Kotimaa

Helsinki palaa maailmanpolitiikan näyttämöksi – Monet Putinin pahimmista traumoista juontavat juurensa aiemmista Helsingin-kokouksista

Helsinki toimi näyttämönä, kun itäblokin hajoamista vauhditettiin ja kun Venäjän presidentti ei onnistunut estämään Naton itälaajentumista. Molemmat asiat kaihertavat Putinia.

Kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat maanantaina Helsingissä, kyseessä on viides kerta, kun Yhdysvaltain ja Venäjän tai sen edeltäjän Neuvostoliiton johtajat tapaavat Suomen maaperällä.

Usein tapaamiset ovat osuneet hetkeen, jossa idän ja lännen suhteet ovat olleet käännekohdassa. Helsingissä päämiehet vauhdittivat itäblokin hajoamista ja Yhdysvaltain presidentti otti Venäjän presidentin kanssa puheeksi Naton itälaajentumisen.

Ensimmäisen kerran Helsinki toimi maailmanpolitiikan näyttämönä heinä–elokuun taitteessa 1975, jolloin Finlandia-talossa järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Etyk. Paikalla olivat Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnev sekä yli 30 muuta valtionpäämiestä.

Vuosikausia valmistellun kokouksen tavoitteena oli liennyttää suurvaltojen välejä ja sopia yhteisistä pelisäännöistä Euroopassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tämä on Euroopalle ilon ja toivon päivä”, maalaili kokousta isännöinyt presidentti Urho Kekkonen avauspuheessaan.

Tosiasiassa etenkään Yhdysvalloissa kokoukselta ei odotettu paljoakaan. Maa suhtautui koko ideaan hyvin skeptisesti, olihan aloite Ety-kokouksen järjestämisestä tullut alun perin Neuvostoliitolta.

Puolueeton Suomi teki kuitenkin oman aloitteen kokouksesta, ja hieman yllättäenkin siihen vastattiin myöntävästi.

Kokous toi Helsinkiin ennennäkemättömät turvatoimet, ja kaupunkia ehostettiin pikavauhtia arvovieraita varten. Kekkonen päivysti Helsinki-Vantaan lentokentällä ottamassa vastaan valtionpäämiehiä ja piipahti välillä Rautatieasemalla kättelemässä junalla saapuneen Brežnevin.

Lehdistössä kokousta kuvattiin suomalaisen ulkopolitiikan tähtihetkeksi. Juuri ennen kokouksen alkua Helsingin Sanomissa jopa arvuuteltiin, saisiko Kekkonen kokouksen järjestämisestä Nobelin rauhanpalkinnon.

Ei tullut Nobelia, mutta Helsingin Ety-kokous jäi historiaan.

”Se oli alkusoitto kylmän sodan päättymiselle”, sanoo Aleksanteri-instituutin varajohtaja Sari Autio-Sarasmo.

Itäblokin taloudellinen pohja oli alkanut rapautua jo aiemmin, mutta Autio-Sarasmon mukaan Ety-kokouksesta tuli ”hetki, jolloin historiallista kehitystä tuupattiin eteenpäin”.

Tämä johtui siitä, että kokouksen päätösasiakirjassa kaikki allekirjoittaneet maat sitoutuivat kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä ennen kaikkea helpottamaan vapaan median toimintaa ja kansalaisten tiedonsaantia.

Tästä neuvostojohdon allekirjoittamasta loppulausumasta tuli valttikortti itäblokin toisinajattelijoille, sanoo kylmään sotaan perehtynyt Helsingin yliopiston tutkija Suvi Kansikas. Pian moniin maihin perustettiin ihmisoikeuksia ajavia Helsinki-komiteoita.

Asiakirjan merkitys avautui osallistujille kuitenkin vasta myöhemmin. Neuvostoliiton johto piti Etykin tärkeimpänä antina sitä, että osapuolet sitoutuivat valtioiden rajojen loukkaamattomuuteen.

”Brežnev lähti Helsingistä ajatellen, että oli saanut vahvistuksen Euroopan jaolle ja tunnustuksen Neuvostoliitolle itäleirin johtajana”, Kansikas sanoo.

Etykin voi siis katsoa vauhdittaneen Neuvostoliiton romahtamista. Sitä Putin on kutsunut 1900-luvun suureksi geopoliittiseksi katastrofiksi.


Seuraavan kerran Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat tapasivat Helsingissä syyskuussa 1990. Tuolloin paikalla olivat George Bush ja Mihail Gorbatšov ja asialistaa hallitsi Persianlahden kriisi. Irak oli hiukan aiemmin miehittänyt Kuwaitin.

Kokous tuli Helsinkiin pyytämättä ja yllättäen, ja järjestelyt hoidettiin pikavauhtia. Kokouspaikkana toimi Mauno Koiviston isännöimä Presidentinlinna.

Bushin ja Gorbatšovin tapaaminen osui historialliseen taitekohtaan, kylmän sodan loppuun.

”Olemme astuneet uuteen aikakauteen maailmanpolitiikassa”, Bush sanoi saapuessaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Neuvostoliitto oli tukenut Irakia kylmän sodan aikaan, mutta nyt Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pyrkivät löytämään kriisiin yhteisen ratkaisun. Eipä Neuvostoliitosta olisikaan ollut vastaan panijaksi. Maa paini pahoissa talousongelmissa, ja pian alkoi entisten neuvostotasavaltojen itsenäistymisen aalto.

”Kremlin johtajan ympäriltä murenevat valtio ja puolue”, otsikoi Helsingin Sanomat Gorbatšovia käsittelevän juttunsa huippukokousaamuna.


Heinäkuussa 1992 Helsinkiin saapuikin jo Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin. Hän tapasi Bushin Ety-jatkokonferenssin yhteydessä.

Tätä Ety-kokousta harvemmin muistellaan. Kokouspaikkakin siirrettiin Finlandia-talosta vähemmän juhlaviin puitteisiin.

”Suomea ei voi syyttää turhasta hienostelusta tai kiiltokuvamaisen imagen syöttämisestä Etykin 51 maan valtionpäämiehelle, kun nämä loppuviikosta saapuvat Suomeen. Sukellus betonisen Itä-Pasilan halki Messukeskuksen aukealle parkkipaikalle antaa Etyk-vieraille selkeän viestin: tänne on tultu tekemään töitä, ei katselemaan maisemia”, kerrottiin HS:n ennakkojutussa.

Mutta ei vuoden 1992 Ety-kokous merkityksetön ollut. Siellä kokousten sarjasta päätettiin luoda pysyvä järjestö, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.

Varsovan liitto oli purettu edellisenä vuonna. Venäjän tavoitteena oli, että Etyj olisi voinut korvata Naton Euroopan turvallisuuden ylläpitäjänä, Kansikas kertoo. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Etyj sai toisenlaisia tehtäviä esimerkiksi ihmisoikeuksien valvojana ja vaalitarkkailijana.

Nato sen kuin vahvistui.


Nato oli asialistan tärkein kohta, kun Jeltsin tapasi presidentti Bill Clintonin Helsingissä maaliskuussa 1997.

Tuohon tapaamiseen liittyy paljon symboliikkaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän kehitykselle asetettiin paljon toiveita, mutta 1990-luvun lopulla Venäjä oli ajautunut lähes kaaokseen. Maan tilaa kuvasi alkoholismista kärsivä presidentti, joka oli liian sairas matkustaakseen Washingtoniin. Tarvittiin paikka lähempänä Moskovaa, ja presidentti Martti Ahtisaari esitti kutsun Helsinkiin.

Naton itälaajentuminen oli kokouksen tärkein asia ja kiristi osapuolten välejä jo ennakkoon.

Suomessakin Nato-keskustelu sai vettä myllyyn, kun Jeltsin antoi ennen kokousta Helsingin Sanomille haastattelun, jossa sanoi, että Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat eivät ole Venäjälle ”millään muotoa yhdentekeviä”. Hänen mukaansa Venäjä ei voisi missään oloissa hyväksyä Naton itälaajentumista.

Jeltsin ei kuitenkaan saanut Clintonia perääntymään Naton laajentumiskysymyksessä. Seuraavina vuosina useat entiset itäblokin maat liittyivät Natoon.

Tämä teema on läsnä myös maanantaina Trumpin ja Putinin kokouksessa.

”Putinia Naton itälaajeneminen on hiertänyt jo pitkään”, Autio-Sarasmo sanoo. ”Nyt olemme tilanteessa, joka käynnistyi tuosta kokouksesta.”

Maanantain huippukokous pidetään jälleen uudenlaisessa tilanteessa.

Vuoden 1997 huippukokouksessa Venäjä haluttiin ottaa tiiviimmin mukaan läntiseen yhteistyöhön. Tuolloin Clinton lupasi maalle jäsenyyden rikkaiden maiden G7-kerhossa, jonka nimi muuttui G8:ksi.

Nyt Putinin ulkopoliittinen aggressiivisuus kiristää Venäjän suhteita länteen. Krimin valtaamisen jälkeen Venäjälle asetettiin talouspakotteita ja se erotettiin G8:sta.

Tällä kertaa arvaamattomin elementti on kuitenkin läntisiä liittolaisiaan vastaan hyökkäävä Yhdysvaltain presidentti.

Voit tutustua uutisiin aiemmista huippukokouksista HS:n Aikakoneen avulla. Palvelu sisältää yli 35 000 lehteä vuodesta 1889 alkaen. Aikakoneeseen pääset tästä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    2. 2

      Trumpin asianajaja Giuliani: ”Totuus ei ole totuus”

    3. 3

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    4. 4

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvakooste: Weekend Festival päättyi tanssiin ilta-auringossa

    6. 6

      Tuhannet opiskelijat saavat jälleen pian kirjeen, jossa pyydetään selitystä hitaasti edenneille opinnoille – ”Jos asiaa ei selvitä, tuki lakkautetaan armottomasti”

    7. 7

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    8. 8

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    9. 9

      Helsingin keskustaan ilmestyneistä kumpareista tuli somehitti ja lasten suosikki – ”Jännä kalteva pinta houkuttelee pyllähtämään”

    10. 10

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    5. 5

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    8. 8

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    9. 9

      Venezuelan talous­kaaos sukeltaa uusiin syvyyksiin maanantaina: Presidentti lupaa kansalle 36-kertaisen palkan­korotuksen ja leikkaa viisi nollaa rahan perästä

    10. 10

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    7. 7

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    8. 8

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    9. 9

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää