettämässä kotinsa kuukauden varoitusajalla

Viranomaisten päätösten mukaan Pipolakodin kiinteistöt eivät enää vastaa nykyajan asumisen vaatimuksia. Omaiset painottavat ihmisyyttä pykälien sijaan. He aikovat edelleen jatkaa taistelua Pipolan puolesta.

Keskellä Karjalohjan luonnonsuojelualuetta on suuri piha, jossa kasvaa omenapuita ja marjapensaita. Takapihalta alkaa järvi, jonka rannassa on sauna ja pitkä laituri.

Pihalla on punatiilisiä taloja, joiden asukkaiden yhteenlaskettu asumisaika paikassa on yli 1 000 vuotta.

Suurin osa asukkaista on kutsunut paikkaa kodikseen kymmeniä vuosia, osa jopa yli 50 vuotta.

Ensi kuussa näin ei välttämättä enää ole.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pipolakoti on Lohjan Karjalohjalla sijaitseva asumispalveluyksikkö, jossa asuu parhaillaan 24 kehitysvammaista ihmistä.

Pipolan toimintaa ylläpitävä Rinnekoti-säätiö ilmoitti viime marraskuussa, että yksikön pitkäaikaiseksi suunniteltu vuokrasopimus aiotaan purkaa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut Rinnekodille päätöksen, jonka mukaan kiinteistöt eivät enää vastaa asumista koskevaa nykyistä lainsäädäntöä. Asuntojen remontoiminen ei olisi ollut Rinnekodin ja kiinteistön omistavan Eino Raunion säätiön mielestä kannattavaa.

Uutta toimilupaa Pipolakodin jatkamiselle haki valtakunnallinen kehitysvamma-alan toimija KVPS Tukena oy. Kaiken piti jo olla selvää, mutta ennen juhannusta omaisille tuli yllättävä tieto: KVPS Tukena vetäytyy hankkeesta, ja Pipolakodin toiminta lakkaa heinäkuun loppuun mennessä.

Toimitusjohtaja Päivi Kari sanoo, ettei KVPS Tukena olisi kyennyt vastaamaan Valviran asettamiin ehtoihin. Yhtenä ehtona toimiluvan saamiseksi oli, että asukkaiden määrää olisi pitänyt vähentää tulevien vuosien aikana yhdeksään ihmiseen.

Asukkaille annettiin kuukausi aikaa muuttaa pois.


Pipolakodissa asuvien kehitysvammaisten omaiset ovat syvästi järkyttyneitä tilanteesta. HS tapasi seitsemän omaista, jotka ovat olleet sähköpostitse yhteydessä myös muihin Pipolan omaisiin.

Yhteensä noin 20 asukkaan omaiset ovat kaikki tilanteesta samaa mieltä. Pipola on asukkaiden koti, eivätkä he halua asua missään muualla.

Omaiset syyttävät tilanteesta Rinnekoti-säätiötä, jonka toimintaa he pitävät epäeettisenä ja manipuloivana. He uskovat, että säätiö haluaa siirtää asukkaat kannattavuussyistä muihin tyhjillään oleviin toimipisteisiinsä.

”Täältä on jo pakkokärrätty kehitysvammaisia muualle. Kaikilla ei ole omaisia, jotka olisivat puolustamassa heidän oikeuksiaan”, sanoo Riitta Lindeberg, jonka poika Ivar on asunut Pipolassa 27 vuotta.

Rinnekoti-säätiön asiakkuusjohtaja Jaana Laaksonen ei tunnista väitteitä.

”Olemme voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, eikä meidän tarkoituksemme ole hyötyä tällaisesta tilanteesta. Meillä on yhtä lailla huoli siitä, tuleeko kukaan jatkamaan Pipolakodin toimintaa meidän jälkeemme.”

Lohjan kaupungin hyvinvointijohtajan Katri Kalskeen mukaan jokaisen oma kotikunta tekee päätöksen asukkaan uudesta sijoituspaikasta. Lohjan lisäksi asukkaita sijoitetaan esimerkiksi Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen.

”Palveluntuottajat voivat tehdä ehdotuksia, mutta lopullinen päätöksentekovalta on kunnilla”, Kalske sanoo.

