Kotimaa
”Pedofiilinmetsästäjän” sakkotuomio säilyi, hyväksikäytöstä tuomitun kuvan julkaiseminen ylitti rajan: ”Henkil
Korkein oikeus on pitänyt voimassa pedofiilinmetsästäjänä tuomitun miehen sakkorangaistuksen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Mies oli julkaissut Facebook-sivuillaan kuvan ja uutislinkin miehestä, joka oli saanut tuomion lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.
KKO:n mukaan teko oli selvästi ylittänyt sen, mitä sananvapauden nimissä on pidettävä hyväksyttävänä.
Mies oli ylläpitäjänä avoimessa Pedofilian uhrien puolesta -ryhmässä. Tammikuussa 2014 mies linkitti sivuille MTV:n uutisen, jossa kerrottiin erään miehen saaneen yli kahden vuoden tuomion 14-vuotiaaseen uhriin kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.
Sen yhteyteen mies poimi tuomitun kuvan tämän avoimesta Facebook-profiilista. Tuomittu teki asiasta rikosilmoituksen.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus tuomitsivat miehen maksamaan 40 päiväsakkoa yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Lisäksi mies velvoitettiin maksamaan uhrille tuhat euroa kärsimyskorvauksia.
Mies valitti KKO:een, koska hänen mukaansa esitetty tieto ei liittynyt tuomitun yksityiselämään, vaan oli koskenut julkista tietoa tämän syyllistymisestä rikokseen. Tiedotusvälineet olivat uutisoineet tuomiosta laajasti. Kuvan tuomittu oli itse ladannut Facebook-sivuilleen.
KKO punnitsi vastakkain kahta perusoikeutta eli sananvapautta ja yksityiselämän suojaa.
Se viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin. Niiden mukaan sananvapauden rajoittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi, kun kyse on keskustelusta, joka herättää yleistä mielenkiintoa.
Tällaisina aiheina EIT on pitänyt esimerkiksi poliittisia kysymyksiä ja rikoksia.
KKO huomautti, että yleisölle tuntematon yksityinen henkilö saa erityisen vahvaa yksityiselämän suojaa. Merkitystä on myös tiedon totuudenmukaisuudella, yksityiselämään tunkeutumisen vakavuudella sekä esittämistavalla.
Yksityiselämän käsitettä on vaikea määritellä tarkkarajaisesti.
”Yksityiselämän suoja liittyy yksilön oikeuteen määrätä itsestään sekä suhteestaan ja vuorovaikutuksestaan muihin. Vaikka rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia, kuuluu yksityiselämään sisältyvä oikeus elää rauhassa kuitenkin lähtökohtaisesti myös rikoksesta rangaistukseen tuomitulle henkilölle.”
KKO viittasi aiempiin ratkaisuihinsa, joiden mukaan rikoksentekijän henkilöllisyyden paljastaminen merkitsee aina jonkinasteista puuttumista hänen yksityiselämäänsä.
KKO päätyi siihen, että julkaistut tiedot ovat koskeneet tuomitun yksityiselämää. Nämä tiedot ovat olleet omiaan aiheuttamaan tuomitulle vahinkoa, kärsimystä ja häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Vaikka rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia, yksityiselämään sisältyvä oikeus elää rauhassa kuuluu kuitenkin lähtökohtaisesti myös rikoksesta tuomitulle, KKO totesi.
KKO huomautti, että vaikka kuva oli tuomitun itsensä lataama, se ei merkinnyt miehelle rajoituksetonta oikeutta käyttää sitä missä tahansa asiayhteydessä. Kuvan julkaiseminen on siis ollut oikeudetonta.
Lain mukaan yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei kuitenkaan pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemistä, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Vakava rikollisuus on jo sellaisenaan kiinnostava ja yhteiskunnallisesti tärkeä keskustelun aihe, KKO huomautti.
”Erityisen törkeiden rikosten kohdalla rikoksentekijän henkilöllisyyden paljastamisen voidaan ajatella myös lisäävän ihmisten yleistä turvallisuuden tunnetta.”
Tässä tapauksessa mies oli kuitenkin ylittänyt selvästi sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
KKO:n mukaan tuomitun henkilöllisyydellä ei ollut merkitystä tavoitteen kannalta eli lasten suojelemisella ja ihmisten varoittamisella pedofiileistä. Uutisen linkittäminen olisi ollut mahdollista myös ilman tuomitun kuvaa.
Uutislinkki, valokuva ja lyhyt teksti ovat kaikki erillään tarkasteltuna sinänsä asiallisia, KKO totesi. Kyse ei kuitenkaan ole ollut ajankohtaisesta rikosuutisoinnista eikä mies käynyt keskustelua ilmoittamistaan yleisesti merkittävistä aiheista.
”Julkaisun pääpaino on ollut [tuomitun] henkilössä ja siitä on puuttunut toimituksellinen sisältö”, KKO jatkoi.
Julkaisun yhteyteen syntyi kiivassanaista keskustelua, jopa kostomielialaa, vaikka mies sanoi poistaneensa kymmeniä asiattomia kommentteja.
KKO:n mukaan erityisesti valokuvan julkaiseminen tällaisessa asiayhteydessä on loukannut voimakkaasti tuomitun yksityisyyttä.
”Korkein oikeus katsoo, että uutislinkin, valokuvan ja tekstin kerrotunlainen yhdistäminen toisiinsa Pedofilian uhrien puolesta -nimisellä sivustolla on tosiasiassa merkinnyt [tuomitun] henkilöön kohdistuvaa halveksivaa leimaamista.”
KKO:n mukaan teko oli selvästi ylittänyt sen, mitä sananvapauden nimissä on pidettävä hyväksyttävänä.
Mies oli ylläpitäjänä avoimessa Pedofilian uhrien puolesta -ryhmässä. Tammikuussa 2014 mies linkitti sivuille MTV:n uutisen, jossa kerrottiin erään miehen saaneen yli kahden vuoden tuomion 14-vuotiaaseen uhriin kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.
Sen yhteyteen mies poimi tuomitun kuvan tämän avoimesta Facebook-profiilista. Tuomittu teki asiasta rikosilmoituksen.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus tuomitsivat miehen maksamaan 40 päiväsakkoa yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Lisäksi mies velvoitettiin maksamaan uhrille tuhat euroa kärsimyskorvauksia.
Mies valitti KKO:een, koska hänen mukaansa esitetty tieto ei liittynyt tuomitun yksityiselämään, vaan oli koskenut julkista tietoa tämän syyllistymisestä rikokseen. Tiedotusvälineet olivat uutisoineet tuomiosta laajasti. Kuvan tuomittu oli itse ladannut Facebook-sivuilleen.
KKO punnitsi vastakkain kahta perusoikeutta eli sananvapautta ja yksityiselämän suojaa.
Se viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin. Niiden mukaan sananvapauden rajoittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi, kun kyse on keskustelusta, joka herättää yleistä mielenkiintoa.
Tällaisina aiheina EIT on pitänyt esimerkiksi poliittisia kysymyksiä ja rikoksia.
KKO huomautti, että yleisölle tuntematon yksityinen henkilö saa erityisen vahvaa yksityiselämän suojaa. Merkitystä on myös tiedon totuudenmukaisuudella, yksityiselämään tunkeutumisen vakavuudella sekä esittämistavalla.
Yksityiselämän käsitettä on vaikea määritellä tarkkarajaisesti.
”Yksityiselämän suoja liittyy yksilön oikeuteen määrätä itsestään sekä suhteestaan ja vuorovaikutuksestaan muihin. Vaikka rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia, kuuluu yksityiselämään sisältyvä oikeus elää rauhassa kuitenkin lähtökohtaisesti myös rikoksesta rangaistukseen tuomitulle henkilölle.”
KKO viittasi aiempiin ratkaisuihinsa, joiden mukaan rikoksentekijän henkilöllisyyden paljastaminen merkitsee aina jonkinasteista puuttumista hänen yksityiselämäänsä.
KKO päätyi siihen, että julkaistut tiedot ovat koskeneet tuomitun yksityiselämää. Nämä tiedot ovat olleet omiaan aiheuttamaan tuomitulle vahinkoa, kärsimystä ja häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Vaikka rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia, yksityiselämään sisältyvä oikeus elää rauhassa kuuluu kuitenkin lähtökohtaisesti myös rikoksesta tuomitulle, KKO totesi.
KKO huomautti, että vaikka kuva oli tuomitun itsensä lataama, se ei merkinnyt miehelle rajoituksetonta oikeutta käyttää sitä missä tahansa asiayhteydessä. Kuvan julkaiseminen on siis ollut oikeudetonta.
Lain mukaan yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei kuitenkaan pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemistä, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Vakava rikollisuus on jo sellaisenaan kiinnostava ja yhteiskunnallisesti tärkeä keskustelun aihe, KKO huomautti.
”Erityisen törkeiden rikosten kohdalla rikoksentekijän henkilöllisyyden paljastamisen voidaan ajatella myös lisäävän ihmisten yleistä turvallisuuden tunnetta.”
Tässä tapauksessa mies oli kuitenkin ylittänyt selvästi sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
KKO:n mukaan tuomitun henkilöllisyydellä ei ollut merkitystä tavoitteen kannalta eli lasten suojelemisella ja ihmisten varoittamisella pedofiileistä. Uutisen linkittäminen olisi ollut mahdollista myös ilman tuomitun kuvaa.
Uutislinkki, valokuva ja lyhyt teksti ovat kaikki erillään tarkasteltuna sinänsä asiallisia, KKO totesi. Kyse ei kuitenkaan ole ollut ajankohtaisesta rikosuutisoinnista eikä mies käynyt keskustelua ilmoittamistaan yleisesti merkittävistä aiheista.
”Julkaisun pääpaino on ollut [tuomitun] henkilössä ja siitä on puuttunut toimituksellinen sisältö”, KKO jatkoi.
Julkaisun yhteyteen syntyi kiivassanaista keskustelua, jopa kostomielialaa, vaikka mies sanoi poistaneensa kymmeniä asiattomia kommentteja.
KKO:n mukaan erityisesti valokuvan julkaiseminen tällaisessa asiayhteydessä on loukannut voimakkaasti tuomitun yksityisyyttä.
”Korkein oikeus katsoo, että uutislinkin, valokuvan ja tekstin kerrotunlainen yhdistäminen toisiinsa Pedofilian uhrien puolesta -nimisellä sivustolla on tosiasiassa merkinnyt [tuomitun] henkilöön kohdistuvaa halveksivaa leimaamista.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sananvapaus Seuraa
- Yksityiselämää loukkava tieto Seuraa
- Susanna Reinboth Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24