Kotimaa

Rekrytoijien ennakko­luulot voivat vaikeuttaa naisten pääsyä johto­asemiin – Tutkija: ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille”

Tutkijan mukaan syrjintää työnhaussa ja työpaikoilla kokeneet naiset eivät usein rohkene puhua kokemuksistaan ennen eläkkeelle jäämistä.

Kun ovi haastateltavan takana sulkeutuu, kukaan ei voi tietää, mistä huoneessa keskustellaan. Siitä, mitä työnhakijalta saa kysyä, on toisinaan kiistelty.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että raja työhaastatteluissa sallittujen ja kiellettyjen kysymysten välillä ei ole täysin yksiselitteinen.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan vuonna 2010, ettei haastattelussa saa kysyä raskaudesta, lastenhoidosta tai muista perheasioista.

Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiantuntija, varatuomari Mikko Nyyssölä puolestaan tulkitsi vuonna 2012, että työhaastattelija saa kysyä hakijalta mitä tahansa, myös tämän perhesuunnitelmiin ja terveydentilaan liittyviä asioita. Ylös saa hänen mukaansa kirjata ainoastaan ”tarpeellisia henkilötietoja”. Jos asiaa ei kirjata paperille, sen käsittelemiselle ei ole rajoituksia, Nyyssölä katsoi. Yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Tuija Koivunen Tampereen yliopistosta sanoo, ettei sinällään laittomia kysymyksiä oikeastaan ole olemassa – perheenlisäyksestäkin voi kysyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Professori Koskisen mukaan työhaastattelussa saa kuitenkin esittää vain työtehtävien kannalta välittömästi tarpeellisia kysymyksiä, ja huolellinen työnantaja kirjoittaa kysytyt asiat aina säännönmukaisesti ylös.

”Selvää on se, että hyvin harvassa ovat ne tilanteet, joissa perhesuhteista voi kysyä.”

Sellaisia ovat Koskisen mukaan esimerkiksi tilanteet, joissa haettu työpaikka on ulkomailla. ”Työnantaja voi tarvita tietoa lasten lukumäärästä käytännön järjestelyitä, kuten kuljetuksia varten.”

Varsinainen päätös siitä, palkataanko hakija vai ei, ei saa perustua työhön liittymättömiin seikkoihin.

Tasa-arvovaltuutettu muistutti lausunnossaan, että työnhakijoita ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Niihin liittyvien asioiden tiedustelu työhönottomenettelyn yhteydessä voi herättää epäilyjä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Tällaisissa tilanteissa työnantajalla on tasa-arvovaltuutetun mukaan oltava näyttöä siitä, että työhön liittymättömät asiat eivät ole vaikuttaneet valintapäätökseen.

Työhaastatteluja koskevat säännöt
nousivat esiin perjantaina, kun Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin Päivi Anttikosken rekrytointiprosessista Alma Median omistaman Aamulehden päätoimittajaksi. Lehden mukaan Anttikosken valinta kariutui siihen, että hänen miehensä ja lapsensa jäisivät asumaan Helsinkiin. Anttikoski vahvisti tapahtuneen perjantaina myös Helsingin Sanomille.

Hän työskentelee nykyisin valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Epävirallisesti rekrytoijat saavat päättää palkkausperusteistaan melko vapaasti. Silti vain harva yritys myöntää, että erinomainen toimitusjohtajaehdokas jää kilvan ulkopuolelle vaikkapa hiustyylin tai pyöreän vatsanseudun vuoksi.

Jos virkaan ei ole valittu selkeästi jotakin toista hakijaa epäpätevämpää ihmistä, syyn ehdokkaan hylkäämisestä voi vierittää henkilökohtaisuuksista takaisin laillisille raiteille verrattain helposti, Tuija Koivunen sanoo.

”Siinä on sana sanaa vastaan”, hän toteaa.

Työhaastatteluissa tapahtunutta syrjintää ei tilastoida. Sen määrää ei voi edes täysin luotettavasti arvioida, sillä suurin osa tapauksista jää vain haastateltavan tietoon.

Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä osaa kuitenkin kertoa, että tasa-arvo-ongelmia esiintyy erityisesti miesvaltaisissa teollisuuden ja teknologian alojen yrityksissä. Tilastoinnissa on tosin sielläkin puutteita.

”Erityisesti ylimmän johdon rekrytointeja tutkitaan todella vähän”, Lämsä sanoo. ”Lähinnä yksittäiset henkilöt ovat aiheesta kiinnostuneita.”

Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti vuosina 2013–2015 tutkimushankkeen, joka kulki nimellä Tasuri, Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi sitä, mitä yritysjohdon rekrytoinneissa painotetaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että hakijoilta odotetaan melko tiukkaan muottiin sovitettuja piirteitä: insinöörin koulutusta, määrättyihin verkostoihin kuulumista tai ennalta määriteltyjen urapolkujen toteutumista. Lämsän mukaan odotukset suosivat miehiä, mikä sulkee monia naisia ulos ylimmiltä johtopaikoilta.

Syrjintää se ei kuitenkaan ole. Lämsän mielestä haasteita läpinäkyvään ja kaikille tasa-arvoiseen palkkaukseen tuo erityisesti monien yritysten käyttämä rekrytointimenetelmä.

Esimerkkinä Lämsä käyttää pörssiyhtiötä. Kun toimitusjohtajan paikka aukeaa, se täytetään usein suorahaulla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hausta ilmoiteta julkisesti, vaan yhtiö palkkaa konsulttiyrityksen etsimään sen tarpeisiin sopivia ehdokkaita.

Suorahakukonsultti tekee ehdokkaista taustatutkimuksia ja muodostaa sen jälkeen niin sanotun pitkän listan, johon kirjaa ylös ne ehdokkaat, joiden se uskoo täyttävän vaatimukset.

Sitten suoritetaan haastattelukierros, jonka jälkeen ”lyhyelle listalle” kelpuutetut hakijat pääsevät tapaamaan mahdollisen tulevan työnantajansa. Vasta sitten tehdään lopullinen valinta.

Rekrytointiprosessi ja siinä käytetyt kriteerit ovat salaiset, eikä niistä tiedoteta julkisesti missään vaiheessa. Lämsän mukaan ongelma piilee siinä, että suorahakukonsultin henkilökohtaiset arvot ja ennakkokäsitykset sukupuolesta voivat vaikuttaa hakuun.

”Konsultit alkavat olla tasa-arvoasioista jo melko tietoisia, mutta haaste on siinä, keitä lyhyelle listalle pääsee. Siinä tullaan asenteellisiin kysymyksiin ja normeihin, joille voidaan asettaa painoarvoa”, hän sanoo.

Koska listat ovat salaisia, on mahdotonta tietää, onko ehdokkaissa edes ollut ainuttakaan naista. Salassapito mahdollistaa myös sen, että ehdokkaita on karsittu päivänvaloa kestämättömillä kriteereillä.

Yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Tuija Koivunen ei usko nimenomaan suorahakukonsulttien näkemysten olevan ongelma. Lopullinen päätös palkkauksesta tehdään työnantajayrityksessä.

”Konsultti voi olla paljon avarakatseisempi kuin työnantaja”, hän sanoo.

Työhaastatteluissa työnantajalla on tilaisuus tarkistaa, täyttääkö hakija yrityksen vaatimukset. Kasvokkainen kohtaaminen voi kuitenkin luoda alustan hakijoiden arvottamiseen sukupuolen tai jopa pelkän ulkonäön perusteella.

Myös tutkimustieto puoltaa Koivusen mukaan väitettä. Rekrytointien tasa-arvoa mitattaessa on testattu, mitä tapahtuu, kun hakijan sukupuoli häivytetään kokonaan. Työnantajille on annettu luettavaksi vain hakupaperit, joiden perusteella hänen on pitänyt tehdä päätöksensä. Näissä tutkimuksissa naiset ovat pärjänneet tavanomaista rekrytointitapaa paremmin.

”Kulttuurissamme johtajana on helpompi nähdä mies kuin nainen. Naisen palkkaaminen vaatii monien mielestä harkintaa”, Koivunen toteaa.

Syrjintä ei kuitenkaan aina tapahdu salamyhkäisesti tai katseilta piilossa.

”Naisten ulkonäköön, pukeutumiseen ja työ- sekä perhesuhteeseen kiinnitetään aivan eri tavalla huomiota”, Lämsä listaa. ”Harvemmin isältä kysytään, että miten perheesi pärjää, kun olet eri paikkakunnalla.”

Koivunen on samaa mieltä. ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille. Naisten uraa hankaloittaa perhe, miesten uraa puolestaan se, jos heillä ei ole perhettä.”

Suurin osa työnhakijaa syystä tai toisesta hätkähdyttäneistä tapauksista jää ilmoittamatta. Lämsän mukaan tiukan seulan aikanaan läpäisseet naisjohtajat ilmoittavat ikävästä kohtelusta yleensä vasta lopetettuaan uransa. Työnantajalle ollaan uskollisia, eikä kukaan tahdo leimautua riitapukariksi.

”Puhujan oma ura ja maine ovat vaakalaudalla. Esiin tuleminen vaatii rohkeutta, koska siitä voi leimautua hankalaksi häiriköksi.”

Epätasa-arvon lopullinen kitkeminen yritysmaailmasta vaatisi sekä Lämsän että Koivusen mukaan kaikkien yhteispanosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2015 raportin, jossa tarkasteltiin sukupuolten tasa-arvoa ylimmän johdon rekrytoinneissa. Raportin mukaan suomalaisissa yrityksissä on tehty tasa-arvoon tähtääviä toimenpiteitä, myös rekrytointitilanteita varten.

Niistä ei silti juurikaan näkynyt konkreettisia mainintoja esimerkiksi yritysten verkkosivuilla, yritysvastuuraporteissa tai vuosikertomuksissa. Jos toimenpiteitä mainittiin, niitä käsiteltiin hyvin pintapuolisesti.

”Yritysvastuu on osittain markkinointia ja pinnankiillotusta”, Lämsä toteaa. Hän kuitenkin lisää, että suurin osa yrityksistä toimii ja tahtoo toimia lakien ja hyvien tapojen mukaisesti.

Hänen mielestään erityisesti toimitusjohtajilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi yritysten toimintakulttuuri lopulta muodostuu. Päättäjät säätävät lait, mutta lakien tulkinta ja noudattaminen tapahtuu yrityksissä.

”On otettava sukupuolisilmälasit käteen ja katsottava, että syrjintää ei tapahdu”, Lämsä sanoo.

Alma Median henkilöstöjohtaja: ”Perheen muuttoa emme edellytä”

HS tavoitti lauantaina Alma Median henkilöstöjohtaja Virpi Juvosen ja kysyi häneltä, vaikuttavatko hakijan perhesuhteet rekrytointiin Alma Mediassa. Juvonen vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

Juvosen mukaan hakijan perhesuhteita ei oteta rekrytointiprosessissa esille, ellei henkilö itse tuo niitä esiin tai halua niistä keskustella.

Anttikoski sanoi SK:n jutussa, että selvältä vaikuttanut valinta Aamulehden päätoimittajaksi kariutui, kun hän oli tavannut Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanteen marraskuussa ja tapaamisen
päätteeksi kertonut, että muu perhe olisi jäämässä asumaan Helsinkiin.

Anttikosken mukaan Telanne sanoi hänelle, että etäisyys lapsesta haittaa keskittymistä päätoimittajan työhön.

Henkilöstöjohtaja Juvonen sanoo, ettei perhesuhteilla ole vaikutusta hakijan kykyyn hoitaa hakemaansa työtehtävää.

”Edellytämme, että päätoimittaja asuu lehden levikkialueella. Perheen muuttoa emme edellytä. Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on tästä hyvä esimerkki”, Juvonen sanoo.

Vuoteen 2017 asti päätoimittajana olleen Jokisen perhe asui pääasiassa Helsingissä, Jokinen taas Tampereella.

Anttikoski oli sopinut muuttavansa työn takia Tampereelle.

Viikko Telanteen tapaamisen jälkeen Alma Media ilmoitti Anttikoskelle, ettei valinta kohdistunut häneen. Aamulehden silloinen liiketoimintajohtaja Kari Juutilainen kertoi SK:n mukaan syyksi sen, että Anttikoski olisi ”hylännyt” perheensä.

Alma Media julkaisi perjantaina tiedotteensa asiaan liittyen. Tiedotteessa Alma Median toimitusjohtaja Telanne sanoo olevansa pahoillaan siitä, että hakijalle syntyi väärä käsitys, että vanhemmuus olisi ollut rekrytoinnissa hakijan ymmärtämällä tavalla relevantti kysymys.

