Kotimaa

Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet, mutta Merivoimat kiersi kieltoa röyhkeästi – ”Tietyllä tavalla se oli riski”

Merivoimien moottoritykkiveneissä piili vaiettu ominaisuus. Kriisin uhatessa ne olisi voinut käden käänteessä varustaa torpedoin.

Suomen merivoimilla oli kylmän sodan aikana käytössään laivueellinen veneitä, joilla oli salainen käyttötarkoitus: jos sota syttyisi, ne muutettaisiin moottoritorpedoveneiksi.

Toisen maailmansodan jälkeen allekirjoitettu Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet. Suomen torpedokysymys onkin erikoinen vaihe maanantaina sata vuotta täyttävän Merivoimien historiassa.

Merivoimat nimitti näitä Nuoli-luokaksi kutsuttuja veneitä julkisuudessa moottoritykkiveneiksi, sillä niiden vakioaseistukseen kuului kaksi tykkiä. Todellisuudessa veneisiin oli valmisteltu toinenkin aseistus, torpedonheittimet.

Salaisesta suunnitelmasta vaiettiin niin tehokkaasti, ettei torpedoaseistuksella varustetuista veneistä tunneta julkisuudessa edes valokuvia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Torpedoita ei voinut nähdä missään moottoritykkiveneen kannella. Se oli vaihtoase”, kertoo kommodori (evp.) Kai Varsio, joka toimi kylmän sodan aikana Nuoli-luokan veneissä päällikkönä.

”Ei niitä torpedoja sillä tavoin päivittäin saanut käyttää. Valmiutta pidettiin yllä. Kriisin sattuessa ne olisi laitettu.”

Suomen meripuolustuksen kaukotorjunta perustui 1970-luvun puoliväliin asti torpedoilla varustettuihin Nuoliin ja niiden yhteistoimintaan rannikkotykistön kanssa.


Merivoimilla oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun käytössään 13 kotimaassa rakennettua Nuolta. Yksi tällainen vene on esillä Forum Marinum -merimuseossa Turussa.

Käytännössä Merivoimilla riitti kesäisin kantahenkilökuntaa ajattamaan vain kahdesta neljään venettä. Loput suunniteltiin miehitettäväksi sodan syttyessä reserviläisillä.

Varsion mukaan Nuolista ei ulkoapäin pystynyt päättelemään, että ne olivat myös torpedoveneitä. Torpedot olivat kuitenkin tykkien ohella Merivoimien pääase pinta-alusten torjunnassa.

Merivoimien ykkösaseita olivat merimiinat.

Veneisiin ei ollut tarkoitus lisätä sota-aikana perinteisiä torpedoputkia vaan heittimet, jotka viskasivat torpedon 2–4 metrin päähän veneen viereen. Heitinten asennuksen arvioitiin kestävän kriisitilanteessa noin viikon.

”Heitin oli mekaaninen laite, joka vippasi torpedon veneen sivulle”, Varsio kuvaa. Siitä torpedon oli määrä lähteä maaliinsa veneen kulkusuuntaan.

Sivuheittimien käyttöä kuivaharjoiteltiin talvisaikaan.

”Heittimillä ammuttiin kylmälaukauksia varikolla, jonne tehtiin moottoritykkiveneen kaltainen komentosilta.”

Torpedojen käyttöä Merivoimien henkilökunta harjoitteli torpedokoeasemilla ja Neuvostoliitosta hankituilla, alun perin Riga-luokan sotalaivoilla.

Merivoimat osti näitä Suomessa Hämeenmaa-luokan saattajiksi kutsuttuja aluksia kaksi kappaletta 1960-luvun alkupuoliskolla. Alukset oli tarkoitettu kauppalaivojen suojaamiseen.

Hämeenmaa-saattajat eivät kuitenkaan olleet moottoritorpedoveneitä, vaan torpedot kuuluivat 90-metrisissä aluksissa lähinnä omasuoja-aseistukseen.

Varsinaisia moottoritorpedoveneitä – siis Nuolia – olisi käytetty maihinnousun sattuessa vihollisen alusten tuhoamiseen.

Nuoli-luokan veneet olivat niin pieniä, etteivät ne voineet toimia samaan aikaan sekä tykkiveneinä että torpedoveneinä.

”Jos niihin olisi laitettu torpedot, niin vain kolmasosa tykeille tarkoitetusta ammuskuormasta olisi voitu pitää veneessä. Kantavuus ja nopeus muuttuivat niin paljon, ettei voitu pitää molempia”, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun merisotataidon historian dosentti Juuso Säämänen.

Suunnitelmana oli, että aluksen perässä oleva 40 millimetrin Bofors-tykki olisi tarvittaessa korvattu torpedoilla.

Merivoimien yli-insinööri Klaus Eloranta kirjoitti myöhemmin muistelmissaan, että ”tästä ei pitänyt puhua”.

Vuonna 1960 Nuolia varten ostettiin Britanniasta uudet torpedot. Tosin kauppa viivästyi, koska Britannian ulkoministeriö epäili, sen olevan Pariisin rauhansopimuksen vastainen. Suomalaiset joutuivat vakuuttamaan, ettei torpedoja käytettäisi rauhansopimuksen vastaisesti.

Merivoimat suunnitteli rakentavansa Nuoli-veneiden pää­aseeksi oman, kevyemmän sähkötorpedon.

Vielä 1970-luvun puolivälissä se oli yksi Merivoimien tärkeimmistä hankkeista.

Nuoliin rakennettiin alustoja, joille asennettiin kokeita varten sivuheittimiä ja myös suunniteltujen sähkötorpedojen torpedoputkia.

Kristian Lehtonen kertoo Suomen merivoimien tutkimustoiminnasta kertovassa Tyrskyjä, terästä, tekniikkaa -kirjassaan ohjeeksi annetun, että jos joku ulkopuolinen ihmettelisi alustojen tarkoitusta, niin niiden piti sanoa olevan lieriömiinan pudottimia varten.

Oman torpedon rakentaminen kuitenkin epäonnistui, ja lopulta meritorjuntaohjukset tekivät hankkeesta tarpeettoman.

”Nuoli-luokka oli merkittävä, koska alusten valmistuttua Merivoimat pystyi ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan ulottamaan operaatiot saariston ulkopuolelle.

Ennen Nuolten tuloa Merivoimilla oli vain kaksi modernia moottoritykkivenettä.

”Muut olivat sodan jäänteitä. Nuolet soveltuivat myös tiedustelu- ja valvontatehtäviin”, Säämänen sanoo.

Vaikka moottoritorpedoveneet oli kielletty, Suomessa pidettiin Säämäsen mukaan yllä osaamista torpedojen käyttöön.

”Torpedohyökkäyksiä pohdittiin teoreettisesti ja harjoiteltiin 1960-luvulta lähtien. Jo 1950-luvun puolivälissä valmistauduttiin siihen, että kriisin tullessa reserviläisiä alettaisiin kouluttaa torpedohenkilöstöksi. Siihen oli jo silloin laadittu koulutussuunnitelmat.”

Tutkimuksissaan Säämänen on arvioinut, että tieto torpedojen sodan ajan käyttötarkoituksesta levisi Puolustusvoimien ulkopuolelle viimeistään 1960-luvun puolivälissä.

Reserviläisille opetettiin moottoritykkiveneiden kertausharjoituksissa vuonna 1966 tiettävästi ensimmäistä kertaa sotien jälkeen torpedohyökkäyksen teoreettiset perusteet.

Merisotakoulun reserviupseerikurssilla oli erillinen torpedolinja. Sitä voitiin perustella ulospäin sillä, että Hämeenmaa-luokan kahdessa saattaja-aluksessa oli aseistuksena torpedopatteri.

Suomen torpedokysymys oli merkillinen luku kylmän sodan historiassa. Aluksi Saksan lyöneiden liittoutuneiden tai edes Neuvostoliiton ei ollut tarkoitus kieltää Suomelta moottoritorpedoveneitä.

”Alun perin Italialle langetettu kielto määrättiin Kreikan vaatimuksesta myös Bulgarialle, ja lopulta vaadittiin, että kaikkia Saksan kanssa sotineita piti kohdella samalla tavalla”, sanoo Säämänen.

Käytännössä moottoritorpedoveneiden kielto toteutettiin sotien jälkeen siten, että olemassa olevista torpedoveneistä poistettiin tähtäinlaitteet ja veneisiin asennettiin tykit. Liittoutuneiden valvontakomissio kävi tarkastamassa, että muutostyöt oli tehty.

Erikoista on se, että vaikka Suomelta kiellettiin moottoritorpedoveneet, rauhasopimukset eiiät missään vaiheessa kieltäneet Suomelta iskusytyttimellä varustettujen torpedojen omistamista. Merivoimilla oli niitä sotien jälkeen hallussaan vielä noin 200 kappaletta.

”Sen takia torpedoja ei koskaan tuhottu tai luovutettu kenellekään. Niitä sitten ryhdyttiin huoltamaan ja pitämään kunnossa. Syksystä 1944 vuoteen 1949 tehtiin vain varastohuoltoja. Vuonna 1949 aloitettiin taas koeammunnat torpedoilla”, Säämänen sanoo.

Koeammuntoja tehtiin muun muassa Turun suunnalla miinalaiva Ruotsinsalmeen asennetuista torpedoputkista.

Merivoimat alkoi varautua moottoritykkiveneiden muuttamiseen torpedoveneiksi heti, kun Suomen puolustus- ja liikekannallepanosuunnittelu jälleen 1940-luvun lopulla aloitettiin.

”Tietyllä tavalla se oli riski”, sanoo Säämänen.

Hän arvioi, että Suomi olisi rikkonut moottoritorpedovenekieltoa vasta siinä tilanteessa, jossa ei olisi ollut käytettävissä mitään muuta keinoa.

Tavoitteena olisi ollut estää meritse tapahtuva hyökkäys tai Suomen aluevesien käyttö kaikin keinoin.

Siitä ei ole selkeää viitettä, että Neuvostoliitto olisi tiennyt Suomen suunnitelmista.

”Mutta varmaan valistunut ihminen pystyi sen päättelemään.”

Torpedot väistyivät meritorjuntaohjusten tieltä kylmän sodan loppuvuosina.

Nyt Suomi on kuitenkin jälleen palaamassa torpedoaikaan, sillä Puolustusvoimat on päättänyt hankkia aluksiinsa Ruotsista uusia kevyttorpedoja. Ne on suunniteltu pääasiassa sukellusveneiden torjuntaan.

Merivoimat juhlii Turussa satavuotista taivaltaan

Satavuotias Puolustusvoimat järjestää tänä vuonna juhlan kunniaksi yhteensä 120 erilaista tapahtumaa.

Tänä viikonloppuna on Merivoimien vuoro. Merivoimat juhlii Turussa sunnuntaina ja maanantaina.

Merivoimien kaikki alusluokat ovat näytillä Aurajoen rannassa sunnuntaista kello 12 alkaen. Lisäksi paikalle tulee ulkomaisia aluksia seitsemästä eri maasta.

Esimerkiksi Britannian kuninkaallisen laivaston fregatti Montrose osallistui loppuviikosta myös Merivoimien järjestämään Passex-harjoitukseen pohjoisella Itämerellä. Harjoitukseen osallistuivat Suomesta miinalaiva Hämeenmaa, ohjusveneet Hanko ja Pori sekä miinalautta Pyhäranta. Lisäksi mukana oli kaksi Jehu-luokan venettä ja Ilmavoimien yksiköitä.

Muita vierailevia ulkomaisia aluksia ovat ruotsalainen korvetti Visby, tanskalainen partioalus Nymfen, latvialainen miinantorjunta-alus Talivaldis, liettualainen miinantorjunta-alus Skalvis, virolainen miinantorjunta-alus Sakala, brittiläinen miinantorjunta-alus Ramsey ja puolalainen koulutusalus Wodnik.

Merivoimien vuosipäivänä maanantaina Turussa järjestetään myös paraatikatselmus Viking Linen alueella Forum Marinumin vieressä. Se alkaa kello 10.30. Paraatin vastaanottaa Merivoimien komentaja Veijo Taipalus.

Yleisölle esitellään Merivoimien kalustoa ja aluksia sunnuntaina kello 15–20 ja maanantaina kello 12–19 Forum Marinumin edustalla. Osoite on Linnankatu 72. Yleisö pääsee tutustumaan kaikkiin Merivoimien alusluokkiin Aurajoen rannalla.

Suomen Joutsenen lavalla soittaa sunnuntaina kello 18 alkaen varusmiessoittokunta ja Laivaston soittokunta. Konsertti kestää noin kaksi tuntia ja siihen on vapaa pääsy.

Maanantaina on yleisölle avoin Merivoimien historia -esitelmä Sigyn-salissa kello 12. Luennoitsijoina ovat komentaja (evp) Visa Auvinen ja komentaja Marko Laaksonen.

Fakta

Nuolet olivat nopeita moottoriveneitä


 Nuoli-veneet rakennettiin Turussa Laivateollisuus-yhtiön telakalla 1960-luvun alussa. Veneitä valmistui yhteensä 13 kappaletta.

 Veneet olivat 22 metriä pitkiä, syväykseltään 1,5 metriä ja painoivat noin 40 tonnia.

 Voimanlähteenä oli kolme neuvostoliittolaista V-12 dieselmoottoria.

 Huippunopeus oli 45 solmua.

 Veneet oli varustettu keulassa 20 millimetrin ja perässä 40 millimetrin tykeillä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    3. 3

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    4. 4

      Sukupuoli-identiteetillä ei pidä vitsailla

    5. 5

      Laulaja Janna Hurmerinta koki kaksi vuotta sitten elämässään suhdekatastrofin, joka nyt on luettavissa hänen uusista lauluistaan – mutta ei haastatteluista

    6. 6

      Järjestö: Lesboksen pakolaisleirillä jopa lapset ovat yrittäneet itsemurhaa – ”En ole koskaan nähnyt samanlaista kärsimystä”

    7. 7

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Venäjän tulli luopuu hankalasta ja kalliista vakuudesta – Nyt rahoitusyhtiön omistamalla autolla pääsee taas rajan yli

    10. 10

      Kahdeksan ihmistä sai tuomiot Turun parkkimittarijutussa – työntekijät veivät mittareista satojatuhansia euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    5. 5

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    8. 8

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    9. 9

      Aftonbladet: Pitkän uran tehnyttä ruotsalaisnäyttelijää epäillään 28-vuotiaan naisen murhasta

    10. 10

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää