Kotimaa

Poliisin tunnetila vaikuttaa vahvasti siihen, miten hän tulkitsee todisteita – tutkinta voi ajautua täysin väärille urille, sanoo tutkija

Apulaisprofessori Karl Askin mukaan poliisin tunnetila vaikuttaa todisteiden tulkintaan. Surullinen poliisi tarkastelee todisteita huolellisemmin kuin vihainen poliisi.

Miksei Olof Palmen murhaaja ole selvinnyt?

Miksi Thomas Qvick tuomittiin kahdeksasta murhasta, kunnes huomattiin, ettei hän ollut tehnyt niistä ensimmäistäkään?

Miksi poliisit olivat varmoja siitä, että kaksi pikkupoikaa oli tappanut vuonna 1998 nelivuotiaan Kevinin, vaikkei näin ollut tapahtunut?

Apulaisprofessori Karl Askilla on käsitys siitä, miksi asiat menivät pieleen kolmessa Ruotsia ravisuttaneessa rikostutkinnassa. Perusongelmana hän pitää sitä, että poliisi jumittui yhteen hypoteesiin ja unohti miettiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi Palme-tutkijoilla oli suosikkiteorioita.

”Ensin ajettiin yhtä raidetta, sitten toista. Mahdollisuudet rikoksen selviämiseen pienenevät koko ajan, mitä enemmän aikaa kuluu. Tämän takia rikostutkijoiden täytyy työskennellä laajalla rintamalla ensimmäisestä päivästä lähtien”, Ask painottaa.

Hän vieraili kesäkuussa Åbo Akademin isännöimässä oikeuspsykologian alan kansainvälisessä konferenssissa Turussa.

Göteborgin yliopiston psykologian laitoksella työskentelevä Ask on tutkinut poliisin päätöksentekoprosesseja eli sitä, miten poliisit etsivät näyttöä, tulkitsevat sitä ja tekevät päätöksiä sen perusteella.

”Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, onko prosessissa sellaisia systemaattisia virhelähteitä, jotka voivat johtaa vääriin päätelmiin”, Ask muotoilee.

Virhelähteitä on todella löytynyt. Esimerkiksi vahvat tunteet, aikapaineet ja ennakko-odotukset johtavat helposti siihen, että tutkinnassa keskitytään yhteen ainoaan hypoteesiin tai yhteen epäiltyyn. Tämä saattaa johtaa kokonaan väärään lopputulokseen.

Ask kertoo kollegojensa kanssa tekemästään tutkimuksesta, johon osallistui kokeneita poliisin rikostutkijoita. Poliisien piti tapauskuvauksen perusteella päätellä, mitä oli tapahtunut.

Ennen kuin poliisit saivat lukea materiaalin, tutkijat manipuloivat heidän tunnetilaansa. Puolet ryhmästä manipuloitiin vihaisiksi, puolet surullisiksi.

”Se oli itse asiassa aika helppoa. Pyysimme heitä miettimään jotain tapahtumaa, jossa he itse ovat kokeneet hyvin voimakasta vihaa tai surua. He saivat miettiä tapahtumaa hetken, ja sen jälkeen he kirjoittivat siitä kuvauksen ja arvion, kuinka paljon mitäkin tunnetta tapahtuma heissä herätti.”

Tämän jälkeen poliisit saivat lukea rikoksen tapauskuvauksen. Tositapahtumiin perustuvan kuvauksen mukaan 15-vuotias poika oli pahoinpidelty. Hän oli tajuttomana sairaalassa, joten häneltä ei voitu kysyä tekijästä. Isää kuitenkin epäiltiin.

Kun poliisit olivat lukeneet tapauskuvauksen, heille annettiin yksi uusi todiste: pitkäaikainen naapuri oli kuullut riidan ja kuvaili asunnosta kuulemiaan ääniä.

Puolelle poliiseista kerrottiin, että naapuri tunnisti pojan äänen lisäksi isän äänen. Toiselle ryhmälle taas kerrottiin, että todistajan mukaan toinen ääni ei voinut kuulua isälle vaan se kuului nuoremmalle miehelle.

Ask kollegoineen oli kiinnostunut siitä, miten poliisin oma tunnetila vaikutti uuden todisteen tulkintaan.

Ero oli merkittävä. Vihaiset poliisit viittasivat kintaalla todistajanlausunnolle ja pitivät kiinni omasta ennakkokäsityksestään. Sen sijaan surulliset kiinnittivät todistajanlausuntoon paljon huomiota. Jos lausunto tuki isän syyllisyyttä, he tulivat entistä vakuuttuneemmaksi isän syyllisyydestä. Jos todistajanlausunto oli ristiriidassa ennakkokäsityksen kanssa, he alkoivat epäillä isän syyllisyyttä.

”Päätelmä on, että surullinen mielentila johtaa huolellisempaan todisteiden tarkasteluun. Sen sijaan vihainen mielentila näyttää johtavan nopeaan, yksinkertaistettuun ajatteluun, jossa pidetään kiinni ennakkokäsityksistä”, Ask tiivistää.

”Monet varmasti tunnistavat tämän itsestään. Vihaisena asiat ovat mustavalkoisia. Silloin ei pysty omaksumaan tietoa vaan on vakuuttunut siitä, että tietää, mitä on tapahtunut. Surullisena miettii enemmän sitä, mitä tässä on tapahtunut ja miten tämä on voinut tapahtua.”

Ask huomauttaa, että monien muidenkin tutkimusten mukaan lähtöoletuksella on suuri vaikutus siihen, miten poliisi tutkii tapausta. Se saattaa vaikuttaa merkittävästi jopa yksityiskohtien tulkintaan.

Ask kertoo tästä esimerkin.

Ryhmä poliiseja sai taas luettavakseen tapauskuvauksen. Sen mukaan psykiatrina työskennellyt nainen oli murhattu asunnossa, jossa hänellä oli myös vastaanotto.

Puolelle poliiseista kerrottiin naisen saamista uhkaussoitoista. Nainen oli tehnyt niistä rikosilmoituksen ja arvellut, että soittaja oli joku hänen entinen potilaansa. Nainen ei kuitenkaan osannut nimetä soittajaa.

Toiselle ryhmälle kerrottiin, että naisella oli ollut romanttinen suhde potilaansa kanssa ja potilaan puoliso oli osoittanut mustasukkaisuutta.

”Nostimme siis esiin kaksi mahdollista motiivia, kaksi mahdollista syyllistä. Sitten poliisit saivat lukea täsmälleen samanlaiset tapauskuvaukset ja arvioida, mitä oli tapahtunut.”

Tapauskuvauksen mukaan poliisin tullessa rikospaikalle asunnon oven avasi nainen, jolla oli itselläänkin haavoja käsissään. Asunnon ovi oli lukittu sisäpuolelta.

Uhkailusoitoista tienneet poliisit tulkitsivat, että nainen oli lukinnut oven estääkseen tappajaa palaamasta asuntoon. Mustasukkaisuustarinan kuulleet poliisit tulkitsivat, että nainen oli tietenkin tekijä.

”Samasta faktasta tehtiin siis täysin erilaiset tulkinnat.”

Rikostutkinnan systemaattiset vinoumat voidaan Askin mukaan välttää kunnollisilla työmenetelmillä. Jos niitä ei ole, väärintulkintojen riski kasvaa.

Hän painottaa silti, etteivät tutkijoiden luomat koetilanteet täysin vastaa sitä, miten poliisi työskentelee kentällä. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että tutkinta voi ajautua täysin väärille urille ajatusvinoumien takia.

Valmista sapluunaa ongelmien välttämiseksi ei kuitenkaan ole, Ask pahoittelee.

”Ei ole mitään testattua mallia, jolla virheet voidaan kokonaan välttää. Tutkimuksessa on jännittävä tilanne, sillä nyt erilaisten mallien toimivuutta testataan.”

Lupaavia esimerkkejä siis on. Yksi niistä on Askin mukaan menetelmä, jota Suomessa käytetään lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä.

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kertoo, että Suomessa pyritään näissä tilanteissa testaamaan eri hypoteeseja.

”Pohdimme siis, mikä muu voisi selittää epäilyn, mikäli rikosta ei ole tapahtunut”, hän täsmentää.

Korkman toimii tutkijana Åbo Akademissa ja on ollut mukana kehittämässä Husin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön toimintatapaa.

Esimerkiksi pienen lapsen seksuaalissävytteiset leikit eivät välttämättä kerro hyväksikäytöstä vaan lapsi on voinut altistua seksuaaliselle aineistolle vahingossa, vaikkapa netissä.

Huoltoriitojen yhteydessä taas on aina otettava huomioon mahdollisuus, että toinen vanhemmista yrittää vaikuttaa lapsen kertomukseen.

”Hypoteesitestaus voi mielestäni toimia sekä väärin epäillyn syyttömän että oikean uhrin hyväksi. Jos vaihtoehtoisia hypoteeseja ei testata, niitä ei tietenkään voida sulkea pois”, Korkman painottaa.

Systeemi ei hänen mukaansa kuitenkaan kokonaan poista vahvistusharhan riskiä. Vahvistusharhalla tarkoitetaan sitä, että ihminen näkee vain sen näytön, joka tukee hänen ennakkokäsityksiään asiasta.

”Systeemi ei tietenkään ole tae siitä, että arviot olisivat aina oikeita, vaan oikeuden tulisi aina kriittisesti arvioida myös näitä. Tämä on kuitenkin askel oikeaan suuntaan”, Korkman sanoo.

Karl Ask toivoo, että tutkimustulokset vaikuttavat ajan mittaan poliisien työskentelytapoihin. Ruotsin poliisi ei tähän asti ole reagoinut niihin erityisen vauhdikkaasti. Sen sijaan Norjan poliisi on ollut aktiivisempi.

Norjan poliisiin on vaikuttanut erityisesti Askin ja hänen norjalaisen kollegansa Ivar Fahsingin tutkimus, jossa vertailtiin norjalaisten ja englantilaisten rikostutkijoiden toimintaa.

Norjalaiset ja englantilaiset poliisit joutuivat koetilanteessa keksimään mahdollisimman monta selitystä ihmisen yllättävälle katoamiselle.

”Tavalliset ihmiset keksivät yleensä vain yhden selityksen: henkilö on siepattu ja todennäköisesti murhattu”, Ask sanoo huvittuneena.

Nokkelammat keksivät, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Ihminen on voinut kadota vapaaehtoisesti, joutua onnettomuuteen tai sairastua. Tosiasiassa vaihtoehtoja on tusinoittain.

”Meillä oli asiantuntijaryhmä, joka keksi kaikki mahdolliset ajateltavissa olevat skenaariot, joten meillä oli ihannesuoritus.”

Kokeessa huomattiin, että Norjassa ei ollut nuorten ja kokeneiden rikostutkijoiden välillä mitään eroa. He keksivät aika vähän hypoteeseja.

”Norjassa ei siis tapahdu mitään kehitystä.”

Englannissa taas noviisit olivat huonoja mutta kokeneet rikostutkijat olivat poikkeuksellisen hyviä. He keksivät todella suuren joukon erilaisia hypoteeseja.

Todennäköisin syy tulokseen on ero rikostutkijoiden koulutuksessa, Ask arvioi.

Norjassa, aivan kuten Ruotsissa ja Suomessa, poliisikoulutus on melko pitkä ja rikostutkijaksi päädytään ilman erityistä koulutusohjelmaa.

Sen sijaan Englannissa poliisin peruskoulutus on melko lyhyt. Aikaisessa vaiheessa nuori poliisi päättää, mihin hän erikoistuu. Jos hän päättää erikoistua rikostutkijaksi, siihen on olemassa valmis ja kattava koulutusohjelma. Jatkokoulutustakin on jatkuvasti tarjolla.

”Englantilaisessa koulutuksessa painotetaan vaihtoehtoisten hypoteesien etsimistä ja asioiden dokumentoimiselle on tiukat vaatimukset. Poliisin täytyy esimerkiksi kirjata tarkkaan, miksi jotakuta on alettu epäillä rikoksesta. Tämä tekee systeemistä paljon läpinäkyvämmän, ja tutkija tuntee olevansa myös henkilökohtaisessa vastuussa päätöksistä.”

Askin ja Fahsingin tutkimustulos on jo aiheuttanut innostusta Norjassa.

”Muutos on tapahtunut todella nopeasti. Tutkimuksemme valmistui pari vuotta sitten, ja jo nyt korkein poliisijohto on selvittämässä, miten rikostutkijoiden koulutusta voidaan Norjassa parantaa. Tällaista emme ole nähneet Ruotsissa.”

Miksi Jari Aarnion alaiset eivät nähneet esimiehensä rikoksia?

Ajautusvinouma vaikuttaa myös siihen, ettei ihminen näe suoraan nenänsä alla olevaa totuutta. Poliisit eivät tässä suhteessa ole sen kummallisempia kuin muutkaan ihmiset.

Tämän takia apulaisprofessori Karl Ask ei pidä yllättävänä, että Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon kohdistuva rikostutkinta ei alkanut Aarnion alaisten ansiosta.

Ask muistuttaa, että meitä kaikkia ohjaavat odotuksemme. Näihin ei kuulu se, että poliisi harhautuu alamaailman puolelle.

”Varmasti tämän takia etenkään poliisikunnan sisällä ei pystytty edes ajattelemaan mitään tällaista. En minäkään ikinä voisi kuvitella, että lähimmät kollegani fuskaavat tutkimuksessa, vaikka olen lukenut tunnetuista tiedehuijauksista”, Ask vertaa.

Jos ei odota näkevänsä jotain, sitä on myös vaikea nähdä. Lisäksi ihminen saattaa tulkita hälyttäviäkin merkkejä ennakko-odotustensa mukaisesti. Niinpä esimerkiksi Aarnion ylimääräiset käteisvarat eivät herättäneet epäilyksiä.

”Tällaisessa tilanteessa valitsemme selityksen, joka vastaa ennakko-odotuksiamme.”

Aarnion alaiset saattoivat myös ajatella joutuvansa omituiseen valoon, jos yksikön päällikkö paljastuu rikolliseksi.

”Heillä on siis ollut mahdollisesti tiedostamaton motiivi ylläpitää positiivista kuvaa omasta työpaikastaan”, Ask toteaa.

Ask arvelee, että osa Aarnion alaisista varmasti huomasi jotain omituista Aarnion toiminnassa, mutta syystä tai toisesta he eivät halunneet nostaa sitä esille. Tähän on saattanut vaikuttaa joukkoajattelu: homogeenisessa ryhmässä ajattelu yhdenmukaistuu.

”Jos tällaisessa ryhmässä esittää poikkeavan näkemyksen, joutuu helposti hiljennetyksi tai marginalisoiduksi, työnnetyksi ulos ryhmästä. Ei se ole niin kummallista.”

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on samaa mieltä Askin arvioista. Hän kertoo tehneensä joitain vuosia sitten tutkimusta, jossa erästä pappia epäiltiin nuorten poikien hyväksikäytöstä useiden vuosikymmenien ajan.

Monet olivat nähneet hyvin epäilyttäviä asioita mutta eivät olleet puuttuneet siihen, Korkman kertoo.

”He näkivät asioita mutta eivät uskoneet silmiään. Monet sanoivat, etteivät he olisi ikinä voineet uskoa kyseisestä papista mitään tällaista.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rikostutkinta
  • Rikokset
  • Psykologia
  • Susanna Reinboth

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Junaliikenne käynnistymässä kaaoksen jälkeen, häiriöitä tiedossa loppuillaksi – Matkustajia jumiutui yli kahdeksi tunniksi raiteille

    5. 5

      Päiväkotien rahankeruussa on kirjavat käytännöt – ”Yksi vanhempi laittoi sähköpostilla kaikille oman tilinumeronsa ja pyysi kymmentä euroa kuukaudessa”

    6. 6

      Toimittaja putosi puumajoja yhdistävältä riippusillalta ja kuoli – Saksan poliisi keskeytti aktivistien puumajaleirin tyhjentämisen Hambachin metsässä

    7. 7

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    8. 8

      Junakaaoksen seuraus: Radion sinfoniaorkesterin soittaja joutui opettelemaan kollegansa osuuden väliajalla – Prokofjevin vaikein sinfonia onnistui silti

    9. 9

      Barcelonan fanit raivostuivat – syynä on kuva ruutupaidasta, joka romuttaisi 118-vuotisen historian

    10. 10

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    2. 2

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    5. 5

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    6. 6

      Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

    7. 7

      Junaliikenne käynnistymässä kaaoksen jälkeen, häiriöitä tiedossa loppuillaksi – Matkustajia jumiutui yli kahdeksi tunniksi raiteille

    8. 8

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    9. 9

      Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme

    10. 10

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    10. 10

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Australian poliisi pidätti nuoren pojan neulojen upottamisesta marjoihin ja hedelmiin
    3. Junakaaoksen seuraus: Radion sinfoniaorkesterin soittaja joutui opettelemaan kollegansa osuuden väliajalla – Prokofjevin vaikein sinfonia onnistui silti
    4. Ajax palasi huimilla maaleilla Mestarien liigaan – yhdessä oli jopa häivähdys Marco van Bastenin klassikkomaalia
    5. Toimittaja putosi puumajoja yhdistävältä riippusillalta ja kuoli – Saksan poliisi keskeytti aktivistien puumajaleirin tyhjentämisen Hambachin metsässä
    6. Vantaan seurakunnat kaavailevat Lehtisaaren asukkaille entistä isompia vuokria, jättikorotukset saattavat kuitenkin peruuntua – ”Kokonaisuus on auki asukkaiden kannalta”
    7. Junaliikenne käynnistymässä kaaoksen jälkeen, häiriöitä tiedossa loppuillaksi – Matkustajia jumiutui yli kahdeksi tunniksi raiteille
    8. Tunti sitten
    9. Kaksi mielenterveyspotilasta hukkui tulvaveden temmattua poliisiauton Yhdysvalloissa
    10. Narripaidat jatkaa yhä voittamattomina kotikaukalossaan – Savosta tuli parisataa katsojaa kannustamaan Metallurgin pelaajaa
    11. Arvi Savolainen teki suomalaista painihistoriaa voittamalla alle 20-vuotiaiden MM-kultaa
    12. Pääministeri Sipilä suhtautuu harkiten tuhansiin uusiin EU-rajavalvojiin: valtuudet ovat vielä epäselvät – Euroopan johtajat etsivät yhteisymmärrystä maahanmuutosta
    13. Näytä lisää