Marika Heijarin veli Mikael Leppälä on asunut Pipolakodissa yli 35 vuotta. Heijari on huolissaan siitä, että kymmeniä vuosia yhdessä asuneet ihmiset erotetaan toisistaan.

”Yksi seurusteleva pari on jo erotettu eri koteihin. Kaikki asukkaat eivät osaa kommunikoida sanallisesti ja ilmaista omaa tahtoaan tällaisessa tilanteessa.”

Valpuri Pyykönen on asunut Pipolakodissa 46 vuotta. Hän muutti Pipolaan viisivuotiaana. Pyykösen mielipide Pipolan lakkauttamisesta on selvä.

”En kyllä lähde täältä kirveelläkään muualle. Minulla on itsemääräämisoikeus, ja haluan asua täällä.”

Parasta Pipolassa asumisessa ovat Pyykösen mielestä hyvät ulkoilumahdollisuudet ja lähellä asuvat kaverit. Pyörällä pääsee helposti läheiseen kirjastoon, kirkkoon tai kauppaan kahviretkelle. Marjastamaan ja uimaan päästäkseen ei tarvitse kuin astua ulos asunnosta.

”Mikä siinä on, etteivät Valvira ja aluehallintovirasto antaneet lupaa? Sitä minä en edelleenkään tajua.”


Päätöstä voi tosiaan olla vaikea ymmärtää. Pipolakodissa vieraillessa kiinteistöjen kunto näyttää moitteettomalta.

Taloissa on suuret yhteiset oleskelutilat ja kaikilla kotoisat omat huoneet. Suuren rantasaunan lauteet ovat matalalla, jotta liikuntarajoitteisetkin asukkaat pääsevät löylyihin.

Kaikkialla on puhdasta ja avaraa.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan suositusten mukaan kaikilla asukkailla tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja henkilökohtainen vessa.

Pipolassa näin ei ole. Jokaisessa talossa asuu viisi ihmistä, ja asukkaat jakavat keskenään wc- ja peseytymistilat.

Kun Pipolakodin nykyiset asuintalot rakennettiin 1980-luvulla, asuminen oli yhteisöllisempää kuin nykyään. Asumisen standardit ovat kuitenkin vuosien saatossa muuttuneet.

Omaiset ja asukkaat eivät ole valittaneet kiinteistöistä vaan ovat niihin tyytyväisiä. Omaisten mielestä asukkaille tärkeintä on olla muiden kanssa ja 15 neliömetrin huone riittää hyvin nukkumiseen.

”Mitä minun autistinen veljeni yksin siellä omassa yksiössään tekisi?” Marika Heijari ihmettelee.


Kiinteistöjen kunto ei ole ainoa Pipolakodin vuokrasopimuksen purkamiseen johtanut syy. Rinnekoti-säätiön mielestä Pipolakoti sijaitsee turhan syrjäisellä alueella.

Rinnekoti on tiedottanut omaisille, että kehitysvammaisten osallisuus yhteiskuntaan tai heille välttämättömien palvelujen saaminen ei toteudu Karjalohjalla parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi taksin tilaaminen alueelle ei aina onnistu pitkän matkan vuoksi.

Omaisten mielestä perustelu on järjetön. Heidän mukaansa asukkaat nauttivat rauhallisesta elämästä luonnonkauniissa maalaismaisemassa.

Omaiset korostavat, että paikallisen taksiyrittäjän kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia.

Heijari sanoo, että Karjalohjalla on aina ollut turvallista asua. Alueella asuvat ihmiset tuntevat Pipolan asukkaat ja osaavat Heijarin mukaan suhtautua heihin oikealla tavalla.

”Oma veljeni tykkää tehdä pitkiä kävelyretkiä. Kerran hän eksyi jonkun asukkaan pihalle, joka tunnisti Mikaelin ja antoi hänelle kyydin takaisin Pipolaan. Ei suuressa kaupungissa olisi tällaista.”


Pipolakodin toiminnalla on pitkät perinteet. Sen perusti vuonna 1945 Eino Raunion säätiö, joka ylläpiti toimintaa vuoteen 2016 asti.

Kaksi vuotta sitten toiminta siirtyi Rinnekoti-säätiölle, joka on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan palveluja tarjoava toimija.

Eino Raunion säätiö omistaa edelleen Pipolakodin kiinteistöt mutta ei vastaa muuten sen toiminnasta.

Sopimuksen tarkoituksena oli taata toiminnan jatkuminen mahdollisimman pitkään parhaalla mahdollisella tavalla. Pipolakodin siirtyessä pieneltä säätiöltä isolle toimijalle sen uskottiin pärjäävän paremmin sote-uudistuksen synnyttämässä kilpailussa.

Rinnekodin ja Eino Raunion säätiön yhteisenä visiona oli kehittää toimintaa ja tiloja perhekotikyläksi. Suunnitelmissa oli perustaa Pipolaan puutarha ja hankkia maaseutumaisemaan kotieläimiä asukkaiden iloksi.


Omaiset sanovat, että muutokset Pipolassa alkoivat, kun Rinnekodin koko ylin johto vaihtui vuonna 2016.

Päivätoimintaa, kuten musiikki- ja näytelmäkerhoja, vähennettiin. Yhteisiä retkiä ei tehty enää entiseen malliin.

Omaiset sanovat, että ennen avoin ilmapiiri muuttui sulkeutuneeksi ja pelokkaaksi. Henkilökuntaa jäi pitkille sairauslomille ja irtisanoutui.

Rinnekodin Jaana Laaksosen mukaan johdon vaihtuminen ei ole vaikuttanut mitenkään suhtautumisessa Pipolakotiin.

Hän sanoo, että pienen palveluntarjoajan vaihtuminen Rinnekodin kaltaiseen isoon toimijaan tuo luonnollisesti mukanaan muutoksia toimintaan ja viestintään. Laaksosen mielestä on surullista, että muutoksia on pidetty kielteisinä.

”Rinnekoti-säätiö toteuttaa niitä palveluja, joita kunta on meiltä asiakkailleen ostanut. Henkilökunnan tehtävä ei ole toteuttaa asukkaiden vapaa-ajan harrastustoimintaa vaan tehdä arjesta mahdollisimman sujuvaa.”

Laaksonen sanoo, että Rinnekodissa painotetaan ammatillisuutta.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että Pipolakodin yhteisö on ollut kuin yksi iso perhe. Joidenkin työntekijöiden kanssa on hänen mukaansa jouduttu työstämään sitä, ettei hoitaja kuitenkaan ole perheenjäsen.

”Asukkaisiin on hyvä olla tuttu ja luottamuksellinen suhde, mutta heihin ei tule kiintyä. Hoitajat ovat töissä asiakasta varten eivätkä pelkästään tekemässä paikasta itselleen mukavaa työpaikkaa.”

Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa sähköpostin, joka on lähetetty Pipolakodin henkilökunnalle ennen toimittajan vierailua. Viestissä henkilökuntaa kiellettiin puhumasta toimittajalle mitään.

Tästä huolimatta yksi hoitaja kertoi kokemastaan muutoksesta. Hän pysyy nimettömänä, koska pelkää työpaikkansa ja tulevan työllistymisensä puolesta.

”Sanon vain sen, että elämä muuttui kaksi vuotta sitten helvetiksi.”


Pipolakodin pihalla olevalta mansikkamaalta löytyy neljä vuotta Pipolassa asunut Maija Virtanen. Hän on kerännyt muoviastian yli puolilleen pieniä ja vielä hieman kalpeita puutarhamansikoita.

Virtasta huolestuttaa, kuka kerää talon pihalta pensaista marjat ja puista omenat, jos hänen täytyy muuttaa pois ennen loppukesää.

”Ei minua huvittaisi lähteä. Täällä on sen verran hommia.”

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaan kehitysvammaisilla on oikeus päättää itse, missä ja kenen kanssa he haluavat asua.

Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki sanoo, että tilavaatimusten seurauksena tapahtuva pakkomuutto Pipolakodista loukkaa suuresti YK:n yleissopimusta ja kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta.

Rinnekodin mukaan omaiset eivät näe viranomaispuolta asiassa.

”On joitakin asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan kotikunnan tehtävä on kuunnella asukkaiden toiveita ja me pyrimme toteuttamaan heille toiseksi mieluisimman asumisratkaisun”, Laaksonen sanoo.

Pipolakodin omaiset toivovat, että lopulta inhimillisyys voittaisi pykälät ja byrokratian.

”Tässä on kyse ihmisistä eikä vessoista ja neliöistä”, kiteyttää omaisten mielipiteen Kim Lindström, jonka sisko on asunut Pipolassa vuodesta 1962.

”Asukkaille tämä ei ole kehitysvammalaitos vaan koti. He eivät ymmärrä, miksi eivät saa enää asua täällä yhdessä” , sanoo pitkän työuran Eino Raunion säätiössä tehnyt Marja Wuorinen. Hän toimi pitkään Pipolakodin johtajana ja on nyt eläkkeellä.


Viime torstaina Mikael Leppälän sisko Marika Heijari otti yhteyttä Helsingin Sanomiin. Hän kertoi, että Eino Raunion säätiön hallitus on päättänyt hakea toimilupaa palvelujen tuottamiselle Pipolakodissa.

Toimiluvan saadessaan Eino Raunion säätiöllä ja omaisilla olisi taas hieman pidempään aikaa miettiä, miten pelastaa monelle rakas paikka.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Lemmetyinen ei uskalla vielä tässä vaiheessa arvioida, kuinka säätiön tekemälle hakemukselle käy.

”Asukkaiden jatkosijoittamisen kannalta tämän viikon lopussa meillä pitäisi olla ainakin jonkinlainen alustava tieto siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tämä on kriittinen viikko.”

Aluehallintovirastosta (avi) kerrotaan, että keskimääräinen käsittelyaika lupa-asioissa on kaksi kuukautta. Eino Raunion säätiön tekemä hakemus odottaa vielä kirjaamossa, josta se myöhemmin siirretään käsittelyyn.

Avin sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Ilpo Karonen toivoo, että Pipolakotia koskeva hakemus saataisiin kiireellisyyden vuoksi etenemään mahdollisimman nopeasti.

”Tilanne on onneton siinä mielessä, että resurssit ovat nyt vähäiset kesälomakauden takia. Me teemme minkä voimme.”

Nyt omaiset odottavat, ehditäänkö lupa toiminnan jatkamiseen myöntää ennen asukkaiden muuttopäivää.

”Meillä on vielä kuukausi aikaa vedota inhimillisyyteen. Taistelu jatkuu”, Marika Heijari sanoo.

Fakta

Pipolakoti


 Karjalohjalla sijaitseva kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö.

 Mahdollisia asukaspaikkoja yhteensä 36, nykyisin 24 asukasta.

 Monet asukkaista ovat olleet Pipolassa kymmeniä vuosia, osa jopa yli 50 vuotta.

 Eino Raunion säätiö perusti Pipolakodin vuonna 1945 ja ylläpiti sen toimintaa vuoteen 2016 asti.

 Toiminta myytiin kaksi vuotta sitten Rinnekoti-säätiölle. Eino Raunion säätiö omistaa edelleen Pipolan kiinteistöt.

 Pipolakotia uhkaa lakkauttaminen tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Kehitysvammaiset
  • Anni Hakama

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    2. 2

      Nämä tiet ja radat valtio haluaa pitää parhaassa kunnossa – ministeriön luonnos runkoverkoksi valmistui

    3. 3

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    4. 4

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – Osa vaurioista syntyi mahdollisesti takaa-ajossa

    5. 5

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    6. 6

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    7. 7

      Ensin jätkäsaarelaiset menettivät 8-ratikan, nyt sitä korvaavat bussit ovat jatkuvissa vaikeuksissa – ”Vaikka laittaisimme sinne kuinka paljon autoja, ne seisovat ruuhkassa”

    8. 8

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    9. 9

      Sinisten kansanedustaja Matti Torvinen kertoo joutuneensa Lapin ”Mooses-uskovaisten” ankaran nettikiusaamisen kohteeksi – satoja törkyviestejä, hämärämiehiä ovella ja avointa uhkailua

    10. 10

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    2. 2

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    4. 4

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    5. 5

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    8. 8

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    9. 9

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – Osa vaurioista syntyi mahdollisesti takaa-ajossa

    10. 10

      New York Times: #metoo-johto­hahmo Asia Argento maksoi satoja­tuhansia dollareita häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle miehelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää