Kotimaa

Olemmeko valmiit kaikkeen, mitä ilmastonmuutos Suomelle tekee? Näin muuttuvat talot, kaupungit ja jääkaappimme sisältö

Suomessa keskilämpötila voi nousta useita asteita vuoteen 2050 mennessä. HS kysyi asiantuntijoilta, miten ilmastonmuutos meihin vaikuttaa ja kuinka hyvin siihen on varauduttu.

Ratakisko vääntyi kuumuudessa mutkalle ja sai junaliikenteen pysähtymään. Leikkaussaleissa hikoillaan tuskallisessa kuumuudessa. Viljasadosta on tulossa 2000-luvun pienin.

Tämän vuoden touko- ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimmät. Tulevaisuudessa lämpöennätykset voivat rikkoutua aiempaa useammin, sillä ilmastonmuutos lisää hellejaksojen todennäköisyyttä Suomessa.

Uutiset sairaaloiden ilmastoinnin pettämisestä ja viljan kuivumisesta pelloille saavat miettimään, kuinka hyvin Suomessa on oikeastaan varauduttu maapallon lämpenemisen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Verrattain hyvin, vakuuttaa ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Varautuminen on viime vuosina parantunut selvästi. Viranomaistasolla tilanne on tiedostettu jo pitkään, ja nyt myös yrityspuolella on ruvettu kiinnittämään asiaan huomiota. Ei voida enää ajatella, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset olisivat jotenkin ulkoistettavissa, vaan melkein kaikki alat joutuvat miettimään, miten näihin muutoksiin varaudutaan.”


Ilmastonmuutos ei lisää pelkästään hellejaksojen todennäköisyyttä. Myös talvet muuttuvat nykyistä lämpimämmiksi, ja sateet lisääntyvät. Lämpötilan nousu tarkoittaa, että talvisin yhä suurempi osa sateista tulee vetenä.

Leutojen talvien jäiset tihkusateet kuormittavat sähköjohtoja, ja rankkasateet voivat lisätä kaupunkitulvia.

Kesällä yleistyvät rankkasateet. Myrskytuulia koskevat ennusteet ovat epävarmempia, mutta kovat tuulet voivat yleistyä maan etelä- ja länsirannikolla.

HS kysyi asiantuntijoilta, miten ilmastonmuutos meihin vaikuttaa ja kuinka hyvin siihen on varauduttu.

Loppuuko kotimainen ruoka?

Helteet ja kuivuus ovat koetelleet erityisesti maanviljelijöitä. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi heinäkuussa, että tämän vuoden viljasadosta on tulossa koko 2000-luvun huonoin.

”Kyllä tästä on ihan katovuosi tulossa”, sanoo Maatalouden keskusliiton (MTK) ympäristöjohtaja Liisa Pietola.


Ilmastonmuutoksessa viljelijöitä huolestuttaa erityisesti kolme suurta muutosta.

”Ilmastonmuutos sulattaa talvet, kuivattaa keväät ja tuo rankkasateita. Se on todella huono yhdistelmä viljelyn kannalta”, Pietola sanoo.

Keväällä hiljakseen sulava jää ja lumi kosteuttavat maaperää tasaisesti. Jos maa ei jäädy ja talvet ovat sateisia, maaperä voi kastua liikaa, mikä vaikeuttaa kylvöä. Jos taas on ollut kuiva jakso, jonka jälkeen tulevat rankkasateet, kuivunut maaperä ei pysty imemään kaikkea satanutta vettä.

Pahimmillaan ilmastonmuutos voi Pietolan mukaan uhata kotimaisen ruoan tuotantoa.

”Ilmastonmuutos haastaa ajatusta omavaraisuudesta. Kun tietää, ettei naapurimaan tilanne ole sään suhteen juuri sen parempi, ei voida luottaa siihen, että ruokaa voitaisiin aina tuoda ulkomailta.”

Mitä yksipuolisempaa viljely on, sitä voimakkaammin sään vaihtelut vaikuttavat. Jos viljelyssä on monipuolisesti erilaisia kasvilajeja, on todennäköisempää, että ainakin osa niistä selviytyy.

”Nyt tarvittaisiin rahoitusta ruoan tuotannon peruskysymyksiin, tutkimukseen ja jalostukseen, jotta viljely olisi monimuotoista eikä ruoan tuotanto jäisi muutaman kortin varaan”, Pietola sanoo.

Toisaalta ilmastonmuutos myös pidentää kasvu- ja viljelykautta Suomessa, kun lämpötila nousee, Syken Hildén muistuttaa.

”Kaiken kaikkiaan olemme aika onnekkaassa asemassa verrattuna moniin muihin maihin. Osa vaikutuksista on hyvin selvästi ainakin lyhyellä aikavälillä sellaisia, joista hyödymme. Toisaalta haitalliset vaikutukset muualla heijastuvat myös Suomeen ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisen seurauksena.”


Kuoleeko ihmisiä aiempaa enemmän?

Helteen aiheuttamat kuolemat lisääntyvät tulevaisuudessa myös Suomessa, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Siinä tutkijat selvittivät hellejaksojen lisääntymistä tulevina vuosikymmeninä ja niiden vaikutusta kuolleisuuteen.

Ilmastonmuutos lisää hellejaksojen määrää ja voimakkuutta eri puolilla maailmaa. Suomessa kuolleisuus kasvaa kansainvälisen tutkijaryhmän kehittämän mallin mukaan jopa 242 prosenttia vuosina 2031–2080 verrattuna vuosiin 1971–2020. Tämä on synkin ennuste.

Nykyisin helteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin pari-kolmesataa kuolemaa. Meneillään oleva poikkeuksellisen pitkä hellejakso on varmasti aiheuttanut lisäkuolemia Suomessa, arvioi ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ympäristöterveysyksiköstä.

THL:n aiemman tutkimuksen mukaan vuonna 2010 viikkoja kestänyt voimakas hellejakso lisäsi kokonaiskuolleisuutta yli 300 hengellä. Tänä kesänä hellepäiviä on ollut jo yli 50.

”Kiinnostavaa on se, että jos ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen onnistuvat, voimme selvitä hyvin vähäisellä kuolleisuuden lisääntymisellä”, sanoo tutkimukseen osallistunut kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa hellejaksojen lisääntyessä kasvavat myös niiden aiheuttamat terveyshaitat, ellei helteisiin onnistuta sopeutumaan. Eniten terveysriskejä helteistä aiheutuu vanhuksille, pikkulapsille ja niille, jotka sairastavat kroonisia tauteja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia.

Hellejakso voi vaikuttaa kielteisesti myös esimerkiksi neurologisia ja psyykkisiä sairauksia sairastaviin sekä lisätä hukkumiskuolemia ja työtapaturmia.

Hellejaksojen haittoja voi vähentää esimerkiksi asuntojen viilentämisellä, julkisten viileiden paikkojen tarjoamisella ja sääennusteisiin perustuvilla varoitusjärjestelmien kehittämisellä, Jaakkola sanoo.


Kestävätkö vanhat talot?

Tänä kesänä erityisesti kerrostaloasunnoissa on hikoiltu, kun kunnollista ilmastointia ei ole eivätkä edes yöt ole tuoneet kuumuuteen helpotusta.

Asuntorakentamisessa on keskitytty ensisijaisesti pitämään lämpö sisällä ja kylmyys ulkona. Suunnittelussa ei ole osattu varautua heinäkuun helteiden kaltaisiin kuumiin jaksoihin.

”Nykyinen tilanne on ihan poikkeuksellinen. Asuntorakentamisen laskentaohjeita ei ole mitoitettu ääriolosuhteisiin. Se nostaisi rakentamisen kustannuksia hurjasti”, sanoo Rakennusteollisuuden asiamies Jani Kemppainen.

Asuintaloissa kuumuuteen voidaan vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi muun muassa ikkunoiden sijoittelulla, kaihtimilla ja markiiseilla sekä puiden istuttamisella ikkunoiden eteen.

Rakentamisessa on kuitenkin keskitytty kuumuutta enemmän sateiden lisääntymisiin ja talvien lämpenemiseen. Kostea ilma lisää rakennuksissa kosteus- ja homevaurioiden riskiä.

Rannikkoalueilla voimakkaat tuulet piiskaavat vettä talon seiniä vasten aiempaa useammin. Tällöin ei enää riitä, että katto pitää vettä ja vesi on ohjattu alas, vaan myös seinärakenteiden ja ikkunoiden pitää kestää kosteutta.

Talvisin lämpötila saattaa sahata aiempaa useammin nollan molemmin puolin, mikä tarkoittaa, että vesi vuorotellen sulaa ja jäätyy. Tällöin rakenteiden pitää pystyä kestämään raskastakin kulutusta.

Kemppainen sanoo, että vuodenvaihteessa voimaan tulleissa rakennusmääräyksissä on varauduttu ilmastonmuutokseen hyvin. Sen sijaan vanhempien asuinkerrostalojen tilanne on vaikeampi.

”Haaste on siinä, miten ne saadaan jäähdytettyä. Voi olla, ettei niissä ole mietitty esimerkiksi ikkunoiden sijoittelua yhtään samalla tavalla kuin nykyään.”

Rakennukset myös tuottavat ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia päästöjä. Esimerkiksi Helsingissä rakennusten lämmitys on suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

”Jos puhutaan ilmastonmuutoksen viheliäisistä ongelmista, tämä on todella sellainen”, sanoo Helsingin kaupungin ilmasto- ja energia-asioihin perehtynyt yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani.


Nouseeko tulvavesi koteihin?

Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden todennäköisyyttä ja nostaa merenpintaa. Esimerkiksi Helsingissä mahdollisiin tulviin on varauduttu siten, ettei uusia rakennuksia saa rakentaa alle kolmen metrin korkeuteen merenpinnasta.

Osa vanhoista rakennuksista on tämän rajan alapuolella. Niin akuuttina uhkana merenpinnan nousua ei kuitenkaan pidetä, että rakennusten suojaksi oltaisiin erikseen rakentamassa tulvapatoja.

”Helsingin tapaisten rantakaupunkien on syytä seurata alan tutkimusta ja ottaa asia vakavasti”, Alpo Tani sanoo.


Rankkasateiden varalta Helsinkiin rakennetaan hulevesiratkaisuja, joissa sadevedet pyritään imeyttämään suoraan maahan tai ohjaamaan vesistöihin. Näin sadevesiviemärit eivät kuormitu ja tukkeudu rankkasateiden osuessa kohdalle.

Tani uskoo, että Helsinki selviää ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista melko vähällä verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivatkin näkyä pääkaupungissa myös siten, että yhä useampi kotinsa ilmastonmuutoksen takia jättänyt hakeutuu etsimään sieltä uutta kotia.

”Suomen pitää tajuta, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka toisaalta vaatii paikallisia ratkaisuja. Helsinki varautuu reippaaseen väestönkasvuun. Kasvu ei toistaiseksi juuri johdu ilmastonmuutoksesta, mutta jatkossa se varmasti lisää osaltaan kasvupainetta.”

Maailmanpankin arvion mukaan jopa 140 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen takia vuoteen 2050 mennessä.

Katkeavatko voimalinjat?

Pitkään jatkunut hellejakso näkyy sähkön hinnassa. Pohjoismaissa käytetään sähköntuotannossa paljon vesivoimaa, jonka tuotantoon pitkään jatkunut kuivuus on vaikuttanut. Maaseudun Tulevaisuus kertoi tällä viikolla, että sähkön hinta on noussut kesän aikana osin vesivoiman tuotannon takkuamisen takia.

Helteet tekevät sähköntuotannolle muutakin haittaa. Esimerkiksi Fortumin ydinvoimalassa Loviisassa tehoa jouduttiin pienentämään viime viikolla, kun jäähdytysvesi oli lämmennyt liikaa. Metsäpalot taas voivat aiheuttaa sähkönjakeluun häiriöitä, jos paloalue on lähellä voimalinjaa.

Helteitä suurempia uhkia sähkönsaannille ovat voimalinjoja katkovat myrskytuulet ja jäiset sateet. Kun lämpötila vaihtelee talviaikaan nollan molemmin puolin ja vettä sataa runsaasti, voimalinjoihin kertyy painavaa jäätä, joka katkoo johtoja.

Vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen voimalinjoja on kaapeloitu maan alle. Painavaa jäähuurretta puolestaan poistetaan voimalinjoilta sitä mukaa kuin sitä sinne kertyy. Jäähuurteen poistamista myös harjoitellaan säännöllisesti.

”Ei ole olemassa mitään poppakonstia. Sään ennustaminen sekä tilanteiden ennakoiminen ja varautuminen ovat nousseet aiempaa tärkeämpään rooliin”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin kehityspäällikkö Jonne Jäppinen.


Sähkönkulutusta ilmastonmuutos voi jopa vähentää. Lämpiminä talvina sähköä ei tarvita yhtä paljon, eikä helteiden aikainen jäähdyttäminen aiheuta sähkönkulutuksessa samanlaista piikkiä kuin lämmittäminen talvella.

Huoli ilmastonmuutoksesta ja päästöjen vähennystarve ovat myös muuttamassa tapoja tuottaa sähköä. Perinteisesti tuotanto on keskittynyt isoihin voimalaitoksiin. Aurinkopaneelien käyttö liikerakennuksissa ja asuintaloissa on kuitenkin yleistynyt.

Tällainen tuotanto vähentää energiankulutuksen päästöjä ja voi tehdä käyttäjistään hetkellisesti omavaraisia, mutta toistaiseksi sitä käytetään vain laajemman sähköntuotannon rinnalla.

”Laajempi kysymys on tällaisen tuotannon toimitusvarmuus. Voiko muodostua omavaraisia pieniä saarekkeita, jotka olisivat kokonaan irrallisia valtakunnanverkosta? Se jää nähtäväksi”, Jäppinen pohtii.

Rapautuvatko tiet tai sulaako asfaltti?

Lämpö vaikuttaa myös asfalttiin. Vaikka Suomessa ei vielä ole sellaisia lämpötiloja, että asfaltti sulaisi, ne eivät ole kovin kaukana. Tiet kärsivät kuitenkin enemmän sateista ja lämpötilan vaihtelusta nollan molemmin puolin.

”Vesi ja sen jäätyminen ja sulaminen rikkovat rakenteita. Teiden päällysteiden vauriot, kuten asfaltissa olevat hiushalkeamat, yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä”, ennustaa VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas.

Hänen mukaansa liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa ei ole riittävästi varauduttu ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin.

”Meillä tehdään liikenneinvestointeihin ja liikennehankkeisiin liittyvät päätökset käytännössä aina saman kustannus–hyöty-analyysin pohjalta. Se ei nykyisellään sisällä riittävästi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.”



Leviäkangas nostaa esimerkiksi raidehankkeet, joissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lämpölaajenemisen vaikutuksiin ja ohjausjärjestelmien luotettavuuteen. Jos Helsinki–Tallinna-tunnelia aletaan joskus rakentaa, siinä tulisi Leviäkankaan mukaan ottaa huomioon ennustettu merenpinnan nousu.

Vaikuttaisi siltä, että ilmastonmuutokseen on varauduttu ja sen aiheuttamat riskit on enemmän tai vähemmän tunnistettu. Pelkkä varautuminen ja sopeutuminen eivät kuitenkaan riitä, vaan Suomella on velvollisuus tehdä töitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Mikael Hildén Sykestä muistuttaa.

”Suomi on poliittisesti esittänyt, että se olisi ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen eturivissä. Mutta olemmeko oikeasti eturivissä? Se on vähän niin tai näin.”

Suomalaisten ilmastopäästöt asukasta kohden ovat edelleen suuremmat kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin todella torjua, tarvitaan isoja ja vaikeita päätöksiä.

”Vaikuttaa siltä, että energiaintensiivisen teollisuuden tukia on poliittisesti lähes mahdotonta muuttaa. Aina sanotaan, että kilpailukyky kärsii, mutta näin jokainen maa voi perustella päästöjään. Jonkun täytyy uskaltaa ja tehdä jotain riskillä.”

Fakta

Ilmastonmuutos nostaa maapallon lämpötilaa


 Maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut noin yhden asteen noin 1800-luvun puolivälistä.

 Tutkimuksissa on todettu, että päästöjen määrällä on suora yhteys ilmaston lämpenemiseen.

 Suomi kuuluu alueeseen, jossa ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

 Ilmastonmuutosta ei voida suoraan kytkeä yksittäisiin sääilmiöihin. Ilmastonmuutos kuitenkin lisää esimerkiksi hellejaksojen todennäköisyyttä. Helteisiin vaikuttaa muun muassa meren pintalämpötilan nousu.

 Pohjoismaissa sää vaihtelee muutenkin runsaasti, joten on hankala arvioida tarkasti, mitkä sään vaihtelut johtuvat ilmastonmuutoksesta ja mitkä eivät. Se kuitenkin tiedetään, että ilmastonmuutos tekee Suomen talvista lämpimämpiä ja lisää sateita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Ilmasto muuttuu
  • Ympäristö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    2. 2

      Trumpin asianajaja Giuliani: ”Totuus ei ole totuus”

    3. 3

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    4. 4

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvakooste: Weekend Festival päättyi tanssiin ilta-auringossa

    6. 6

      Tuhannet opiskelijat saavat jälleen pian kirjeen, jossa pyydetään selitystä hitaasti edenneille opinnoille – ”Jos asiaa ei selvitä, tuki lakkautetaan armottomasti”

    7. 7

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    8. 8

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    9. 9

      Helsingin keskustaan ilmestyneistä kumpareista tuli somehitti ja lasten suosikki – ”Jännä kalteva pinta houkuttelee pyllähtämään”

    10. 10

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    5. 5

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    8. 8

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    9. 9

      Venezuelan talous­kaaos sukeltaa uusiin syvyyksiin maanantaina: Presidentti lupaa kansalle 36-kertaisen palkan­korotuksen ja leikkaa viisi nollaa rahan perästä

    10. 10

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    7. 7

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    8. 8

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    9. 9

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää