Kotimaa

Hanko vetää kesäpaikkakuntalaisia, mutta ei saa heitä jäämään – HS:n kone kertoo, miten oman paikkakuntasi asukasmäärä on muuttunut

Suomi kaupungistuu, ja sekä hyötyjät että kärsijät ovat maaseudun paikalliskeskuksissa. HS:n kone kertoo, onko oman paikkakuntasi väestö kasvanut vai vähentynyt.

Hanko

Toisin kuin usein ajatellaan, kaupungistumisen eteneminen ei enää vie väkeä harvimmin asutulta maaseudulta.

Kaupunkialueiden läheiseen maaseutuun se puolestaan vaikuttaa. Tällainen paikka on esimerkiksi Hanko.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksessa seurattiin kaupunkien väestönkasvun vaikutuksia niitä ympäröivän maaseudun väestökehitykseen vuosina 1990–2015.

Sen sijaan että kaupunkien kasvu näivettäisi ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua, kaupungistumisen huomattiin vaikuttaneen etenkin maaseudun paikalliskeskusten ja kaupunkeja ympäröivän maaseudun väestökehitykseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkimuksessa ihmisten liikehdintää alueilta toisille tarkasteltiin niin sanotun kaupunki–maaseutu-luokituksen avulla. Se ei perustu kuntarajoihin.

Lisäksi tutkijat tyypittelivät suomalaiset kaupunkiseudut kolmeen ryhmään. Huomattiin, että kaupungistuminen vaikuttaa eri seutukuntien maaseutuun eri tavoin.

Pienissä maakunnissa kaupunkien kasvu lisäsi asukasmäärää kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa, kuten vaikkapa Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Pieniksi maakunniksi luettiin tutkimuksessa Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Niissä kaupungistuminen on vasta aluillaan, kertoo professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Aika usein nähdään, että kaikki maaseutu on auringonlaskun aluetta. Tutkimus paljastaa sen, ettei tilanne olekaan niin mustavalkoinen”, arvioi pitkään muuttoliikettä tutkinut Timo Aro, joka työskentelee asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimistossa MDI:ssä.

Keskisuurissa maakunnissa on suurehkoja kaupunkeja, kuten Jyväskylä tai Oulu. Kaupungistuneimmassa maakuntaryhmässä eli Uudellamaalla Helsingin seudun kasvu vaikutti ympäröivien maaseutualueiden väestökehitykseen negatiivisesti.


Aamuvuoron yksivaunuinen dieseljuna hyrähtää Karjaalla käyntiin ja aloittaa matkan kohti Hankoa.

Kyydissä on Zürichissä asuva Teemu Airaksinen, joka suuntaa Hangon kautta purjehdusreissulle. Airaksisella on kesämökki vieruskunnassa Tammisaaressa.

”Todellako Hangon väestömäärä laskee?” Airaksinen ihmettelee ja lisää heti perään, ettei toisaalta ole tainnut koskaan käydä kaupungissa heinäkuun ulkopuolella.

Viimeistään tänä viikonloppuna purjehdustapahtuma Hangon regatta tuo paikan täyteen kesähankolaisia.

Vaikka ihmisiä on kesällä talveen verrattuna moninkertaisesti, Hangon asukasmäärä on huvennut 30 viime vuoden ajan.

Vuodenvaihteessa asukkaita oli runsaat 8 600, kun vuonna 1980 heitä oli yli 12 000.

”On vaikea sanoa tarkkaa syytä negatiiviseen väestökehitykseen ja eritellä, kummalla on suurempi vaikutus, kaupungistumisella vai globalisaation takia menetetyillä teollisuuden työpaikoilla. Molemmilla on varmasti osansa”, sanoo Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.

1960- ja 1970-luvuilla Hyvonin trikoo- ja sukkatehdas työllisti parhaimmillaan 550 ihmistä, pääasiassa nuoria naisia. Kuusi vuotta sitten suljettiin Koverharin terästehdas.

Testaa, millä kaupunki- tai maaseutualueella asut ja miten oman paikkakuntasi väestö on kehittynyt.



Kasvavan kaupungin kehysalueet voivat päästä osaksi kaupungin imua, mutta siitä ei ole päästy yksimielisyyteen, kuinka pitkälle kaupungin kasvukehä ulottuu.

”Karkeasti voi ajatella, että metropolialueen kasvukehä ulottuu noin 100 kilometrin etäisyydelle Helsingistä. Tämän piirin sisällä alueet ovat pääsääntöisesti kasvavia”, Aro sanoo.

Turun ja Tampereen kasvukehä olisi 30–40 kilometriä. Maakuntakeskuksista Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Vaasan, Porin, Seinäjoen tai Joensuun kaltaisten kaupunkien kasvukehä jäisi 15–20 tai 25 kilometriin.

”Kun kaupungistuminen on varsinkin 2010-luvulla ollut aika voimakasta, se on voinut harventaa kaupungin vaikutusalueen ulkopuolella olevia reuna-alueita”, Aro sanoo.

Usein kuulee puhuttavan vauraasta ja kasvavasta Uudestamaasta, joka vetää ihmisiä puoleensa. Hangon kaupunginjohtaja Strandell ei kuitenkaan sadan kilometrin kasvusäteestä vakuutu.

”Unohdetaan, että kasvava osa Uuttamaata on metropolialue. Länsi-Uudellamaalla kasvu ei ulotu Kirkkonummea pidemmälle. Viime vuonna muuttotappiokuntia olivat Hanko, Karkkila, Lohja, Raasepori, Inkoo ja Siuntio. Vaikka olemme vain runsaan sadan kilometrin päässä, pääkaupungin imu ei näy meillä positiivisena vaan pikemminkin negatiivisena.”


Vaikka kaupunkien kasvu ei Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan enää saa syvän maaseudun väestöä muuttamaan pois harvimmin asutuilta seuduilta, niin on todennäköisesti tapahtunut aiemmin.

”Nyt on ikään kuin tultu siihen pisteeseen, ettei kaupungistuminen enää vaikuta”, Hannu Tervo sanoo.

Harvimmin asutuilla alueilla ei yksinkertaisesti ole sellaisia asukkaita, jotka muuttaisivat minnekään.

”Neljä viidesosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita. Muuttoalttiiden nuorten ja nuorten aikuisten osuus on käynyt niin vähäiseksi, että se näyttää tilastoissa siltä, ettei muutosta enää tapahtuisi”, Aro sanoo.

Hangossakin kolmikymppisiä muuttajia kaivattaisiin, sillä siellä on Uudenmaan iäkkäin väestö. Viime vuonna noin 50:tä syntynyttä lasta kohden kuoli noin 100 ihmistä. Lähtömuuttoja on vuosittain enemmän kuin tulomuuttoja.

Lähtömuuttajat ovat opiskelijoita. Jos nuori mielii lukion sijasta ammattikouluun, on lähdettävä Raaseporiin tai Lohjalle. Hangon suomen- tai ruotsinkielisestä lukiosta ylioppilaiksi kirjoittavat lähtevät puolestaan korkeakouluihin lähimmillään Turkuun, Espooseen ja Helsinkiin.

”Menetämme useita kymmeniä nuoria joka vuosi, ja on selvää, että aivan liian pieni osa muuttaa takaisin Hankoon”, Strandell sanoo.

Lähtijöitä ovat myös ne teollisuuden työpaikkansa menettäneet aikuiset, joilla on puhtia etsiä uusi työpaikka muualta.

Tulomuuttajat ovat useammin eläkeläisiä kuin pariskuntia, joilla olisi pieniä lapsia. Eläkkeellä työpaikkojen sijaintia ei tarvitse enää miettiä vaan voi keskittyä miljööseen. Siinä Hanko on vahvoilla.

”Kaikki ovat tietysti kaupunkiin tervetulleita, mutta ihanteellisimpia muuttajia ovat nuorehkot aikuiset, joilla on lapsia. He auttaisivat muuttamaan väestörakennetta.”

2010-luvulla suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut ovat vetäneet puoleensa asukkaita ja laajentuneet etenkin liikenneväylien myötäisesti. Aron mielestä ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, että keskuskaupunkien merkitys kasvaa kaikissa maakunnissa.

”Ne ovat suhteessa ympäristöönsä entistä vahvempia ja ovat saaneet lisää väestöä ja työpaikkoja.”

Vaikka Hanko on menettänyt teollisuutta, jokaista työikäistä hankolaista kohden on yhä 1,09 työpaikkaa.

”Tänne matkustaa töihin kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin täältä muihin kuntiin. Hankoon tullaan töihin Raaseporista, Lohjalta, Siuntiosta, Inkoosta ja Salosta”, Strandell sanoo.

Monelle pääkaupunkiseudulla työskentelevälle noin 130 kilometrin matka Hangosta Helsinkiin on liian pitkä. Junaa on vaihdettava Karjaalla, ja vaihtoineen matka kestää vajaat kaksi tuntia.

”Pendelöinti metropolialueelle voisi olla vielä houkuttelevaa, jos matka-aika olisi tunnin ja aivan maksimissaan puolentoista välillä”, Strandell pohtii.


Siksi kaupungilla on vaikeuksia saada asukkaikseen muuttoa harkitsevia pääkaupunkiseudun perheitä.

Usein törmää Strandellin mukaan siihen, että perheen toinen aikuinen saa Hangosta työpaikan mutta toisella on yhä hyvä työ pääkaupunkiseudulla.

Pienen kaupungin rajalliset työmarkkinat työllistäisivät insinöörin lähihoitaja-, sairaanhoitaja- tai opettajapuolison mutta eivät juristia. Asuinpaikaksi saattaakin valikoitua jokin kompromissi matkan varrelta.

Valtion virastoja on lakkautettu kovalla kädellä. Enää ei ole Hangon rannikkopatteristoa, poliisia, postia, työvoimatoimistoa tai oikeusistuinta.

Vapaa-ajan asumiseen Hanko kelpaa. Mitä paremmin pääkaupunkiseudulla menee, sitä enemmän kaupunki saa kakkoshankolaisia.

”Hangossa kysynnälle laadukkaista, hyvistä ja myös kalliista kakkosasunnoista ei näy loppua. Siinä mielessä pieniä murusia tippuu isolta pöydältä meillekin”, sanoo Strandell.

Hangon kesäpaikat eivät ole perinteisiä kesämökkejä. Kaupunkiasunnot soveltuvat ympärivuotiseen viikonlopunviettoon, ja niihin voidaan palata jouluksi, pääsiäiseksi tai syyslomaksi.

Lojaalit kakkoshankolaiset täyttävät ruokakassinsa vasta Hankoon päästyään ja käyvät ulkona syömässä.


Kesäsesongin kasvattama ihmismäärä tekee liikkeiden ja ravintoloiden aukiolosta kausiluonteista.

”Moni ravintola on kesäisin auki ja talvisin kiinni. Se lyö kesäkaupungin leimansa. Hanko on totta kai ollut sellainen iät ja ajat, mutta väestön pienenemisen myötä se koko ajan korostuu. Tällä väestöpohjalla palveluja on yhä vähemmän mahdollista ylläpitää ympäri vuoden”, Strandell sanoo.

Kesäkauppa Skafferin myyjä Inka Lönqvist tuskailee huvittuneena, ettei osaa neuvoa asiakkaille läheisintä kahvilaa tai ravintolaa, sillä sesongin tarjonta muuttuu joka vuosi.

”Paikalliset ovat ihastelleet kauppaa ja toiveikkaasti kysyneet, olemmeko ympäri vuoden auki.”

Kauppa sulkee ovensa kuitenkin elo–syyskuussa.


Myös tätä kaupungistuminen voi olla, elintason nousua ja keskiluokkaistumista, muistuttaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Talous ja yhteiskunta tarvitsevat kaupungistumista, professori Tervo toteaa. Kaupungeissa tuottavuus on parempi kuin maaseudulla, mikä kasvattaa kilpailukykyä. Ensin lähdettiin sankoin joukoin kaupunkiin, mutta nyt on varaa tulla takaisin.

Kaupungistuminen ei ole uusi ilmiö, vaan se on käynnistellyt moottoreitaan jo yli 50 vuotta sitten. Vaikka selviä voittajia ei ole, hyötyjiä on – kuten entiset maalaiskunnat, jotka sijaitsevat kaupunkien lähituntumassa.

”Kaupunkien kasvu on levittänyt niiden toiminnallisia alueita, mikä on kasvattanut työmarkkina- ja asuinalueita. Lähituntumalla sijaitsevat kunnat ovat hyötyneet tästä”, Tervo sanoo.

Voi asua luonnonläheisessä paikassa kulkumatkan päässä kaupungista, saada enemmän halvemmalla ja silti käydä kaupungissa töissä.

Läheinen maaseutu ei kuitenkaan automaattisesti hyödy tai ole hyötymättä.

”Kyse on siitä, miten kunnissa osataan hyödyntää läheisen kaupungin kasvua esimerkiksi tarjoamalla houkuttelevia tontteja yrityksille tai asumismahdollisuuksia”, sanoo Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta.

Sanan kaupungistuminen voisi Aron puolesta vaihtaa monikkoon.

”Kaikilla alueilla on keskittymistä keskusta- ja taajama-alueelle. Sinne, missä on koulutusta, palveluita ja asemanseutuja.”

Keskittyä voi Hankokin, mutta laajentuminen on sille vaikeaa. Hankoniemeä ympäröivällä merellä ei ole ostovoimaa.

”Onhan tämä kuin umpisuolen päässä. Tänne ei eksytä, vaan tänne tullaan”, tokaisee hankolainen Johan Signell.

Fakta

Kaupunkiluokkia on kolme, maaseutuluokkia neljä


 Vuonna 1990 kaupunkialueilla asui noin 63 prosenttia suomalaisista. Vuoteen 2015 mennessä osuus oli kasvanut 71 prosenttiin.

 Väestön jakautuminen kaupunki- ja maaseutualueille vaihtelee kuitenkin maakunnittain. Uudellamaalla yli 90 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, Etelä-Pohjanmaalla yli 70 prosenttia asuu maaseutualueilla.

 Sisempi kaupunkialue on kaupunkien tiivistä ja yhtenäistä tehokkaasti rakennettua aluetta. Ulompi kaupunkialue kattaa muun muassa erillisiä lähiöitä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reunakaupunkia sekä viheralueita. Kaupungin kehysalue on kaupungin ja maaseudun välivyöhykettä, joka kytkeytyy kaupunkialueeseen.

 Maaseudun paikalliskeskukset ovat kaupunkeja pienempiä keskuksia, jotka jäävät kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolelle. Ne voivat olla sekä kaupunkimaisia taajamia, joilla on selkeä keskusta, tai isompia maaseutumaisia kirkonkyläkeskuksia.

 Kaupunkien läheinen maaseutu on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Usein se on kaupunkien työssäkäyntialuetta. Kaupunkien läheinen maaseutu on laajin sellaisten kaupunkialueiden ympärillä, joissa on paljon väestöä tai laaja työssäkäyntialue.

 Kaupunkien kehysalueiden ja kaupunkien läheisen maaseudun ulkopuolelle jää myös maatalousvaltainen ydinmaaseutu, joka on kuitenkin jo tiiviimmin asuttua. Sitä luonnehtivat keskikokoiset keskukset, kirkonkylät ja suhteellisen tiheä pienten taajamien verkosto.

 Suomen tyhjimmät alueet ovat niin sanottua harvaan asuttua maaseutua. Se on paikalliselta elinkeinorakenteeltaan yksipuolista, väestömäärältään vähäistä ja sijaitsee kaukana isoista keskuksista.

Lähde: Syke

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupungistuminen
  • Maaseutu
  • Kaupungit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Yle: Pääministeri Sipilä suuttui kokoomuksen syytöksistä Soini-äänestyksessä – ”Eilen rajani ylitettiin”

    4. 4

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    5. 5

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    6. 6

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    7. 7

      Paavi tulee vierailulle Baltiaan, jossa häntä odottavat kymmenet­tuhannet ihmiset – Vierailua himmentää paljastus, jollaista Latvian katolinen kirkko ei ole koskaan kokenut

    8. 8

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Soinin luottamusäänestys synnytti poikkeuksellisen riidan kokoomuksen ja keskustan välille – kenen arvoja pääministeri oikeastaan kommentoi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Tiedustelujohtaja sai potkut, mutta hänet siirrettiinkin parempaan pestiin – Saksan demarit suuttuivat johtajalleen niin, että uhkaavat nyt kaataa hallituksen
    3. Tua Forsströmin viidestoista runokokoelma on täynnä lapsen poissaoloa
    4. Mauri-myrsky puhaltaa Itämerelle jopa 8-metrisiä aaltoja – Kaatuvat puut tuottavat maalla palokunnille töitä
    5. Aki Ollikainen kerää HS:n kriitikolta ylistyksiä: ”Hän kykenee kirjoittamaan ihan mitä tahansa”
    6. Paavi tulee vierailulle Baltiaan, jossa häntä odottavat kymmenet­tuhannet ihmiset – Vierailua himmentää paljastus, jollaista Latvian katolinen kirkko ei ole koskaan kokenut
    7. Tiger Woodsilla on taas paikka katkaista viiden vuoden voitoton jakso – kovin haastaja on golfin olympiavoittaja ja maailmanrankingin ykkönen
    8. Ruotsinlaivat kulkevat Mauri-myrskystä huolimatta – ”Kannattaa ottaa matkapahoin­vointilääke”
    9. ”Täydellisyyttä hiponut esitys” – Suomalaisen barokkiorkesterin ja keskieurooppalaisten laulusolistien esittämä Händelin oratorio soi upeasti
    10. Kuinka monta euroa helsinkiläisten verotettavat vuositulot olivat keskimäärin vuonna 2016? Tämä ja muita kysymyksiä tänään Uutisgurussa
    11. Yle: Pääministeri Sipilä suuttui kokoomuksen syytöksistä Soini-äänestyksessä – ”Eilen rajani ylitettiin”
    12. Näytä lisää