Kotimaa

Kansallispuistojen pitkospuiden tilalle tuli metallia ja retkeilijät harmistuivat – Nyt Metsähallitus kertoo, miksi muutos on tehtävä

Puupitkosten purkaminen ja korvaaminen muilla materiaaleilla on saanut retkeilijöiltä nihkeän vastaanoton.

Kansallispuistoissa ympäri Suomen korvataan puupitkoksia soralla ja metallilla. Metsähallituksen mukaan puiset pitkokset ovat liian kalliita ylläpitää. Lisäksi ne aiheuttavat eroosiota.

Suomen latu ja retkeilijät ovat harmissaan muutoksesta. Retkipaikka-blogin perustaja Antti Huttunen kertoo, että puupitkosten purkaminen ja korvaaminen muilla materiaaleilla on saanut retkeilijöiltä nihkeän vastaanoton. Myös polttopuuhuollosta säästäminen kismittää.

Retkipaikka on Suomen suurin retkeily-blogialusta, jota tekee reilut sata henkilöä eri puolilla Suomea. Sivuston retkitarinoita ja vinkkejä lukee noin miljoona kävijää vuosittain.

Huttunen on huolissaan retkeilyn tilasta. Hänen mielestään poliittiset päättäjät eivät huomioi tarpeeksi retkeilijöitä ja luontomatkailua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ei matkailua voida kehittää sillä, että infrastruktuuria puretaan tai sillä, että luemme mediasta romahtavista silloista”, hän sanoo.


Suomen ladun yhteiskunta­suhteiden asiantuntija Anne Rautiainen kertoo, että järjestölle on tullut jonkin verran palautetta uusista rakenteista.

Tyypillisimpiä harmituksen aiheita ovat metallirappusia pitkin kävellessä kuuluva ääni ja koiran tassujen sattuminen metallirappusilla. Lisäksi monien retkeilijöiden mielestä metallirappusia alaspäin kulkiessa on vaikea hahmottaa syvyyttä.

”Kun tapa tehdä pitkospuita muuttuu, se koettelee päämme sisäistä mallia siitä, mitä odotamme näkevämme kun menemme retkeilemään”, Rautiainen sanoo.

Suomen kansallispuistoissa kävi viime vuonna 3,1 miljoonaa retkeilijää. Käyntimäärät ovat tuplaantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansallispuistoja ylläpitävän metsähallituksen luontopalvelujen määrärahat ovat sen sijaan laskusuunnassa.

”Huippuvuodet olivat 2014–2016, silloin rahaa oli parhaimmillaan 37 miljoonaa. Vuonna 2022 vastaava määräraha kehyksissä on alle 29 miljoonaa”, kertoo metsä­hallituksen luonto­palvelu­johtaja Timo Tanninen.

Rahaa on hänen mukaansa liian vähän, koska kaikissa Suomen kansallispuistoissa on tällä hetkellä korjattavaa.

”Teimme viime syksynä laskelman korjausvelasta. Kaikkien retkeilyreittien, tulipaikkojen ja luontokeskusten korjaaminen maksaisi noin 44 miljoonaa”, Tanninen kertoo.

Ongelmaa syventää kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelukohteiden määrän kasvu. Myös kulttuuriperintökohteita on siirtynyt metsähallitukselle lisää, esimerkiksi Vallisaari siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2014.

Rautiainen kertoo, että Suomen latu on tietoinen metsähallituksen rahoitustilanteesta, eikä se ole sen takia halunnut ottaa kantaa siihen, millaisia rakenteiden pitäisi olla. Sen Rautiainen kuitenkin kertoo, että Suomen latu on pohtinut paljon sitä, miten metallirakenteet sopivat puhtautta ja kestävää kehitystä edustavaan retkeilyihanteeseen.

”Metallilla on erilainen jalanjälki kuin puulla”, Rautiainen sanoo.

”Kyse on samasta dilemmasta kuin muovin kanssa. Kun otan kahvilasta muovilusikan, minulle tulee huono omatunto. Sillä ei ole väliä onko muovi kierrätettyä.”

Metsähallitus on ryhtynyt ratkaisemaan rahanpuutetta. Leikkaaminen on aloitettu puisista pitkospuista, jotka ovat valtava menoerä.

Suomessa on yhteensä 445 kilometriä puupitkoksia. Metsähallituksen vuonna 2017 tekemästä Luontopalvelujen korjausvelkaselvityksestä käy ilmi, että pitkoksista noin 200 kilometriä on huonokuntoisia tai keskinkertaisia. Metsähallitus on esittänyt, että reiteistä 90 kilometrille rakennetaan uudet puiset pitkospuut. Loput 110 kilometriä korvataan jollain toisella keinolla.


Puupitkokset maksavat 35 000 euroa kilometriltä, ja ne täytyy uusia 10–15 vuoden välein. Vaihtoehtoisesti sorapolku maksaa keskimäärin 15 000 euroa kilometriltä ja metallirakennelmat 55 000 euroa kilometriltä. Soraa ja metallia ei kuitenkaan tarvitse periaatteessa uusia ollenkaan.

”Elämän realiteetit ovat sitä, että kumpi on parempi vaihtoehto: ei lainkaan polkua vai kestävä ratkaisu, joka takaa pääsyn poluille ja retkeilemään sinne minne haluaa”, sanoo Tunturi-Lapin luontopalvelujen puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Kävijämäärältään Suomen suurimmassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa puisia pitkospuita on korvattu muilla materiaaleilla eniten Suomessa.

Puistoon on rakennettu sora­polkuja, rauta­raken­teisia pitkos­puita ja komposiitti­lankuista tehtyjä rakenteita. Myös puiset opaste­kyltit on vaihdettu metallisiksi.

Tälläkin hetkellä puistossa on käynnissä kaksi työmaata, joissa tehdään vanhan puupitkoksen tilalle sorapolkua.

Puisten pitkosten purkamiselle on muitakin syitä. Sulkavan mukaan pitkoksia vähentämällä torjutaan eroosiota.

”50–60 senttiä leveillä pitkospuilla on se ongelma, että polulta hypätään pois kun joku tulee vastaan. Se vahingoittaa hiljalleen luontoa”, Sulkava kertoo.

”Teimme aiheesta yhteistyössä toistakymmentä opinnäytettä ja gradua ja lopputulema oli se, että 10 000 kävijän kulkiessa pitkin polkua se alkaa levitä ja luontotyypit häiriintyä.”

Uudet sorapolut on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa rakennettu 120 senttimetriä leveiksi.

Kuluminen näkyy myös Nuuksion kansallispuistossa. Nuuksio on erittäin suosittu pääkaupunkiseudun kansallispuistokohde. Viikonloppuisin puiston parkkipaikat ovat niin ruuhkaiset, että se on metsähallituksen mukaan vaikuttanut kävijämäärään laskevasti.

Nuuksion kansallispuistoon on rakennettu viime vuosina metallirappusia ja polkuja on päällystetty soralla. Espoolainen retkeilijä Eija Vartiainen pitää turvallisuutta lisääviä ratkaisuja hyvinä, mutta kauneudessa ne hänen mielestään häviävät puisille ratkaisuille.

Vartiainen harrastaa retkeilemistä ja siitä bloggaamista. Hänen mielestään metallirappusten sijaan Nuuksion suurin ongelma on maan kuluminen. Hän on huomannut, että muun muassa telttapaikoilla aluskasvillisuus ei kasva enää takaisin.

”Mielestäni Nuuksion kävijämäärää pitäisi saada levittymään ympäri puistoa. Nyt suosituimpien polkujen ympäristö kärsii”, Vartiainen sanoo.


Oikaisu 9.7. kello 9.30: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, kävijämääriltään Suomen suosituin kansallispuisto on nimeltään Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, ei Pallas-Ylläksen kansallispuisto.

Fakta

Kansallispuistot


 Kansallispuistot ovat suuria, yli 1 000 hehtaarin luonnonsuojelualueita. Ne ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä.

 Puistojen tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.

 Kansallispuistot perustetaan lailla valtion maalle.

 Suomessa on 40 kansallispuistoa. Uusin on Hossan kansallispuisto, joka perustettiin Suomussalmelle kesällä 2017.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kansallispuisto
  • Luonto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    2. 2

      Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

    3. 3

      ”Luontainen taipumus” – Äiti teki itsemurhan, ja kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, paljastui suvun synkkä historia

      Tilaajille
    4. 4

      Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme

    5. 5

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    6. 6

      Alkoholisti on työpaikan musta lammas – pidin päiväkirjaa juomisistani, mutta valehtelin itselleni

    7. 7

      Sdp oli DDR:n vakoilijoiden ”pääyhteistyö­kumppani” Suomessa, väittää Suojelupoliisin pitkäaikainen päällikkö Seppo Tiitinen

    8. 8

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    9. 9

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    10. 10

      Kuninkaan haave oli maailman korkein torni, jossa Koneen hissit sinkoavat ihastelijat yli 660 metriin – tulos on puoli­valmis ranka

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    6. 6

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    7. 7

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    10. 10

      Syyrian ilmapuolustus ampui alas venäläisen tiedustelukoneen, Putinin mukaan kyse oli onnettomasta tapahtumaketjusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    10. 10

      Kohufinaalin voittanut Naomi Osaka paljasti, mitä Serena Williams sanoi hänelle yleisön buuausten aikana

    11. Näytä lisää