”Eilen annettu lausunto rekrytointiprosessiin on lopullinen, koska rekrytointiprosessi on aina luottamuksellinen”, Juvonen sanoi lauantaina.

Juvosen mukaan Alma Median hallitus ei ole kokoontunut käsittelemään asiaa.

Alma Median perjantaisessa tiedotteessa sanotaan myös, että SK:n artikkelissa annettiin virheellinen kuva valintaprosessiin liittyvistä tapahtumista.

HS kysyi, onko Alma Media pyytänyt Suomen Kuvalehteä oikaisemaan artikkeliaan, mikäli siinä on virheitä.

”Emme aio pyytää oikaisua SK:lta, koska rekrytointiprosessi on aina luottamuksellinen. Emme voi julkisuudessa käydä keskustelua rekrytointiprosessista tai soveltuvuuden ratkaisevista asioista”, Juvonen sanoo.

”Artikkelin perusteella hakijan perheen paikkakunnalle muutto olisi ollut ratkaiseva asia rekrytoinnissa. Näin ei ole. Perheen paikkakunnalle muutto ei ollut kriteerinä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa vaikuttaa ammatilliset asiat kuten päätoimittajan tehtävässä journalistinen näkemys ja kokemus, toimituksen johtamistaidot, yhteiskuntasuhteet ja vaikuttaja- ja verkostoitumistaidot”, Juvonen sanoo.

Anttikosken mukaan hänelle oli kerrottu, että hän oli ykkösehdokas Aamulehden uudeksi päätoimittajaksi, mutta perheasian vuoksi tilanne muuttui.

HS ei ole tavoittanut Kai Telannetta tai Alma Median hallituksen puheenjohtaja Petri Niemisvirtaa kommentoimaan tapausta.

Oikaisu 22.7. 12.40: Jutussa kerrottiin alun perin, että työhaastattelija saisi kysyä haastateltavalta mitä tahansa. Juttua on täydennetty professori Seppo Koskisen kommenteilla ja tasa-arvovaltuutetun lausunnolla. Koskisen mukaan sallittujen ja kiellettyjen kysymysten raja ei ole täysin yksiselitteinen, mutta esittää saa vain työtehtävien kannalta välittömästi tarpeellisia kysymyksiä. Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan vuonna 2010, ettei haastattelussa saa kysyä raskaudesta, lastenhoidosta tai muista perheasioista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Rekrytointi
  • Syrjintä
  • Tasa-arvo
  • Hanna Huhtamäki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    5. 5

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    6. 6

      Muslimit aloittivat jälleen pyhiin­vaelluksen Mekkaan – kaaos pyritään välttämään kännykkä­sovelluksella ja kymmenillä tuhansilla turva­miehillä

    7. 7

      Lauantai oli todennäköisesti kesän viimeinen helle­päivä – ensi viikolla koko maahan saapuu sade

    8. 8

      Liukkosen veljekset Taisto, 79, ja Teuvo, 77, elivät lapsuutensa Suomen kuuluisimman mielisairaalan alueella – Nyt Lapinlahden ”kakarat” palaavat kotiin, joka on taas heräämässä

    9. 9

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    10. 10

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    2. 2

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    4. 4

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    5. 5

      ”Miten te suomalaiset oikein selviätte hankalan luonteenne kanssa?”– Kiinalaiset rakastuivat sosiaalisesti kömpelöön Mattiin, joka välttelee ihmisten kohtaamista

    6. 6

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    7. 7

      Suomalaismiehen epäillään joutuneen yli 30 miljoonan euron arvoisen bitcoin-kavalluksen uhriksi – Huijauksen taustalla on thaimaalaisia julkkiksia ja pankkien laiminlyöntejä

    8. 8

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    9. 9

      Weekend Festivalin porteilla jouduttiin perjantaina jonottamaan tunteja – miksi tapahtuman ympärillä tuntuu kuohuvan vuodesta toiseen?

    10. 10

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja ja kirjailija Perttu Häkkinen on kuollut – Flow-festivaalilla pidettiin hiljainen hetki

    2. 2

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    3. 3

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    4. 4

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Niklas nosti 2 000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat loppuun työmatkalla – ”Unelmien toimiala” takoo satumaisia tuottoja mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää